Uusi ystäväni tahtoo tavata n joka 2 pvä ja se alkaa jo ahdistaa.. :-(
Siis kyseessä on ihan mukava äiti, ja tuumme hyvin juttuun, mutta alan jo hieman kyllästymään, kun tuntuu et silloin kun ei tavata, tulee jo soittoa ja tekstiviestiä, joskus tavataan saman päivän aikana jopa pari kertaa, ja niitä ihania hetkiä kun sain olla vain kotona ihan rauhas, varjostaa jo että kohta taas puhelin piippaa...
Sit kun se vielä alkoi jo tokalla tapaamiskerralla ehdotteleen et voitais joskus pariskunnittain istua iltaa, tuntui jo hiukan oudolta.
Mut kuin saisin sanottua häntä loukkaamatta että en tahtoisi tavata niin usein????
Kommentit (5)
kyllä kavereita tulee ikävä jossain vaiheessa,etkö voi sanoa vaikka jotain tekosyitä,ettei loukkaannu. hänelle sinä olet tärkeä.
Mä olen sitten varmaan toisesta päästä koska jos musta vähänkin tuntuu että joku ei kaipaa mun seuraa niin pysyn kyllä visusti poissa.
Niin, mutta luulen siis että jos se sun kaverisi kerran on noin suorasukainen niin ei sitten ehkä pahastu jos sinäkin olet... Mitä jos ehdottaisit jotain vakitaapamisaikaa, vaikka joka keskiviikko klo silllon ja sillon. Sano että sulla on aika paljon ohjelmaa.
Ikävä keksiä tekosyitä jos sitten paljastuu että valehtelen. Asuu sitäpaitsi niin lähellä että saattaa hyvinkin nähdä mut ikkunasta kun oon sanonu että olen liikenteessä, varsinkin kun talvi tulee, niin kotona on viel vaikeempi piilotella..
Mä tutustuin joskus aikoinaa naapurirapun naiseen hiekkalaatikolla. Sitten se aloitti sen älyttömän ahdistelun (siis mun mielestä). Saattoi tulla ykskaks kahville tai vaan teki jostain tikusta asiaa ja tuli. Oma vika toisaalta, ois pitänyt heti alussa tehdä siitä loppu. Hän myös pyyteli mua joka paikkaa ja heille kahvittelemaan. Ihan ok! mutta mä en kaipaa tollaista joka päiväistä toisella kylässä ramppailua. Mulle ois riittänyt ihan hyvin se, hiekkalaatikolla tapailu. Mä olen luoteeltani vähän muutenkin sellanen hitaasti syttyvä, ja tosiaan mua ahdisti. Se väheni kyllä, kun huomasi että, en aina mennyt heillä kahville tai lähdin itse kaupungille häntä mukaan pyytämättä. Tajusi varmaan että, sen seura ei ollut aina ihan tervetullutta. Nainen sinänsä oli myös ihan mukava, että ei siinä mitään. Me muutettiin sitten aikanaan pois, ei naisen takia, vaan ihan muista syistä. Mitään yhteyttä ei olla pidetty.
Eräällä suht uudella ystävälläni ei ole muita ystäviä kuin minä, ja hän haluaa tavata todella usein. Joskus se menee ihan rasittavuuksiin saakka, etenkin, kun mulla on paljon muitakin (parempia) ystäviä, joiden kanssa haluan myös viettää aikaa.
Olen havainnut, että paras keino on jättää ihan kylmästi vastaamatta puheluihin/tekstareihin silloin, kun ei kerta kaikkiaan tahdo tavata! Tämä minun ystäväni nimittäin ei usko sanaa " ei" vaan jankuttaa ja jankuttaa tapaamisesta, vaikka olen jo siitä kieltäytynyt. Niinpä olen joutunut kylmästi olemaan vastaamatta välillä.
Muista, että et ole tilivelvollinen kenellekään eikä sinun tarvitse selitellä, mikset tahdo tavata! Pelkkä " ei nyt" pitäisi riittää.