Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Kunnioittamaton dynamiikkaa perheen sisällä minua kohtaan. Myrkyllistä kohtelua ja ivaa.
01.04.2022 |
Pitkä huokaisu. Harmittaa jatkuvasti yrittää nousta vastarintaan ja todistaa omaa arvokkuutta ja selitellä itseään.
Olen itse melko kiltti, hyvä ja kannustava ihminen. Ei minulla ole tarvetta alentaa tai kontrolloida ketään. En koskaan käyttäytyisi ketään kohtaan niin kuin täällä käyttäydytään toisia kohtaan.
Itse olen liiankin ymmärtäväinen, haluan ratkoa ja yritän miehelle kertoa syy-seuraussuhteita, siitä miten käytöksensä vaikuttaa lapsiin ja sen lisäksi miten se vaikuttaa minuun. Ei auta, ei ole ymmärrystä, ei tunneälyä. Absurdia ajattelua ja toisen alistamista, väheksymistä, etenkin saan itseäni kohtaan kuulla.
Lapset eivät ole yhteisiä, olen suhteessa ja ylimääräinen pyörä kuviossa mutta tämä on turhaa, tuhoan vain itseni vaikka miten pyrkisin tekemään elämästä parempaa ja kannustaa.
On minussakin vikoja. Olen aika herkkä, jännitän helposti ja liikaa tullessa painetta, ahdistun omaan kuoreeni. Tämä tuntuu olevan vielä houkuttelevampaa käyttätymistä väheksyjille ja saa oman pääni entistä sekavammaksi, siinä mielessä, että olenko oikeasti näin vajaaälyinen ja "turha", että ansaitsenkin huonoa kohtelua.
Mielestäni kuvio on aika sairas mutta sitä ei edes näy päällepäin oikeastaan. Sen kyllä tuntee, ilmapiirissä.
Jatkan konkreettisilla esimerkeillä kommenttiosiossa.
Kommentit (16)
Ap, jos englanti yhtään taipuu niin hae googlesta why does he do that pdf ja lue tuo kirja. Kuvaa erinomaisesti henkistä ja fyysistä väkivaltaa ja sen mekanismeja eli väheksyntää, kontrollointia ja väkivaltaisen käytöksen oikeutusta miehen pään sisällä.
Selvää on, että kertomasi perusteella miehesi ei kunnioita eikä rakasta sinua. Sinä et voi asiaa muuttaa, muutoksen pitäisi lähteä miehestä. Mieti nyt rauhassa, kuinka todennäköistä on että mies oikeasti muuttuu niin merkittävästi kuin tarvitsisi, että sinulla olisi turvallinen olo suhteessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuli aika pitkä kertomus tästä.
Nyt kun luen tuon itse, niin ymmärrän tietenkin, ettei tässä ole ollut hyvää suhdetta alkuunkaan. Eniten harmittaa, että olen päästänyt kaiken näin pitkälle. Muutosta on tapahtunut eikä mies enää usein solvaa mutta siitä huolimatta oloni on irrallinen, ei hyväksytty tässä ilmapiirissä. Kaipaisin jotain aivan muuta ja omasta mielestäni ansaitsen hyviä ihmisiä ympärilleni.
Varmaan joudun ratkomaan tätä suhdetta joskus terapiassa.
Se nyt kuitenkin on positiivista, että hetken päästä minua ei tässä kuviossa enää ole.
AP
Jos käyttäydyt kuin lattiamatto, sinua kohdellaan kuin lattiamattoa. Selkärangan kasvatus on vaikeaa, muttei mahdotonta. Kokeilepa!
Vierailija kirjoitti:
Ap, jos englanti yhtään taipuu niin hae googlesta why does he do that pdf ja lue tuo kirja. Kuvaa erinomaisesti henkistä ja fyysistä väkivaltaa ja sen mekanismeja eli väheksyntää, kontrollointia ja väkivaltaisen käytöksen oikeutusta miehen pään sisällä.
Selvää on, että kertomasi perusteella miehesi ei kunnioita eikä rakasta sinua. Sinä et voi asiaa muuttaa, muutoksen pitäisi lähteä miehestä. Mieti nyt rauhassa, kuinka todennäköistä on että mies oikeasti muuttuu niin merkittävästi kuin tarvitsisi, että sinulla olisi turvallinen olo suhteessa.
Voisin tutustua tuohon kirjaan, voisi saada kokemuksia loksahtelemaan paikoilleen.
Kiitos kun kerroit näkökulmasi. Tuo on totta, ettei mies oikeasti pidä minua minään, olen ehkä ollut hyväksikäytön kohteena puhtaasti.
Olenhan minä ahkera ja tunnollinen ihminen ja auttanut miestä paljon.
Minua ei edes hetkauta enää tunnustaa tuota. Olen käynyt läpi jo paljon pääni sisällä tätä kaikkea ja voimistunut pahimmasta ahdingosta. Näen tämän kauempaa enkä niin henkilökohtaisena vaikka on tämä vaikuttanut itsetuntooni. Pahinta on, että olen yrittänyt liikaa ja omalla kustannuksellani, valintani eivät ole olleet kestäviä ja olen antanut tämän tapahtua.
Onneksi kuitenkin ymmärrän ja toivon, etten vastaavaan tilanteeseen tulevaisuudessa enää joutuisi.
AP
Vierailija kirjoitti:
Jos käyttäydyt kuin lattiamatto, sinua kohdellaan kuin lattiamattoa. Selkärangan kasvatus on vaikeaa, muttei mahdotonta. Kokeilepa!
Oppi tämäkin.
AP
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuulostaa siltä ettå olet ns. Bait dog, jolla miesystäväsi treenaa lapsistaan samanlaisia törkimyksiä.
Kannattaa erota, tuo vaan pahenee.
No hyvä jos olet päättänyt lähteä. Ei tuollaista tarvitse tai pidä sietää. Eikä se muuksi tule muuttumaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hyvin osaat kirjoittaa tilanteestasi. Vaikutat tietäväsi vastaukset jo. Kyllä sinä selviät ja muista tulevaisuudessa, että et enää koskaan anna itseäsi kohdella noin törkeällä tavalla.
Vierailija kirjoitti:
No hyvä jos olet päättänyt lähteä. Ei tuollaista tarvitse tai pidä sietää. Eikä se muuksi tule muuttumaan.
Kyllä. Edelleen mietin päässäni niitä sanoja, joilla on haluttu kertoa kuinka huono jossain asiassa olen tai ihmisenä. Kun en osaa jotain tai olen ylipäätänsä vajaa. Keksin niille vastalauseita mielessäni ja yritän rakentaa panssaria emotionaalisesti.
Onneksi kuitenkin olen alkanut jälleen rakastamaan itseäni vähitellen. En enää kuuntele, en jaksa provosoitua. Joskus tekisi mieli kyllä itsekin loukata, kunnolla kertoa ajatuksistani mutta ymmärrän kuinka hyödytöntä se on.
Halu päästä eteenpäin nyt kannattelee minua.
AP
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miten olet ees päätynyt noin kusipäisen tyypin kanssa yhteen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miten olet ees päätynyt noin kusipäisen tyypin kanssa yhteen?
Kieltämättä, olisi pitänyt jo ensimmäisten hälytysmerkkien jälkeen juosta. Toista kertaa tätä virhettä en tee. En helvetissä..
Pysyn sinkkuna ja käyn terapiassa, etten vahingossakaan rakkaudenkaipuussa alennu tällaisten mielenvikaisen miehen kanssa yhteen.
AP
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sian jätön aika... jälleen kerran av.
Alue: Aihe vapaa
Perheen sisällä on siis ollut paljon ongelmia. Johtuen miehen impulssiivisuudesta, ristiriitaisuudesta. Hän arvostelee, vitsaillee leikillään törkeästi väheksyen toisia, on aika iso ego ja häneltä on ehkä unohtunut tai ei ole koskaan niitä kunnioittanut, niin arvot miten ihmisiä oikeasti kohdellaan. Joskus suuttuu helposti, jos saa osakseen arvostelua mutta väheksyy toisten tunteita. Pyytää kyllä anteeksi jossain kohtaa kun toinen on tarpeeksi kärsinyt mutta mikään ei muutu. Tämä muodostaa ristiriidan.
Minua kohtaan tämä on näkynyt nöyryytyksenä lastensa läsnäollessa. Puhuu kuin idiootille, selityksiäni ei kuunnella vaan alistetaan ns "nurkkaan". Alan jännittämään ja yritän paikata tilannetta niin, etten ainakaan dramatisoi asiaa ja yritän olla kuin en huomaisi. Samalla alan töpeksimään ja ahdistun. Joskus olen mennyt jopa itkemään hetkeksi, jotta pahin tunneryöppy pääsisi pois.
Lapset saavat minusta tyhmän vaikutelman ja näin kehä on ollut valmis. En ole osannut paikata, haavat ovat jääneet auki ja kuulen nuorimmaiselta loukkaavia kommentteja.
Juurikin tyhmä, herkkä, lapsi mitälie.
Tämä on saanut itseni aika maahan. En ole koskaan omistanut hyvää itsetuntoa mutta arvot ovat olleet olemassa. Kunnioitus kanssaihmisiä kohtaan on aina ollut läsnä.
Olen alkanut miettimään, olenko oikeasti todella typerä. Nojoo, olen kun olen tässä ympäristössä. Onneksi tämä pian muuttuu ja minulla on jo paikka muualla.
Tämä kuitenkin saattaa jäädä arveksi. Olen aika kiusattu ollut omassa suhteessani. Mitään mielipiteitäni ei kunnioiteta, nauretaan, solvataan, siivojaaksikin kutsuttu ja kaikenlaista. On toki hyviäkin hetkiä, ei tämä jatkuvaa painajaista ole tietenkään ollut.
Muualla, normaaleissa kanssakäymisessä minua pidetään ihan fiksunakin. On hyvät todistukset, minua kuunnellaan ja arvostetaan. Kuulun porukkaan. On asioita, joissa olen tyhmä mutta pelkään vähän, että tämä jää vaivaamaan ja muuttuu käsitykseksi itseäni kohtaan. Huomaan, että jännitän enemmän ja haukun itseäni paljon.
Yritän suorittaa ja jokainen kömmähdys hävettää paljon, moitin itseäni.
En oikein tiedä miten suhtautuisin kaikkeen, etenkin itseeni. Miltä tämä kaikki teistä kuulostaa?
Elän häpeässä tällä hetkellä mutta yritän myös pitää järjen päässä siinä mielessä, etten antaisi moisten kommenttien mennä liian syvälle.
AP