Ystävä haluaa nähdä tasan kerran viikossa
Ystäväni haluaa tavata tosiaan kerran viikossa. Ei koskaan viestittele tai soittele siinä välissä. Olen itse välillä yrittänyt soittaa tai laittaa viestiä tapaamisten välissä, mutta olen huomannut, ettei se ole oikein hänen mieleensä.
Itseäni on alkanut ärsyttää näin tarkkaan rajattu kaverisuhde. Olisi kiva, jos voisi vaikka tehdä joskus jotain ihan uutta ja yllättävää. Muilla vastaavaa?
Kommentit (21)
Vierailija kirjoitti:
Kerran viikossa tapaaminen on minusta paljon. Itse en tapaa noin usein ystäviäni.
Meillä ei kummallakaan ole lapsia, joten voisi kuvitella, ettei ystävyys olisi niin "rajattua". Muita ajatuksia?
Ap
Kuka jaksaa viestitellä tai tavata useammin kuin kerran viikossa?
Miksi tuossa välissä pitää vielä soitella ja viestitellä? Onko niin paljon asiaa, ettei ehdi kertomaan silloin kun tavataan?
Vierailija kirjoitti:
Miksi tuossa välissä pitää vielä soitella ja viestitellä? Onko niin paljon asiaa, ettei ehdi kertomaan silloin kun tavataan?
Onkohan tämä jotenkin suomalainen ilmiö, että kavereitten näkeminen koetaan jotenkin rasittavana?
Ap
Aika paljon on minunkin mielestäni kerran viikossa.
Alaikäisenä toki nähtiin kavereiden kanssa paljon enemmänkin, kun oltiin samalla luokalla ja noin. Aikuisena on paljon enemmän muuta, joka vie aikaa. Omiin vanhempiin pitää pitää yhteyttä erikseen kun ei asuta enää kotona, opinnot ja sieltä tulevat sosiaaliset velvoitteet, usein päälle työt ja harrastukset. Ei kyllä minulta ainakaan olisi edes nuorena aikuisena onnistunut pyhittää joka viikko iltaa vain yhden ystävän tapaamiseen.
Nyt kun on lapsia ja muistisairaat sukulaiset ja sen tuhannen tuhatta projektia levällään en ehdi tavata ketään yksittäistä ystävää edes kerran kuussa, hyvä jos kerran kahdessa.
Ei voi liikaa korostaa sitä, että tarve olla rauhassa ja yksin menee ohi tarpeesta tavata ihmisiä ja sosialisoida. Pitää pystyä palautumaan edes joskus, että pää ei leviä.
Olisiko sinulla ehkä tarve jollekin vähän läheisemmälle ihmissuhteelle, esim. parisuhteen muodossa? Tai olisiko yhteisöllinen asuminen sinun juttusi, siinä tulisi sosiaalisuutta ihan itsestään joka päivä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi tuossa välissä pitää vielä soitella ja viestitellä? Onko niin paljon asiaa, ettei ehdi kertomaan silloin kun tavataan?
Onkohan tämä jotenkin suomalainen ilmiö, että kavereitten näkeminen koetaan jotenkin rasittavana?
Ap
Ei, mutta kaverillasi saattaa olla muitakin kavereita ja muita ihmissuhteita kuin vain sinä. Jos on vaikkapa 5 kaveria, joita jokaista tapaa kerran viikossa, jää vain 2 päivää viikossa muuhun kuin kavereiden tapaamiseen.
Minulla on kyllä parisuhde. Ehkä pitää keksiä itselle harrastuksia ja yrittää löytää lisää ystäviä. Olenkin tuntenut itseni vähän liian "tarvitsevaksi" viime aikoina.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Assi?
On ehkä sellaisia piirteitä juu, mutta johtuvat ehkä tunnekylmästä lapsuudenperheestä.
Ap
Mitä jos olet hurja, ja et rapaa häntä ensi viikolla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Assi?
On ehkä sellaisia piirteitä juu, mutta johtuvat ehkä tunnekylmästä lapsuudenperheestä.
Ap
Ymmärrän tosi hyvin kyllä. Olisiko järkeä siinä että aloittaisit jonkun intensiivisemmän harrastuksen, josta tulisi samalla kaveripiiriä ja sosiaalista verkostoa lisää? Esim. kesäteatteri.
Riippuu vähän siitä, minkä ikäisiä olette ja mikä on elämäntilanteenne muuten. Jos olette nuoria, tuo saattaa ehkä juuri ja juuri olla ok. Jos olette kolmekymppisiä tai sitä vanhempia, tuo kuulostaa tosi omituiselta, kerran viikossa tapaaminen on mielestäni todella paljon. Omia ystäviäni ja kavereitani en todellakaan tapaa noin usein tai muutenkaan ole tekemisissä edes joka viikko.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi tuossa välissä pitää vielä soitella ja viestitellä? Onko niin paljon asiaa, ettei ehdi kertomaan silloin kun tavataan?
Onkohan tämä jotenkin suomalainen ilmiö, että kavereitten näkeminen koetaan jotenkin rasittavana?
Ap
Miten niin? Yksi ystäväsi ei halua tiiviimpää yhteydenpitoa, ja sinä tulkitset sen yleisesti suomalaiseksi ilmiöksi?
Et voi pakottaa kaveriasi muuttamaan arkeaan sinulle sopivaksi. Hänellä voi olla muutakin elämää, niin kuin pitäisi olla sinullakin.
Vierailija kirjoitti:
Mitä jos olet hurja, ja et rapaa häntä ensi viikolla.
tapaa, ei rapaa.
Ei mulla ainakaan ole aikaa tavata kaikkia ystäviä kerran viikossa. Tosi hyvä, jos hän edes tapaa kerran viikossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi tuossa välissä pitää vielä soitella ja viestitellä? Onko niin paljon asiaa, ettei ehdi kertomaan silloin kun tavataan?
Onkohan tämä jotenkin suomalainen ilmiö, että kavereitten näkeminen koetaan jotenkin rasittavana?
No varmaankin on jos täytyy tavata silloinkin kun ei halua/ehdi. Eikä näkeminen riitä, pitäisi myös puhua ja kuunnella vaikka ei olisi sillä päällä. Vähän kunnioitusta, please.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi tuossa välissä pitää vielä soitella ja viestitellä? Onko niin paljon asiaa, ettei ehdi kertomaan silloin kun tavataan?
Onkohan tämä jotenkin suomalainen ilmiö, että kavereitten näkeminen koetaan jotenkin rasittavana?
Ap
Miten niin? Yksi ystäväsi ei halua tiiviimpää yhteydenpitoa, ja sinä tulkitset sen yleisesti suomalaiseksi ilmiöksi?
Et voi pakottaa kaveriasi muuttamaan arkeaan sinulle sopivaksi. Hänellä voi olla muutakin elämää, niin kuin pitäisi olla sinullakin.
Tulkitsin sen suomalaiseksi ilmiöksi vain täällä saamieni vastausten ja niiden saamien yläpeukkujen perusteella. :)
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Assi?
On ehkä sellaisia piirteitä juu, mutta johtuvat ehkä tunnekylmästä lapsuudenperheestä.
Ap
Ymmärrän tosi hyvin kyllä. Olisiko järkeä siinä että aloittaisit jonkun intensiivisemmän harrastuksen, josta tulisi samalla kaveripiiriä ja sosiaalista verkostoa lisää? Esim. kesäteatteri.
Tämä on oikeasti hyvä idea. Kiitos kun vastasit.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi tuossa välissä pitää vielä soitella ja viestitellä? Onko niin paljon asiaa, ettei ehdi kertomaan silloin kun tavataan?
Onkohan tämä jotenkin suomalainen ilmiö, että kavereitten näkeminen koetaan jotenkin rasittavana?
No varmaankin on jos täytyy tavata silloinkin kun ei halua/ehdi. Eikä näkeminen riitä, pitäisi myös puhua ja kuunnella vaikka ei olisi sillä päällä. Vähän kunnioitusta, please.Minusta on kyllä aika usein, jos kerran viikossa tavataan? Eihän se kuitenkaan tarkoita, että tapaaminen on rasittavaa.
Kerran viikossa tapaaminen on minusta paljon. Itse en tapaa noin usein ystäviäni.