Millaista sairaanhoitajan jatkuva kiire ja paine on?
Millaista ja mistä johtuvaa kiirettä ja raskautta ja vaativuutta töissä on? Monesti saa lukea, ettei ehdi syömään, vessaan, tekemään työtään kunnolla kiireen vuoksi. Kertoisitteko tarkemmin, miksi ei ja missä ei?
Varmasti paljon vaikuttaa se, missä työskentelee. Ja kiirettä voi olla myös niissä hommissa, joita sairaanhoitaja tekee tietokoneella. Mutta välillä ulkopuoliset ilmeisesti saavat kuvan, että hoitajat joutilaina istuskelevat.
Joitakin stereotyyppisiä havaintoja: sh lasten neurologian polilla leikkii yhden lapsen kanssa, kokoaa palapeliä tms. samalla lasta havainnoiden. Tilanteesta ei mitenkään välity kiireen tuntu. Ei seuraavanakaan päivänä.
Teholla hoitaja istuu tuolilla valvoen samalla päätteeltä tämän vitaaleja ja itse potilasta. Ei vaikuta kiireiseltä eikä fyysisesti raskaalta.
Vastaanotolla sh haastattelee potilaan, esim. tarkistaa käytössä olevat lääkkeet ja mahdollisesti punnitsee, mittaa verenpaineen yms. Kirjaa tiedot koneelle. Välillä hoitaa asioita puhelimitse. Joku toinen voi valmistella ja avustaa toimenpiteissä. Ehtii ruokatunnille.
Syöpähoitaja kanyloi potilaan solunsalpaajan tiputtamista varten ja juttelee potilaan kanssa.
Vuodeosastolla sh tehnee enemmän ns. perinteistä hoitajantyötä. Jakaa lääkkeitä, valmistelee röntgeniin, kerää pissanäytteet, puhdistaa haavat, huolehtii kotiuttamiset, tekee muistitestejä, rauhoittelee levottomia. Täällä voi kuvitella, että askelta joutuu venyttämään. Paitsi että toiset eivät venytä.
Ensihoidossa on välillä todellisia vaaranpaikkoja ja huono työskentely-ympäristö. Pitää osata toimia nopeasti. Toisaalta välillä on leppoisia vuoroja, jolloin pestään autohallin lattiaa ja loikoillaan sohvalla telkkaa katsoen ja työkavereiden kanssa jutustellen.
Kätilö kannustaa synnyttäjää ja leikkaa napanuoran, jos isä ei sitä halua tehdä.
Samaan aikaan pikaruokapaikoissa saa koko vuoron huhkia ja hikoilla. Luokanopettajat herkeämättä valvovat eläväistä sakkia samalla yrittäen opettaa näille monenlaisia asioita nokkahuilunsoitosta lähtien. Päiväkodissa työntekijät tekevät tätä koko päivän ja lisäksi esim. vaihtavat vaippoja ja ryömivät lattialla. Postinjakaja juoksee portaikoissa lehtikuorman kanssa kelloa vastaan. Mm. nämä työt kuulostavat raskaammilta hommilta kuin sh:n työt.
Kommentit (143)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Henkisesti raskainta on se jatkuva vähättely, arvostuksen puute, sekä vaientaminen.
En ole hoitaja, mutta minun ammattiani ei arvosteta. Päinvastoin, alani on toisinaan julkisuudessa ja kommentit ovat törkeitä ja kommentoijat osaisivat aina tehdä työni paremmin. Kommentit eivät minua hetkauta, koska arvostus lähtee minusta itsesäni. Arvostan itseäni ja sitä mitä teen. Koirat haukkuu ja karavaani kulkee. Arvosta sinäkin itseäsi ja sitä mitä teet, hoitaja.
Sen vuoksi onkin parempi lähteä töihin sinne missä arvostetaan.
Tämä nyt on niin hölmö ajatus. Kun itse arvostatte itseänne, niin se riittää. Niin se muillakin on.
- eri
Kun arvostaa itseään valitsee työn jossa viihtyy. Muutamaan vuoteen se ei enää ole ollut hoitoala.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiire ja paine muodostuu omassa työssäni siitä, että asiakkaita on puutosten takia liikaa. Esimerkkejä: aamutoimet venyvät, saat ne juuri ja juuri valmiiksi ennen lounasta, vessassa juoksujalkaa käyn, lounastauosta/kahvitauosta ei puhettakaan. Stressi muodostuu siitä, että, kun olet toisen asiakkaan luona, niin tiedät, että pitäisi olla jo seuraavalla. Yhtään ylimääräistä kuuntelua ei voi harrastaa, samalla, kun asiakas siirtyy vessaan niin tarkistat vaikka lääkkeitä valmiiksi, jos siirtyy ilman apua. Usein työnnän pyörätuolissa kävelevän, koska ei ole aikaa odottaa siirtymistä. Eli kuntouttava työte ei ole mahdollinen. Saati sitten fyssarin tms määräämät harjoitteet, kaikki ylimääräinen jää tekemättä, paitsi perushoito.
Asiakkailla hälyt, mutta ne turhia, koska esim aamutoimien yhteydessä en ehdi tehdä mitään muuta kuin mennä suunnitelman mukaan. Jos häly soi "matkan varrella" niin voin käydä huikkaamassa että tulen myöhemmin.
Voin auttaa vain tasan niitä omia asukkaita ja sitä on usein asiakkaiden vaikea ymmärtää ja itsestäkin se tuntuu paskalta. Mutta kun omien kanssakaan ei meinaa riittää aika ni ohimennessä ei voi auttaa muita vaikka menisi hetki.
Kun on kiire ja väsynyt, niin ei jaksa haastavia asiakkaita, vaan en aina jaksa olla ammatillisen neutraali, tästä tulee koettua syyllisyyttä.
Esim terveysasemalla saa nyt todella huonosti aikoja. Usein niitä joudutaan perumaan, koska ei ole saattajaa. Tai sitten esim yksi jää yksikköön, kun paikalla pitäisi olla kolme hoitajaa. Siinä sitten hoidat 18 ihmisen lääkkeet, ruuat, perushoidon. Yksin.
Se olo, kun tiedät että pitäisi tehdä sitä ja tätä asiakkaan hyväksi, mutta ei ole aikaa. Se on tosi raskasta, kun kyse on ihmisten elämistä eikä mistään paperihommista (vaikka niitäkin kasautuu perustyön lisäksi).
Ennen irtisanoutumistani säännönmukaisesti en koskaan päässyt lähtemään työajan loputtua. Se paine, kun joutuu usein jännäämään onko taas aamulla puutosta kun tulee töihin. Puutokset toi sikäli vielä meille lisätöitä, että sijaisten hankinta kuului meille työntekijöille.
Niin ja ihan kylmä totuus on myös se että jos syötettävä vanhus syö hitaasti niin hän ei ehdi syödä niin paljon kuin tahtoisi. Usein kellosta katsonut, milloin syönti loppuu eikä siitä, onko maha täynnä. Ja aamulla käytetään vessassa (tosin aina ei kaikkia ehdi ja teen pesut vuoteessa) ja nostetaan tuoliin. Seuraavan kerran mahdollisuus päästä vessaan, kun iltavuorokin paikalla ja rapsa pidetty. Eli helposti menee kahteen. En tiedä, kuka tätä voisi tehdä ilman paineen ja paskan tuntua:(
Eli työtä on liikaa ja tekijöitä liian vähän. Tämä on ymmärrettävää. Mutta on epätodennäköistä, että tämä palkkoja tonnin nostamalla korjaantuisi, vaan sillä, että palkattaisiin enemmän tekijöitä. Mikä on helpompaa kun palkat ovat alempia.
Palkkaa on nostettava koska nykyisellä palkkatasolla tulijoita ei ole.
Ihan vuoden ympäri on muutes rekryt käynnissä, usein hakemuksia 0 kpl. Et tervetuloa!!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä siis sh:t osallistuu perustyöhön. Sh-hommat pitäisi tehdä erillisenä sh-päivänä, mutta puutosten takia usein kentällä. Siinä ei kauheasti naurata, kun perushoidon lisäksi pitäisi ehtiä tarkistamaan ja jakamaan lääkkeet, päivittää lääkelistat, soittaa terkkariasiat jne.
Eli tosiaan teillä on liian vähän työntekijöitä työnmäärään nähden. Toivottavasti se saataisiin ratkottua.
No shit Sherlock.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä siis sh:t osallistuu perustyöhön. Sh-hommat pitäisi tehdä erillisenä sh-päivänä, mutta puutosten takia usein kentällä. Siinä ei kauheasti naurata, kun perushoidon lisäksi pitäisi ehtiä tarkistamaan ja jakamaan lääkkeet, päivittää lääkelistat, soittaa terkkariasiat jne.
Eli tosiaan teillä on liian vähän työntekijöitä työnmäärään nähden. Toivottavasti se saataisiin ratkottua.
Itseäni vain häiritsee tässä lakossa, että Tehy ja Super ei ole vaatinut tähän muutoksia, vaan pelkästään isompia palkkoja. En tiedä, palvelevatko nuo liitot teitä oikeasti vai käykö samoin kuin metsäteollisuuden lakoissa vuonna 2010.
Sh. kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä siis sh:t osallistuu perustyöhön. Sh-hommat pitäisi tehdä erillisenä sh-päivänä, mutta puutosten takia usein kentällä. Siinä ei kauheasti naurata, kun perushoidon lisäksi pitäisi ehtiä tarkistamaan ja jakamaan lääkkeet, päivittää lääkelistat, soittaa terkkariasiat jne.
Eli tosiaan teillä on liian vähän työntekijöitä työnmäärään nähden. Toivottavasti se saataisiin ratkottua.
No shit Sherlock.
Kyllä, mutta mikä ihmetyttää sivustakatsojaa tässä lakossa on, että tästä ei ole kyse. Vaan pelkästään palkoista. Ilmeisesti teille on kerrottu, että jos palkkoja nostetaan, niin sitten tulee enemmän työvoimaa. Tämä vain on hyvin kyseenalaista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiire ja paine muodostuu omassa työssäni siitä, että asiakkaita on puutosten takia liikaa. Esimerkkejä: aamutoimet venyvät, saat ne juuri ja juuri valmiiksi ennen lounasta, vessassa juoksujalkaa käyn, lounastauosta/kahvitauosta ei puhettakaan. Stressi muodostuu siitä, että, kun olet toisen asiakkaan luona, niin tiedät, että pitäisi olla jo seuraavalla. Yhtään ylimääräistä kuuntelua ei voi harrastaa, samalla, kun asiakas siirtyy vessaan niin tarkistat vaikka lääkkeitä valmiiksi, jos siirtyy ilman apua. Usein työnnän pyörätuolissa kävelevän, koska ei ole aikaa odottaa siirtymistä. Eli kuntouttava työte ei ole mahdollinen. Saati sitten fyssarin tms määräämät harjoitteet, kaikki ylimääräinen jää tekemättä, paitsi perushoito.
Asiakkailla hälyt, mutta ne turhia, koska esim aamutoimien yhteydessä en ehdi tehdä mitään muuta kuin mennä suunnitelman mukaan. Jos häly soi "matkan varrella" niin voin käydä huikkaamassa että tulen myöhemmin.
Voin auttaa vain tasan niitä omia asukkaita ja sitä on usein asiakkaiden vaikea ymmärtää ja itsestäkin se tuntuu paskalta. Mutta kun omien kanssakaan ei meinaa riittää aika ni ohimennessä ei voi auttaa muita vaikka menisi hetki.
Kun on kiire ja väsynyt, niin ei jaksa haastavia asiakkaita, vaan en aina jaksa olla ammatillisen neutraali, tästä tulee koettua syyllisyyttä.
Esim terveysasemalla saa nyt todella huonosti aikoja. Usein niitä joudutaan perumaan, koska ei ole saattajaa. Tai sitten esim yksi jää yksikköön, kun paikalla pitäisi olla kolme hoitajaa. Siinä sitten hoidat 18 ihmisen lääkkeet, ruuat, perushoidon. Yksin.
Se olo, kun tiedät että pitäisi tehdä sitä ja tätä asiakkaan hyväksi, mutta ei ole aikaa. Se on tosi raskasta, kun kyse on ihmisten elämistä eikä mistään paperihommista (vaikka niitäkin kasautuu perustyön lisäksi).
Ennen irtisanoutumistani säännönmukaisesti en koskaan päässyt lähtemään työajan loputtua. Se paine, kun joutuu usein jännäämään onko taas aamulla puutosta kun tulee töihin. Puutokset toi sikäli vielä meille lisätöitä, että sijaisten hankinta kuului meille työntekijöille.
Niin ja ihan kylmä totuus on myös se että jos syötettävä vanhus syö hitaasti niin hän ei ehdi syödä niin paljon kuin tahtoisi. Usein kellosta katsonut, milloin syönti loppuu eikä siitä, onko maha täynnä. Ja aamulla käytetään vessassa (tosin aina ei kaikkia ehdi ja teen pesut vuoteessa) ja nostetaan tuoliin. Seuraavan kerran mahdollisuus päästä vessaan, kun iltavuorokin paikalla ja rapsa pidetty. Eli helposti menee kahteen. En tiedä, kuka tätä voisi tehdä ilman paineen ja paskan tuntua:(
Eli työtä on liikaa ja tekijöitä liian vähän. Tämä on ymmärrettävää. Mutta on epätodennäköistä, että tämä palkkoja tonnin nostamalla korjaantuisi, vaan sillä, että palkattaisiin enemmän tekijöitä. Mikä on helpompaa kun palkat ovat alempia.
Ei ole helpompaa, koska nytkin niitä työntekijöitä/sijaisia palkattaisiin, mutta kun hakijoita ei ole. Työntekijöitä ei yksinkertaisesti saada, esim kesätyöntekijöitä. Tätä vissiin ei kukaan meinaa uskoa, vaikka sitä hoitajapulaa hoetaan koko ajan. Esim tarpeesta kertoo se, että nyt kun keikkailen niin jatkuvasti saan työtarjouksia keikkapaikoista, vaikka en välttämättä olisi tarpeeksi pätevä haettavana tehtävään. Eli kyllä palkkaus todellakin tässä auttaisi.
Kävin muutaman viikon aikana sairaalassa katsomassa omaistani, jolla oli ollut tukos aivoissa. Kävin iltapäivisin, mutta kuitenkin eri aikoihin. Joka kerta hoitajat, 4-6 kappaletta, olivat kahvittelemassa tai vaihtoehtoisesti tuijottamassa tietokoneruutua toimistossa. Yhden ainoan kerran hoitaja oli omaiseni huoneessa tekemässä jotain hoitotoimenpidettä. Huoneessa oli kolme hoidettavaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiire ja paine muodostuu omassa työssäni siitä, että asiakkaita on puutosten takia liikaa. Esimerkkejä: aamutoimet venyvät, saat ne juuri ja juuri valmiiksi ennen lounasta, vessassa juoksujalkaa käyn, lounastauosta/kahvitauosta ei puhettakaan. Stressi muodostuu siitä, että, kun olet toisen asiakkaan luona, niin tiedät, että pitäisi olla jo seuraavalla. Yhtään ylimääräistä kuuntelua ei voi harrastaa, samalla, kun asiakas siirtyy vessaan niin tarkistat vaikka lääkkeitä valmiiksi, jos siirtyy ilman apua. Usein työnnän pyörätuolissa kävelevän, koska ei ole aikaa odottaa siirtymistä. Eli kuntouttava työte ei ole mahdollinen. Saati sitten fyssarin tms määräämät harjoitteet, kaikki ylimääräinen jää tekemättä, paitsi perushoito.
Asiakkailla hälyt, mutta ne turhia, koska esim aamutoimien yhteydessä en ehdi tehdä mitään muuta kuin mennä suunnitelman mukaan. Jos häly soi "matkan varrella" niin voin käydä huikkaamassa että tulen myöhemmin.
Voin auttaa vain tasan niitä omia asukkaita ja sitä on usein asiakkaiden vaikea ymmärtää ja itsestäkin se tuntuu paskalta. Mutta kun omien kanssakaan ei meinaa riittää aika ni ohimennessä ei voi auttaa muita vaikka menisi hetki.
Kun on kiire ja väsynyt, niin ei jaksa haastavia asiakkaita, vaan en aina jaksa olla ammatillisen neutraali, tästä tulee koettua syyllisyyttä.
Esim terveysasemalla saa nyt todella huonosti aikoja. Usein niitä joudutaan perumaan, koska ei ole saattajaa. Tai sitten esim yksi jää yksikköön, kun paikalla pitäisi olla kolme hoitajaa. Siinä sitten hoidat 18 ihmisen lääkkeet, ruuat, perushoidon. Yksin.
Se olo, kun tiedät että pitäisi tehdä sitä ja tätä asiakkaan hyväksi, mutta ei ole aikaa. Se on tosi raskasta, kun kyse on ihmisten elämistä eikä mistään paperihommista (vaikka niitäkin kasautuu perustyön lisäksi).
Ennen irtisanoutumistani säännönmukaisesti en koskaan päässyt lähtemään työajan loputtua. Se paine, kun joutuu usein jännäämään onko taas aamulla puutosta kun tulee töihin. Puutokset toi sikäli vielä meille lisätöitä, että sijaisten hankinta kuului meille työntekijöille.
Niin ja ihan kylmä totuus on myös se että jos syötettävä vanhus syö hitaasti niin hän ei ehdi syödä niin paljon kuin tahtoisi. Usein kellosta katsonut, milloin syönti loppuu eikä siitä, onko maha täynnä. Ja aamulla käytetään vessassa (tosin aina ei kaikkia ehdi ja teen pesut vuoteessa) ja nostetaan tuoliin. Seuraavan kerran mahdollisuus päästä vessaan, kun iltavuorokin paikalla ja rapsa pidetty. Eli helposti menee kahteen. En tiedä, kuka tätä voisi tehdä ilman paineen ja paskan tuntua:(
Eli työtä on liikaa ja tekijöitä liian vähän. Tämä on ymmärrettävää. Mutta on epätodennäköistä, että tämä palkkoja tonnin nostamalla korjaantuisi, vaan sillä, että palkattaisiin enemmän tekijöitä. Mikä on helpompaa kun palkat ovat alempia.
Ei ole helpompaa, koska nytkin niitä työntekijöitä/sijaisia palkattaisiin, mutta kun hakijoita ei ole. Työntekijöitä ei yksinkertaisesti saada, esim kesätyöntekijöitä. Tätä vissiin ei kukaan meinaa uskoa, vaikka sitä hoitajapulaa hoetaan koko ajan. Esim tarpeesta kertoo se, että nyt kun keikkailen niin jatkuvasti saan työtarjouksia keikkapaikoista, vaikka en välttämättä olisi tarpeeksi pätevä haettavana tehtävään. Eli kyllä palkkaus todellakin tässä auttaisi.
Ok. Kiitos asiallisesta vastauksesta.
Hoitajat ei ole tottuneet työntekoon.
Vierailija kirjoitti:
Tuo kätilön työn kiteytys oli paras: kannustaa synnyttäjää.
😂
Hoitajat ovat väärällä alalla jos työ ei maistu ja palkka ei riitä.
Vierailija kirjoitti:
Sh. kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä siis sh:t osallistuu perustyöhön. Sh-hommat pitäisi tehdä erillisenä sh-päivänä, mutta puutosten takia usein kentällä. Siinä ei kauheasti naurata, kun perushoidon lisäksi pitäisi ehtiä tarkistamaan ja jakamaan lääkkeet, päivittää lääkelistat, soittaa terkkariasiat jne.
Eli tosiaan teillä on liian vähän työntekijöitä työnmäärään nähden. Toivottavasti se saataisiin ratkottua.
No shit Sherlock.
Kyllä, mutta mikä ihmetyttää sivustakatsojaa tässä lakossa on, että tästä ei ole kyse. Vaan pelkästään palkoista. Ilmeisesti teille on kerrottu, että jos palkkoja nostetaan, niin sitten tulee enemmän työvoimaa. Tämä vain on hyvin kyseenalaista.
Höpö höpö. Julkisuuteen on noussut vain otsikot palkkavaatimuksista, mutta neuvottelupöytään kuuluu paljon muutakin liittyen nimenomaan työntekijöiden hyvinvointiin ja potilasturvallisuuden parantamiseen liittyviä toimia.
Vierailija kirjoitti:
Kävin muutaman viikon aikana sairaalassa katsomassa omaistani, jolla oli ollut tukos aivoissa. Kävin iltapäivisin, mutta kuitenkin eri aikoihin. Joka kerta hoitajat, 4-6 kappaletta, olivat kahvittelemassa tai vaihtoehtoisesti tuijottamassa tietokoneruutua toimistossa. Yhden ainoan kerran hoitaja oli omaiseni huoneessa tekemässä jotain hoitotoimenpidettä. Huoneessa oli kolme hoidettavaa.
Se tietokoneruudun “tuijottelu” on ihan oleellinen osa sairaanhoitajan työtä nykyään.
Hoitotoimenpiteitä ei tyypillisesti tehdä vierailuaikana, ellei sitten ole pakko ja silloinkin sen pitää olla potilaalle ok. Koska potilaan yksityisyys ja intimiteettisuoja.
Vaihtaisin alaa jos työtä ei jaksa tehdä. Mitä lisäpalkkaa ne odottaa, toisetkin tekee työtä ja huomioikaa palkankorotuksella ei saa niitä hoitajien pyytämiä lisäkäsiä.
Vierailija kirjoitti:
Harvoin kenenkään toisen ammattia osaavat työn ulkopuoliset arvioida yhtä hyvin kuin hoitajan.
Todellisuudessa yksittäinen potilas tai omainen näkee hoitajan työstä 10 % jos sitäkään.
Ehkä nyt enempi kuin sen kymmenen sadasosaa. Mutta tässä ketjussa on mahdollisuus raottaa sitä näkymätöntäkin puolta.
Olet poliisi. Henkilökuntaa on vähennetty, vaikka työmäärä on lisääntynyt mm ulkomaisten mafioiden ja moottopyöräjengien toiminnan lisääntymisen johdosta sekä katujengien tekemien rikosten lisääntymisen johdosta. Vuorotyö ja pieni palkka. Arvostusta saa mahdollisti joskus, joskus taas haukutaan mm siaksi. Kohtaat paljon itseesi kohdistuvaa väkivalta, sinut voidaan jopa yrittä ampua, puukottaa tms. Pelastat henkiä ja joudut itse usein hengenvaraan. Olet juuri käynyt kotihälytyskeikalla. Huolestunut äiti on soittanut kun ei ole pitkään aikaan saanut poikaansa yhteyttä. Löysit löysi pojan kotiinsa yliannostukseen kuolleena. Edellinen häly oli, koska nuorta oli puukotettu, koska hänen hieno merkkireppunsa oli haluttu varastaa. Sitä edellinen häly oli agressiivisen juopuneen poisto kadulta häiriköimästä. Ja sitä edellinen häly oli hukkuneen löytyminen vesistön rannalta. Ja sitten taas mennään, sairaalaan tuli häly, koska siellä riehuu sekakäyttäjä. Työpäivä on jo pitkällä ja ruokatunti ja wc-tauko pitämättä, mutta taas mennään. Nyt kohti sairaalaa sairaanhoitajien avuksi. Koska poliisilla on erityisosaamista kyseiseen tilaanteeseen, jota sairaalan henkilökunnalla ei ole. Mutta eihän toki poliisin työ ole lähellekään yhtä vaativaa, raskasta tai arvostettavaa kuin sairaanhoijien. Ei tietenkään.
Vierailija kirjoitti:
Kuvitteellinen aamuvuoro.
7 Luet/ keskustelet päivän potilaista edellisen vuoron hoitajan kanssa.
7.30 autat labran aamukierrolla.
Yhdellä matala verensokeri, lämmitä maidon/ autat rinnalle, lisäksi säädät iv-nestettä. -> huomaat kanyylin olevan pielessä. Soitat päivystäjän, informoi vanhempia kanyylin vaihdosta ja lohduta itkevää äitiä. Varaat kanyylinlaitto välineet, samalla ruokit vauvan. Avustat lääkäriä kanyylin laitossa.
Kirjaat tekemäsi.8.15 menet antamaan toiselle potilaalle lääkkeen IV. Samalla vanhempi pyytää auttamaan rinnalle. Punnitset vauvan, ohjaat samalla uutta vanhempaa vauvan hoitoon, mm. Vaipan vaihto, oikeanlainen nostotapa ym. Saatte äidin kanssa vauvan rinnalle. Vauva hengästyy, säädät lisähappea ja tarkkailet, vieläkö vauva jaksaa syödä. Vauva väsähtää. Asettelet vauvan paremmin ihokontaktiin. Annat lisämaidon nenämahaletkuun, lohdutat turhautunutta ja itkuista äitiä. Jätät potilaan äitineen huoneeseen, kun hälytin piipannut jo useamman kerran toiseen huoneeseen.
8.50 Menet käytävään, hätähälytys soi samaan aikaan. Lähdet tarkistamaan hädän. Pikkukeskonen syntyy yllättäen. Lähdet kollegan ja lääkärien kanssa saliin. Huikkaat toiselle kollegalle, että omat potilaasi siirtyy nyt tälle toiselle, yksi ruokkimatta vielä.
9.10 virvoittelussa pieni ihminen syntynyt. Virvoittelette porukalla. Keskonen tarvitsee hengityskonetta. Valmistelet intubaatiovälineet, laitat ivkanyylitarvikkeet, avustat toimenpiteissä. Toinen kollega lääkärin kanssa kiinni hengityksen tukemisessa, lapsen stimuloinnissa. Kätilö kirjaa tapahtumia ylös. Vauvan isä on huomioitava, kerrottava, mitä tapahtuu.
9.40 Vauva saatu siirtokuntoiseksi. Pyydät isän tervehtimään omaa lastaan. Siirretään vauva teholle.
10 syntyneen vauvan paino, lämpö, verenpaine, toinen iv-kanyyli/muu linja. Iv-nesteiden teko ja lääkkeiden antoa. Nenämahaletkun laitto (laitettu jo virvoitteluvaiheessa kyllä) Vauvan voinnin seurantaa, verinäytteitä. Mahdollisesti uusien linjojen laittoa, thx-kuvan tilaaminen ja avustaminen siinä. Lisähapen säätöä ja vauvalle hengähdyshetki.
11 steriili toimenpide uudelle vauvalle, kesto min 1h.
12.15 Kollega tulee vapauttamaan sut tauolle sellaisella saatteella, että sun jälkeen on vielä monta syömättä.
Vessa, ruuan lämmitys, nopea syönti, paluu intuboidun vauvan luo.
13 Nesteiden laitto uuteen linjaan, vanhempien huomiointi.
13.30 asioiden kirjaaminen koneelle. Vanhempien huomiointi.
Raportti iltavuorolle. Yhdessä vauvan asennon vaihto, hoito, näytteiden ottamista ym. ja vanhempien huomiointi.Sinne jäi aamun suunnitelmat kolmen valvontatasoisen vauvan hoidosta ja päivä vaihtui tehohoidettavaan 800g tyyppiin.
Voi sitä kollegaparkaa, joka joutui omien hoidettavien lisäksi ottamaan vastuun mun 3 potilaasta/perheestä.Tämä on esimerkkipäivä, mutta täysin keksitty monen vuoden kokemuksella keskiarvoiseksi päiväksi, nopeasti kirjoitettuna vastasyntyneiden teholla. Tilanteet muuttuu. Mukana on mentävä. Tästä toki puuttuu kysely, jäätkö iltaan ja ruokataukokeskeytykset erilaisilla hälyytyksillä..
Arvelinkin, että vauvatehosta kysymys. Olen vastasyntyneiden teholla omani kanssa ollut pidempään, tämän vuoksi kuulosti tutulta. Ja uskottavalta.
Vaikka tämä voi olla turhaa, halusin kuitenkin kertoa, että arvostan työtänne todella paljon. Toki muitakin hoitajia, mutta tämä on tullut erityisen lähelle.
Vierailija kirjoitti:
Olet poliisi. Henkilökuntaa on vähennetty, vaikka työmäärä on lisääntynyt mm ulkomaisten mafioiden ja moottopyöräjengien toiminnan lisääntymisen johdosta sekä katujengien tekemien rikosten lisääntymisen johdosta. Vuorotyö ja pieni palkka. Arvostusta saa mahdollisti joskus, joskus taas haukutaan mm siaksi. Kohtaat paljon itseesi kohdistuvaa väkivalta, sinut voidaan jopa yrittä ampua, puukottaa tms. Pelastat henkiä ja joudut itse usein hengenvaraan. Olet juuri käynyt kotihälytyskeikalla. Huolestunut äiti on soittanut kun ei ole pitkään aikaan saanut poikaansa yhteyttä. Löysit löysi pojan kotiinsa yliannostukseen kuolleena. Edellinen häly oli, koska nuorta oli puukotettu, koska hänen hieno merkkireppunsa oli haluttu varastaa. Sitä edellinen häly oli agressiivisen juopuneen poisto kadulta häiriköimästä. Ja sitä edellinen häly oli hukkuneen löytyminen vesistön rannalta. Ja sitten taas mennään, sairaalaan tuli häly, koska siellä riehuu sekakäyttäjä. Työpäivä on jo pitkällä ja ruokatunti ja wc-tauko pitämättä, mutta taas mennään. Nyt kohti sairaalaa sairaanhoitajien avuksi. Koska poliisilla on erityisosaamista kyseiseen tilaanteeseen, jota sairaalan henkilökunnalla ei ole. Mutta eihän toki poliisin työ ole lähellekään yhtä vaativaa, raskasta tai arvostettavaa kuin sairaanhoijien. Ei tietenkään.
Kuka nyt sanoi ettei poliisin työ ole vaativaa ja raskasta ja vastuullista? Ihan turhaan kirjoitit tuon, en jaksanut edes lukea koska vastaus on ihan suoraan että poliisin työ on vaativaa ja varmaan heillekin kuuluis palkankorotukset.
Vierailija kirjoitti:
Kävin muutaman viikon aikana sairaalassa katsomassa omaistani, jolla oli ollut tukos aivoissa. Kävin iltapäivisin, mutta kuitenkin eri aikoihin. Joka kerta hoitajat, 4-6 kappaletta, olivat kahvittelemassa tai vaihtoehtoisesti tuijottamassa tietokoneruutua toimistossa. Yhden ainoan kerran hoitaja oli omaiseni huoneessa tekemässä jotain hoitotoimenpidettä. Huoneessa oli kolme hoidettavaa.
Kahvitauot osuvat monesti iltapäiville, mutta niitä ei pidetä aina samaan aikaan.
Tietokonetta on välttämätön tuijotella välillä, jotta tieto liikkuu ja asiat tulevat hoidetuksi.
Tuo kätilön työn kiteytys oli paras: kannustaa synnyttäjää.