Kun lapsi ei suostu syömään tarjottua ruokaa

Vierailija kirjoitti:

Ketä nämä "ekspertit" siis ovat ja mistä he tietävät, mitä sinun lapsesi syö tai on syömättä? Ja miksi asia heitä edes kiinnostaa?

Lasuista ja ylipäänsä kaikenlaisista alalla hilluvista tanttaroista puhuin.

Mm. tällä perusteella nyt kiduttavat minua ja lapsiani, jos lapsi ei syö, vika on minussa, jos lapsi ei syö eksperttienkään luona, vika ei ole ainakaan eksperteissä.

Minäkin tiedän perheen, jossa lapsi syö vain suklaamuroja, tiettyä pizzaa, nakkeja ja valkoista leipää. Karkit, jäätelöt ja muut herkut uppoavat kyllä päivittäin. Lapsi on kuulema niin herkkä, ettei saa pakottaa. Ei kyllä ole kovin herkänoloinen jättipussia karkkia mussuttaessaan.

Vierailija kirjoitti:

Huomaa, kuinka osalla kirjoittajista ei ole mitään kokemusta aistiyliherkästä lapsesta. Kaiken huippu oli neuvo sotkea vähitellen lapselle kelpaavan ruoan mukaan sellaista ruokaa, jota lapsi ei suostu syömään. Se on hyvä keino varmistaa, että lapsi ei syö enää sitäkään ruokaa, joka hänelle ennen kelpasi. Oma lapseni maistoi senkin, jos kaurapuuro oli tehty vääristä kaurahiutaleista, ja jätti hänelle normaalisti maistuvan kaurapuuron syömättä.

Toinen älytön neuvo oli antaa lapsen olla syömättä, jos ruoka ei kelpaa. Kuulemma viimeistään parin päivän päästä kelpaa. Voin kertoa kokemuksesta, että ei kelpaa - ainakaan niin suuressa määrin, että kasvu ei vaarannu. Lapsi näykkii ehkä sen verran, että ei ihan kuole nälkään, mutta ei saa tarpeeksi ravintoa kasvaakseen. (Tämä neuvo on kyllä ihan toimiva sellaisen lapsen kanssa, joka syö yleensä normaalisti, mutta satunnaisesti nirsoilee.(

Minulla on ollut tosi nirso lapsi, joka on nykyisin jo aikuinen. Hänellä oli myös muita aistiyliherkkyyksiä. Voin kertoa, että yhtään mistään jutusta, jolla yritin laajentaa lapsen ruokavaliota, ei ollut mitään hyötyä. Yhtään mikään ei toiminut. Näin jälkikäteen ajateltuna järkevintä olisi ollut lopettaa kaikki yrittäminen ja stressaaminen ja koostaa mahdollisimman terveellinen ruokavalio niistä ruokalajeista, joita lapsi suostui syömään. Onneksi omalle lapselleni maistui aika monikin ruoka-aine, kunhan sitä ei oltu sotkettu yhtään minkään muun kanssa eikä käsitelty sen pidemmälle. Esimerkiksi keitetyt perunat kelpasivat sellaisenaan, kunhan niissä ei ollut kastiketta, mutta perunat kastikkeen kanssa, perunamuusi tai ranskalaiset perunat eivät.

Ap:lle toteaisin, että koko perheen ei tarvitse syödä lapselle kelpaavaa ruokaa. Jos teet koko perheelle lapsen lempiruokaa yhtenä päivänä, voit ottaa siitä osan talteen ja lämmittää sitä lapselle sellaisena päivänä, kun teet muulle perheelle jotain muuta. Ei lisää kustannuksia yhtään ja vaivaakin vain lämmittämisen vaivan.

Oma nirso lapseni rupesi murrosiässä ihan itsestään laajentamaan ruokavaliotaan. Jälleen ilman, että minä olisin keksinyt jotain uutta. Nyt aikuisena hän syö hyvin monipuolisesti lähes kaikkea - tosin ranskalaiset perunat eivät edelleenkään maistu.

Lapsellani on myös pikkuveli, joka on aina syönyt monipuolisesti kaikkea, joten tämä ei ole läheskään aina kasvatuksesta kiinni.

Meillä toinen lapsi myös syönyt aina ihan hyvin, vanhempi lapsi taasen syö aina huonosti ja eksperttien mukaan tämä on osoitus siitä että olen huono isä.

Meillä melko pieniä lapsia vielä, kun alle kouluikäisiä. Jos ei ruoka-aikana ruoka uppoa, niin kerron, että seuraava ruoka on sitten klo x ja sinne asti on odotettava. En minä mitään ylimääräisiä naposteltavia rupea antamaan, jos ite jättää syömättä. Kaikki ruuat ei maistu, mutta minulle riittää, että edes maistaa. Lisänä voi ottaa leipää. Välillä on sitten päiviä, että kokkaan lasten toiveiden mukaan.

Vierailija kirjoitti:

Ei siinä syyllisiä tarvitse etsiä. Jos lapsi ei syö tarjottua ruokaa, hän on ilman ruokaa. Hyvin yksinkertaista. Tällä tavalla sitä ennenkin lapset kasvatettiin eikä kyselty, että mitä sinä Peppi-Pulliina mussukainen nyt tänään haluaisit. 

Ekspertit ovat kieltäneet minulta tuommoisen, lapselle on kuulemma tarjottava sellaista ruokaa mitä se suostuu syömään, hinnasta viis!

Sama sääntö ei siis koske koulua eikä myöskään eksperttien hoitolaitoksessa syömistä, se on voimassa ainoastaan minun kotonani.

Ei minulla vaan ole varaa tilailla jatkuvasti jotain pitsoja yms, varsinkin kun ekspertit pakottaa jatkuvasti loihtimaan jotain ravitsevaa ja monipuolista ruokaa jollain parin kolmen euron budjetilla.

Vierailija kirjoitti:

Meillä melko pieniä lapsia vielä, kun alle kouluikäisiä. Jos ei ruoka-aikana ruoka uppoa, niin kerron, että seuraava ruoka on sitten klo x ja sinne asti on odotettava. En minä mitään ylimääräisiä naposteltavia rupea antamaan, jos ite jättää syömättä. Kaikki ruuat ei maistu, mutta minulle riittää, että edes maistaa. Lisänä voi ottaa leipää. Välillä on sitten päiviä, että kokkaan lasten toiveiden mukaan.

Minulta on tuollainen toimintatapa kielletty, mikä siis neuvoksi?

Vierailija kirjoitti:

Mikä tämä kulttuuri on, että lapselta kysytään mitä haluaa? Siis ymmärrän jos kysytään että lasagne vai lihapullat ja sen mukaan tehdään, ei siis päivittäin, kerran pari viikossa. Ei 25 vuotta sitten paljon kysytty, vaan tarjottu joko kelpasi tai oltiin nälässä. Muutaman aterian jäätyä väliin, alkoi se nakkisoppa kummasti maistua. Miksi tehdä asioista vaikeita, kun voi olla johdonmukainen aikuinen?

Ruokaksymkset kautta aikojen:

1945: „Onko mitään ruokaa?“

1980: „Mitä on ruokana?“

2022: „Mitä ruokaa haluaisit?“

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä melko pieniä lapsia vielä, kun alle kouluikäisiä. Jos ei ruoka-aikana ruoka uppoa, niin kerron, että seuraava ruoka on sitten klo x ja sinne asti on odotettava. En minä mitään ylimääräisiä naposteltavia rupea antamaan, jos ite jättää syömättä. Kaikki ruuat ei maistu, mutta minulle riittää, että edes maistaa. Lisänä voi ottaa leipää. Välillä on sitten päiviä, että kokkaan lasten toiveiden mukaan.

Minulta on tuollainen toimintatapa kielletty, mikä siis neuvoksi?

Kuka kieltää ja millä valtuudella?

Jos ruoka ei maistu, ok. Seuraava ruoka tulee ajallaan, mutta välillä ei käydä jääkaapista eikä kuivakaapista närppimässä keksejä tai muutakaan.

Joku väitti, ettei mitään aistiyliherkkyyksiä ja autisminkirjosta johtuvaa "nirsoutta" ollut ennen muinoin. Kyllä olla, mutta ne tapaukset jäi lähinnä lähipiirin tietoon, kas kun ei ollut somea. Mun mummo on kertonut naapurissa asuneesta pojasta, jolla oli kummallisia ruokarajoitteita, jotkin ruoat olivat hänestä syömäkelvottomia koska "tuntuivat oudolta suussa". Köyhän perheen lapsena söi sit tyyliin pelkkää kuivaa leipää tms. On näitä siis aina ollut!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä melko pieniä lapsia vielä, kun alle kouluikäisiä. Jos ei ruoka-aikana ruoka uppoa, niin kerron, että seuraava ruoka on sitten klo x ja sinne asti on odotettava. En minä mitään ylimääräisiä naposteltavia rupea antamaan, jos ite jättää syömättä. Kaikki ruuat ei maistu, mutta minulle riittää, että edes maistaa. Lisänä voi ottaa leipää. Välillä on sitten päiviä, että kokkaan lasten toiveiden mukaan.

Minulta on tuollainen toimintatapa kielletty, mikä siis neuvoksi?

Kuka kieltää ja millä valtuudella?

Lasun ekspertit, kait he on valtuudet saaneet sieltä eksperttien eksperteimmästä suunnasta eli eduskunnasta.

En saa myöskään juoda enää saunakaljaa törpön törppöä, koska kyseiset ekspertit ovat senkin minulta kieltäneet.

Tämmönen maa Suomi on.

Vierailija kirjoitti:

Jos ruoka ei maistu, ok. Seuraava ruoka tulee ajallaan, mutta välillä ei käydä jääkaapista eikä kuivakaapista närppimässä keksejä tai muutakaan.

Minulla pitäisi olla kaapit aina täynnä kaikenlaista syötävää, ja antaa lasten sitten syödä vaikka niitä välipaloja kerta ei ruokani kelpaa, näin ovat ekspertit minulta vaatineet, muuten olen huono isä kuulemma jolta pitää ehdottomasti ottaa lapset "suojaan" laitokseen.

Moi,

Mulla on kolme poikaa.

Vanhin syö  mielellään tavallista kotiruokaa, ei kauheasti haluaisi kokeilla, 17v

Keskimmäinen on innoissaan erilaisista mauista ja ruokakokemuksista, 15v

Nuorin on hyvin "nirso"; ei rasvaa tai juustoa leipään, lempiruokia on n. 4 (, joista 1 on pitsa!), ei halua pastaa, perunaa tai kastikkeita ruokiinsa, 13v.

Lapset on erilaisia; usein "pelastan" tämän nuorimmaisen lihat ennen kastikkeeseen laittoa ja joskus keitän hänelle lisäksi nuudeleita tai riisiä

Jos ei kelpaa, niin olen ohjeistanut tekemään itse leivät ilman mitään hässäkkää

Vierailija kirjoitti:

Minäkin tiedän perheen, jossa lapsi syö vain suklaamuroja, tiettyä pizzaa, nakkeja ja valkoista leipää. Karkit, jäätelöt ja muut herkut uppoavat kyllä päivittäin. Lapsi on kuulema niin herkkä, ettei saa pakottaa. Ei kyllä ole kovin herkänoloinen jättipussia karkkia mussuttaessaan.

Puhut nyt jostain ihan muusta kuin aistiyliherkästä lapsesta. Ei minun lapseni suostunut syömään suklaamuroja, minkäänlaista pizzaa, nakkeja eikä suurinta osaa karkeista. Jäätelöstä sentään kelpasi pari lajia. Sen sijaan lapseni kyllä söi esim. kaurapuuroa (kunhan se oli tehty oikeista hiutaleista), keitettyjä perunoita, naudanlihaa, kanaa ja lohta, kunhan niihin ei oltu sotkettu minkäänlaista kastiketta tai muita lisukkeita. Vihanneksista menivät raa'at porkkanat, kurkku ja tomaatit, kunhan niihin ei oltu sotkettu mitään muuta. Myös ruisleipä kelpasi.

28

Lapsi ei suostu? Nyt en ymmärrä.