Lue keskustelun säännöt.
Onko yli 70v vanhemmillanne ystäviä?
31.03.2022 |
Mun äidillä on ollut hyvinkin laaja ystäväpiiri. Ystävät asuvat ympäri Suomen ja ovat tutustuneet Espanjassa, missä moni on viettänyt talvia.
Nyt ihan viime aikoina, välit menee näihin yksitellen. Äiti loukkaantuu mitä kummallisimmista asioista. Ja häntä ei pyydetä enää aina mukaan, jos jotkut järjestää tapaamisia. Enkä ihmettele ettei pyydetä, äitini ei itse ole kutsunut kotiinsa kuin kerran ja silloinkin pihinä ei tarjonnut mitään. Minä alan kohta olla ainoa, jolle soittelee.
Kommentit (10)
Äidilläni (95v) ei ole enää ystäviä. Viimeinen kuoli kaksi vuotta sitten. Isälläni (93v) taitaa olla 3 tai 4 ystävää, jotka eivät ole vielä edes laitoshoidossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vanhempani ovat 78 ja 81 vuotiaat ja heillä on ystäviä ja hyviä tuttavia, naapureidenkin kanssa on hyvät välit. Vanhempani ovat hyvässä kunnossa olevia aktiivisia senioreita.
Omat vanhempani eivät vielä ole ihan 70-vuotiaita, mutta setäni, tätini ja enoni puolisoineen ovat. Heillä kyllä on ystäviä, tädilläni ja hänen puolisollaan vielä yli 80-vuotiaanakin on vilkas sosiaalinen elämä.
Mutta tietysti tällaiseen vaikuttaa moni asia. Kaikki edellämainitsemistani ovat ns. hyvissä ruumiin ja sielun voimissa.
Isä on kuollut, mutta mutsilla (kohta 75) riittää onneksi sosiaalisia kontakteja. Naapurit, entiset naapurit, vanhat ystävät, omat sisarukset ja uudet tuttavuudet, jotka ovat tulleet harrastusten ja eläkeläisyhdistyksen kautta. Äitini on sellainen social butterfly, ei arkaile ottaa kontaktia muihin ja mennä.
Minun 70 ja 74 vanhemmillani on aika monta tuttavapariskuntaa joilla kyläilevät puolin ja toisin ja yksittäisiä kun ystäviä. Äidillä vielä aktiiviset työkuviotkin työpaikan illanviettoineen.
Itselläaika pitkälti vähätkin ihmissuhteet hiipuneet nelikymppisenä, olen aika introvertti. Mutta kovasti vanhemmat odottavat käymään sinne minuakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei oikeastaan ole, mutta ei heillä ole koskaan ollutkaan ollut: eivät ole sen tyyppisiä, että kaipaisivat kaveeraamista. Joskus olen ihmetellyt tätä, mutta heille riittää kaukaisemmat tuttavuudet ja jonkin verran sukulaisten kanssa yhteydenpito.
Jos Ap:n äidillä on tällaisia ongelmia tullut vasta nyt, voisiko mahdollisesti alkava muistisairaus olla kyseessä?
On, ne samat mitkä olivat jo kansakouluaikoina.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Molemmilla on ja vanhimmat ystävistä noin kuudenkymmenen vuoden takaa. Ovat molemmat myös hyviä tutustumaan uusiin ihmisiin harrastustensa kautta. Pääsen siis vähällä, ainakin toistaiseksi.
Suurin osa iäkkäiden vanhempieni ystävistä on myös sukulaisia, eli eniten pitävät yhteyttä sisarustensa ja serkkujensa ym. kanssa. Jonkin verran kaveeraavat lähimpien naapureidensa kanssa, mutta sukulaiset on läheisimpiä. Pari lapsuudenystävää löytyy myös, pitävät yhteyttä jonkin verran. Moni tietysti on jo kuollut, ja sosiaalinen piiri on harventunut sen takia.
Ennen oli nykyään ei. Mikä taas rasittaa aikuisia lapsia, koska soittelee jatkuvasti tunnin yksinpuheluita. Ongelmia pääkopassa ihan selkeästi.