Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Masennus, itsetuhoisuus ja niiden näkyminen ulospäin

Vierailija
16.09.2015 |

Tämän kirjoittaminen tuli mieleeni siitä, kun luin tuota Nelan katoamista koskevaa ketjua ja siitä, että hän näyttää kuvissa iloiselta ja oli hyvä työntekijä ja ahkera ja liikkuva ja ja...
.
Olen itse tehnyt kaksi vuotta kahta työtä. Olen siis ahkera. Olen pitänyt viiden vuoden aikana kolme viikkoa lomaa. Liikun myös paljon, treenaan kovaa salilla ja lenkkeilen yms. Minulla on miesystävä ja kaksi lemmikkiä. Suoritin kouluni todella hyvin arvosanoin. Sain stipendejä koulusta. Näytän kuvissa iloiselta. Suhteeni vanhempiin on hyvät, ja minulla on muutama todella hyvä ystävä, ja paljon tuttuja, kenen kanssa löpistä niitä näitä silloin tällöin.
.
Tästä voisi tehdä päätöksen, olen hyvin menestyvä ja mulla on kaikki hyvin. Mutta; olen silti masentunut. Olen käynyt terapiassa neljä vuotta. Olen yrittänyt itsemurhaa kahdesti, en usko että halusin oikeasti kuolla, mutta jos apua ei olisi tullut niin siinä olisi käynyt niin. Lähimmät ystäväni tietävät tästä ja miesystäväkin toki. Kohta varmaan tulee niitä kommentteja, että en voi olla masentunut koska olen työkykyinen blaablaablaa yms. Olisin sairaslomalla heti kun itse sen itselleni sallisin. Mutta en halua. Työt pitävät minut jotenkuten elämässä kiinni. Salille ei kehtaa mennä masentelemaan. Tutuille ei jaksa näyttää miltä tuntuu, koska en koe tarpeelliseksi heille avautua.
.
Mutta silti sisimmässäni musta tuntuu tosi pahalle. Yritän jaksaa mutta tuntuu, että roikun koko ajan sillalta. Kaikki tekeminen pitää mun otteen sillassa kiinni. Jos lopettaisin työt, alistuisin masennuksen aiheuttamaan väsymykseen, en liikkuisi kotoa, varmasti se ote sillalta irtoaisi. Vaikka mitä kuitenkin teen, en pääse ylös turvaan sillalle. Se roikkuminen on raskasta. Muuta sanottavaa mulla ei oikeastaan ole, kuin että kaikki ei ihan oikeasti ole sitä miltä näyttää. Se hyvällä tuulella oleva kaveri/työkaveri joka tekee paljon ja suoriutuu hyvin, ei välttämättä voi hyvin.

Kommentit (10)

Vierailija
1/10 |
16.09.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

sama täällä. eipä minusta päälle päin näy, että sairastan depressiota ja välillä on hyvinkin vaikeita kausia.

Vierailija
2/10 |
16.09.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="16.09.2015 klo 16:54"]No onko sinulla lääkitystä? Varmaan hyötyisit, jos liikunta, ystävät ja työ ja terapia eivät oloosi auta. Olet rohkea, kun jaksat!
[/quote]

Lääkitystä kokeiltiin, mutta en kokenut siitä olevan apua, enemminkin haittaa. Olen ajatellut, että masennus johtuu juurtuneista ajatuksista itsestäni, toimintamalleista, siitä että monet ihmiset ovat kohdelleet minua väärin ja siitä johtuen en usko ansaitsevani hyvää kohtelua.. Kun ne saisi jotenkin käännettyä tai edes lieventymään niin luultavasti voisin paremmin. Viehän se aikaa, mutta työskentelen paljon sen eteen ja uskon että terapia jollain tapaa edes tukee parantumista. Kiitos kommentista! Jaksettava se on. Jos luovuttaisin niin sitten en ainakaan jaksaisi.
Ap

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/10 |
16.09.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="16.09.2015 klo 17:16"]sama täällä. eipä minusta päälle päin näy, että sairastan depressiota ja välillä on hyvinkin vaikeita kausia.
[/quote]

Onko sulla ystäviä, hoitokontaktia tms? Onko sulla mitään kiinnostuksen kohdetta, joka pitäisi elämässä kiinni? Voimia.
Ap

Vierailija
4/10 |
16.09.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Onko sua jo lapsena kohdeltu huonosti, ap.
:-\
*hali* :'(
Olet kyllä mennyt eteenpäin itsesi kanssa varmaan?
Uskoisin että löydät valonsäteen vielä...tsemppiä kovasti kaikille taistelijoille!

Vierailija
5/10 |
16.09.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="16.09.2015 klo 17:47"]Onko sua jo lapsena kohdeltu huonosti, ap.
:-\
*hali* :'(
Olet kyllä mennyt eteenpäin itsesi kanssa varmaan?
Uskoisin että löydät valonsäteen vielä...tsemppiä kovasti kaikille taistelijoille!
[/quote]

Joo, kyllä se aika heti ala-asteen alussa alkoi ja jatkui monien eri tahojen kautta ammattikouluun asti. Tavallaan huomaan edistyksen, tavallaan tuntuu että syvemmälle suohon tässä on menty, mutta se varmaan johtuu siitä, että terapian myötä on alkanut tiedostamaan tiettyjä asioita. Ystävät ovat huomanneet edistystä parempaan, se helpottaa. Kiitos paljon <3 ikääni en tajunnut aloituksessa mainita, olen 19, pian 20. Tästä voi helposti laskea että aloitin työt 14-15v ja siitä lähtien kaikki viikonloput, lomat tehnyt töitä ja siitä lähtien maksellut itse mitä tarvinnut, ruuista alkaen. En tiedä voiko tällä olla jotain vaikutusta nykyiseen tilanteeseen, mutta lopputulos on varmasti monen asian summa.
Ap

Vierailija
6/10 |
16.09.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Voi voi, mene vaan sinne saikulle ja työkyvyttömyyseläkkeelle jos voit niin huonosti. Eipä tässä muutenkaan ole muita elätettävänä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/10 |
16.09.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

En nyt ihan ymmärrä miksi toimisin sun ehdottamalla tavalla, enkä oikeastaan ymmärrä sitäkään miksi koit tarvetta edes kommentoida jotain mikä ei sinällään liity edes aloitukseen..
Ap

Vierailija
8/10 |
16.09.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

No, olet oikeassa, ap.
Ulkoapäin on mahdotonta tietää, nähdä.

Ruotsissa on sellainen kuin itsemurhien ehkäisyohjelma. On ollut paljonkin hyötyä siitä.
Suomessa ei ole vastaavaa vielä.

Itsetuhoisuutta voi ihmisellä olla kausittainkin, ja se voi kohdata jokaista. Itsemurha on aina loppuelämän trauma läheisille. Heidän mielessään pyörii se yksi kysymys, miksi?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/10 |
16.09.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="16.09.2015 klo 16:40"]No, olet oikeassa, ap.
Ulkoapäin on mahdotonta tietää, nähdä.

Ruotsissa on sellainen kuin itsemurhien ehkäisyohjelma. On ollut paljonkin hyötyä siitä.
Suomessa ei ole vastaavaa vielä.

Itsetuhoisuutta voi ihmisellä olla kausittainkin, ja se voi kohdata jokaista. Itsemurha on aina loppuelämän trauma läheisille. Heidän mielessään pyörii se yksi kysymys, miksi?

[/quote]

Niin.. Sitä en itsekään osannut selittää silloin, kun itse ajauduin edes yrittämään itsemurhaa. Muuten kuin että tuntuu vaan niin paskalta. "Mutta eihän asiat ikinä ole niin huonosti että noin pitäisi tehdä/eihän sulla niin huonosti voi mennä, työpaikka ja kaikkea" yms. Ei sitä toiset voi valitettavasti vaan ymmärtää, miksi se toinen tekee niin kuin tekee. Kurjia juttuja nämä. Mutta elämää silti, ja niistäkin on yritettävä selvitä.
Ap

Vierailija
10/10 |
16.09.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

No onko sinulla lääkitystä? Varmaan hyötyisit, jos liikunta, ystävät ja työ ja terapia eivät oloosi auta. Olet rohkea, kun jaksat!

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: yhdeksän yksi yksi