PIRKANMAA LOKAKUULLE

Ihania uutisia :D



osselle tsemppiä, kohtahan teillä jo alkaa tapahtua, hienoa että avautumista on tapahtunut ilman isompia kipuja.



Mun täytyy nyt funtsia sitä kahvittelun järjestämistä uudemman kerran kun näitä supisteluja pukkas. Mä olen niin kova hössöttään että pitäis kuitenkin puunata asunto katosta lattiaan ja olla viittä sorttia tarjottavaa ennenkuin tänne voin ketään pyytää... Ja nyt ei taida kyetä. Jouduin jo omaa äitiä valjastamaan vauvalakanapyykkiin ja sen sellaiseen, vielä kun sais jonkun pyykkäämään nuo pienet vaatteetkin (mutta sitten paljastuisi sukulaisille sukupuoli ;) ). Ja miehen maalaamaan lastenhuoneen seinän ja ja ja ja... Listat vaan vilisee päässä. *koputtaa ohimolle* Yllättävän vaikeata on vain yrittää olla.



Jaahas, taas ottaa mahasta joten pitää mennä kesken kaiken... :-/



-miki

29+1

Ihan ekaksi: Onneksi olkoon plussasta Kuutar! Ja kovasti tsemppiä ensi viikon ultraan!



Osselle paljon avaavia supistuksia! :) Allekirjoittautunut osallistuu myös miehelle kiukuttelijat-ryhmään hyvin aktiivisena! Miten voikin jotkut asiat ottaa niin välillä niin kauheasti päähän, että itkua on tuherrettava... Ei ole miehellä helppoa, mutta ehkä mä vielä joskus palaan naishirviöstä omaksi vähän tasaisemmaksi itsekseni. Ehkä parinkymmenen vuoden sisään... Ehkä...



mi-ki ei nyt yhtään murehdi mitään meidän kahvittamiseen liittyviä juttuja, masukas on tärkein! Kyllä me ehditään kahvitella vaikka sitten vauvojen kanssa ja aivan mainiosti voidaan kokoontua jossain " maksullisessa paikassa" edelleenkin! Lähettele niitä supistuksiasi tuonne Ossen suuntaan vaan ;)



Vegaxille ja pojulle kovasti terkkuja! Pojulle lähettelen oman pussillisen unihiekkaa, että äiti saisi vähän nukkua myös ;)



Katariinalle tsemppiä työssäjaksamiseen! Älä välitä mahankokovertailuista, mä oon yrittänyt kokonaan olla kuulematta niitä (..kuinka sulla voi olla noin pieni maha, mun kaverilla oli noilla viikoilla niin ja niin paljon isompi...plaaaah!) !



Ibizalle onnitteluja tätiydestä ja pikkuisten masuasukkaiden kasvamisesta! Toivotaan, että he malttavat lepäillä kohdun suojissa vielä kuukausia, ei kiirettä tänne talvisäähän!!



Auringolle heilutus ja osanotto suonikohjuista. Täältä löytyy niitä kanssa. Tukisukat on kova sana!



Violetille terkkuja! Mitä masuasukkaalle kuuluu? Pitikö sun mennä tässä lähiaikoina sinne äitipolille kontrollikäynnille vai muistanko ihan väärin? Terkut myös tulevalle isosiskolle!



Oma napaa sen verran, että verensokeriseurantaa teen edelleen ja ekasta 6vrk:n seurannasta lähti jo lähete TAYS äitipolille. Kutsua siis odotellessa... Kirottua, että pitää nyt vielä kaiken keskelle pukata raskausdiabetesta! :( Ensin ei pystynyt syömään mitään kuukausiin ja nyt kun maistuisi, ei sitten voikaan popsia mitä milloinkin huvittaa! Grrrrr! Vaikeinta on pienentää aamupala olemattomaksi (kuvitelkaa: 1 täysjyväleivän viipale+margariinia ja kuppi kahvia tai teetä! jos yhtään enemmän panostan siihen, arvot on tunti aamupalan jälkeen liian korkealla!) Tää on vaikeeta ihmiselle, joka on aiemmin elänyt puolipäivää pelkällä aamupalalla, joka siis aiemmin on ollut runsas ja täyttävä...



Tänään mennään miehen kanssa ekaan synnytysvalmennukseen TAYSiin. Vähän jänskättää, mutta kivaa! Tuo neuvolan ohjaus kun asiasta on ollut olematonta ja se perhevalmennushan meille ei sitten kuulunut kun haluttiin mennä TAYSiin...



Nyt lähden tekemään jotain tervellistä ruokaa... Ihan pikkaisen pyörii ajatukset ton syömisen ympärillä! Mur!



nälkäinen Keinuhepo ja edelleen villi Sitruuna 33+1

Onnea kuutar! Hienoa saada uusia tänne meidän pinoon! Ja samalla mä en enää ookaan " pienimmillä viikoilla menijä" ;)



Osse: Mä muistan hyvin noi viimeset viikot, ne on henkisesti rankkoja. Sitä odottaa koko ajan että vauva syntyisi ja joka ilta nukkumaan mennessä toivoo josko ensi yönä... Koitahan vielä sinnitellä, enää ei ole kuitenkaan pitkä aika :)



mi-ki: Otahan kuule ihan rauhassa nyt! Lepäile niin paljon kun voit ja koitat ottaa ihan rennosti. Mulla alkoi tytöstä supisteleen jo rv18+, supistuksia tuli päivässä kymmeniä! :O Onneks niistä ei ollut mitään haittaa kohdunsuulle, mutta itse olin jatkuvasti ihan paniikissa... Voimia!



keinuhepo: Hih, mä kävin siellä äippäpolilla jo 2 viikkoa sitten. Siitä on niin kauan ettet enää edes muista kun siitä kirjoitin! :D Lyhennelmä siitä käynnistä: Heti aloitettiin hepariinipistokset. Vauva voi ultrassa hyvin. Eli kaikki ok :) Mun täytyy sulle sanoa tosta raskausdiabetes-jutusta, että älä hyvä ihminen yritä kituuttaa liian vähällä syömisellä! Voi olla että sä joudut insuliinille, mutta parempi sekin kun että et saa syödä mitään... Ei nälässä saa olla :( Nyt mä vähän huolestuin susta, toivottavasti jaksat kuitenkin hyvin. Niin ja sanon terkut neidille kunhan herää päikkäreiltä:)



Omia kuulumisia: Mä oon ollut ihan älyttömän väsynyt viime viikot. Tytön ja kodin hoitaminen yhdistettynä opiskeluun ja raskauteen ei toimi :( Mulla on opiskeluista jäljellä vielä muutama luento ja kaksi kirjallista työtä joita oon tässä pari viikkoa vääntänyt. Se ei oo kovin helppoa kun neiti roikkuu puntissa koko ajan... Marraskuun puolivälissä työt pitää olla valmiit ja silloin myös esitän ne luokalle. Sitten vasta helpottaa.



Vauveli liikkuu onneks hyvin ja se lohduttaa, vaikka kauheesti en oo ehtinyt " raskaana" ollakaan... Aika on kulunut tosi nopeesti, nopeemmin kuin esikoisen odotuksessa! Pian on jo puoliväli!!! :O Mulla on seuraava neuvola perjantaina ja rakenneultra kahden viikon päästä.



Nyt täytyy mennä katsoon onko neiti herännyt. Ei jaksais... Migreenikin on jo kolmatta päivää... Sori tällainen valitusviesti, oon vaan tosissaan melko lopussa. Mutta kyllä tämä tästä. Lumista viikonalkua kaikille!





v, rv18+2 ja tyttönen pian 11kk(!!)

Toivottavasti kaikki jatkuu hyvissä merkeissä ja pysyt joukossamme. (Tässä porukassa kun voi pysyä vielä synnytyksen jälkeenkin.)



Tänään aamulla olin jälkitarkastuksessa ja kaikki on ok. Loistavaa! Lääkäri kyseli ehkäisyn tarpeesta, johon sanoin, että jos on tullakseen, niin seuraava saa tulla vaikka heti perään... Näitä vauvoja kun ei ole meidän perheessä liian helpolla aiemmin aikaan saatu, niin vielä tällä määrällä (2) en tunne tarvetta liiaksi " suunnitella" seuraavan ajankohtaa. :)



Olin pyytänyt kaupungilta perhetyöntekijän hoitamaan Aamosta, mutta hoitaja tulikin opiskelijan kanssa, joten jätin myös Luukaksen heille hoitoon lypsymaidon kanssa (pyysivät oikein, että olisi niin kiva hoitaa noinkin pientä)... olipas helppoa käydä lääkärissä ihan itsekseen. Ja koska maksoin lapsenhoidosta koko aamupäivältä, niin kävin kahvillakin ennen kotiin tuloa! :) Täällä oli pärjätty oikein hyvin ja nyt on molemmat pojat nukkumassa päiväunia... viimeyön syöttörumban jälkeen tällainen " lomapäivä" on ihan mukava. (Järkevä menisi tietysti nukkumaan, mutta minä istahdin koneelle kertomaan kuulumisia ihan rauhassa.)



Enimmäkseen meillä menee ihan leppoisasti ja huumori on hyvä apu niihin tilanteisiin kun ei mene ihan niin leppoisasti. :) Ihmeellisiä asioita sitä pystyy tekemään yhdellä kädellä ja vauva tississä roikkuen. Joskus jopa yhdellä jalalla seisten. :)



Mutta pari yötä on ollut niin tiheää syömistä ja niin rajua puklaamista (äidinkin pyjama on mennyt pyykkiin keskellä yötä), että aamulla olo on ollut ihan raato, eikä vauva ole vaikuttanut ihan niin ihanalta kuin muulloin. Ja sitten esikoinen tulee riemulla pyytämään aamupalaa ja haisee niin raakasti, että sitä tietää pääsevänsä kakkavaipan vaihdolle kahden " miehen" kanssa... ja vaipparoskis on aina täynnä.



Sitten esikoinen työntää naamansa minun naamaani kiinni ja sanoo kirkkaalla äänellään: " Aamo antaa äitille pu-suuun" , ja nuorempi nukahtaa suloiseksi tuhisevaksi kääröksi olkapäälleni (kuin maailmassa ei sen parempaa paikkaa olisikaan)... ja elämässä, valtakunnassa ja maailmankaikkeudessa yleensä on kaikki taas kohdallaan ja ihan ihanaa. :)

Täällä sitä tylsänä istutaan sohvalla ja odotellaan, et josko tuo kello itestään tikittäs iltaan... argh! Mä vannoin, etten ala valittajaksi, mutta onneks violet jo ymmärsi mun ahdistustani. :) Ja kun oikeesti välillä iskee paniikki, että apua sehän tulee kohta, niin mitähän tästä pitäis ajatella.



mi-ki ei tosiaan nyt stressaa mistään treffien järjestämisestä! Lepäät niinku on käsketty.



keinis menee just nyt syömään! Miten tollasella miniaamiaisella kukaan selviää? Mä kuulun kans niihin, jotka syö aamulla hyvin runsaasti, joten voin uskoa et on tuskaa. Ei se nyt maailmanloppu voi olla, jos joudut insuliinille, pakkohan sun on syödä! Toivottavasti pääset pian sinne polille, musta ne oli siellä aivan ihania!



Mulle sattu muuten sellanen kultainen vanha mieslääkäri, joka oli niin herttainen et ei oo tosi. Mies totes, että tais olla just se, joka oli hänen työkaverinsa kaksosten synnytyksessä tullut paikalle, työntänyt käden kohtuun ja vetänyt perätilassa olleen B-tulokkaan jalat ulos. Eipä tarvinnut turhaan sektiota tehdä... No, ronskit otteet sillä sedällä oli, sisätutkimusta tehtäessä piti miettiä pari kertaa, että minnekähän asti se ne kätensä työntää (ja minne??) mutta eiköhän se ole parempi ku liian hellät otteet, niinku mun mies sanoi... oli muuten mun TAYS-" urani" aikana ensimmäinen mieslääkäri.



Hauskaa synnytysvalmennusta kans, toivottavasti sattuu hyvä kätilö pitämään sitä.



mä uskon, et violet on väsynyt! Migreeniäkin vielä, kurjaa. Voi kun saisit sen verran levättyä, että jaksaisit loppuun ne kouluhommat, niin olisivat pois mielen päältä. Saatko koskaan hoitoapua sen verran, et pystyisit keskittymään koulutöiden tekoon? Satutko muuten olemaan tulossa kaupungille tällä viikolla, olis kiva treffata esim. ti tai to? Muutkin voi tietysti tarttua tarjoukseen!!



Oi että oli ihana kuulla vumpen kuulumisia elosta pienten kanssa! Voin uskoo, että se on just tuota, kakanhajusta ihaniin hymyihin... kiva myös kuulla kokemuksia perhetyön toimivuudesta, mä varmaan turvaudun kans jossain vaiheessa niihin. Hyvä, että osasit ottaa omaa aikaakin!



Tuosta perhesuunnittelusta, me ollaan miehen kanssa menty nyt ihan sekaisin. Ollaan tehty suunnitelma, kuinka seuraavaks meille tulee kaksoset ja sit sen jälkeen vielä yks. Uusien asuntojen pohjiakin tarkastellaan vaan siitä näkökulmasta, et voisko siihen mahtua neljän lapsen kanssa... :) Aivan sekaisin koko pariskunta! Ku nyt tää yks ees saatais maailmaan asti... Mutta mulle saa tosiaan tulla ehdottelemaan kans sitä ehkäisyä, en oo kovin hanakasti tarttumassa tarjouksiin.



Kai tästä on pakko lähteä kaupungille, ettei ihan tylsistyis. miehelläkin taitaa mennä pitkään töissä, kun käytti aamulla autoa korjaamolle, perjantaina yks nainen posautti liikennevaloissa meidän takapuskuriin. Onneks vauhti oli ihan olematon, puskuri vähän vääntyi ja sisälokasuoja rupes hankaamaan rengasta. Korjaamolta ehtivät vasta ensi viikolla hommiin joten siihen asti ajellaan puskuri rutussa. Mutta pääasia, että eteenpäin pääsee. :)



Vielä loppuun, mies ilmoitti just, että hänelle tulee keskiviikolle työmeno Espooseen. Tähän asti sillä ei oo ollut yhtään mitään työmatkoja, niin eiköhän nyt sitten... en mä nyt oikein osaa kieltääkään, mut vähän oudolle tuntuu...



-Osse ja Santeri rv 38+5

Kuutar: Onnea Plussasta!!!



Keinuhepo: Mä mittailen kanssa verensokereita joka päivä. Ensi viikolla tiistaina on aika TAYS:iin äitipolille tekemään lasten painoarviota ym. Samalla katsovat varmaan myös et tarviiko tuo sokeri jotain toimenpiteitä.



Osselle: Suppareita!!!



Mä täällä kotona vaan jatkan tylsistymistä sohvalla.

Ei mitään outoja tuntemuksia hyvältä tuntuu olo.



Ibiza + Himpula ja Vimpula 28+5

Katariinalta terveisiä! Hän on netin ulottumattomissa, mutta pyysi kertomaan et on pari viikkoa sairaslomalla supistusten vuoksi. Mitään hätää ei ole, kun eivät vaikuta kohdunkaulaan, mutta lepäillä saa/pitää.



Eli lepoa sinne vaan kovasti!



Omassa navassa ei mitään uutta, väsyttää taas kovin vaikka kuinka nukkuisin. Eilen tuli tosiaan ekaa kertaa vähän säännöllisempiä mutta edelleen kohtuu kivuttomia supistuksia ensin kymmenen ja parin tunnin päästä viiden minuutin välein. Yöllä ei mitään sellaisia. Huomenna menen taas vyöhyketerapiaan, uskon sokeesti, että se auttaa synnytyksen käynnistymiseen & paikkojen etenemiseen.



Ulkona on ihana keli, tekis mieli mennä tuonne seisomaan ja nauttimaan tuiskusta, mutta täytyy ottaa ensin ne päikkärit.



-Osse ja Santeri rv 38+6

Ihan ekaksi kiitoksia tuhannesti onnentoivotuksista ihan jokaiselle =)



Osse: uskonkin, että tuossa vaiheessa ainakin itsestä tuntuu, että aika mataa! Mutta sivullisesta tuntuu nopsalta ajan kulku. Heh, mä luulen, että mun mies tympiintyy mun mielialamuutoksiin jo ennen kuin ollaan kesäkuulla (vaikka mulle on tullut niitä vasta nyt plussatestin jälkeen, lääkitykset eivät niitä aiheuttaneet)..

Heh, mä oon suunnitellut kuutta muksua ;) meillehän jäi pakastimeen viisi alkiota.. Mieheni ei taitaisi innostua.



Miki: Mikähän siinä onkin, että aina tarttis olla niin priimakunnossa kämppä ja jos jonkinmoista pötyä pöydässä.. Tai no, ei meillä kyllä siivouksenkaan jälkeen ole siistiä, mutta mullakin tapana laittaa tarjottavia.. Varmaan mummona olen sellainen tuputtaja ;)



Keinuhepo: Sullakin jo viikkoja kasassa noin paljon! Mä kans tota raskausdiabetesta oon lähiaikoina miettinyt, kun tuota läskiäkin löytyy.. Ja pelkään, mitä ne neuvolassa tulee sanomaan.. Tiedän tuntemuksesi; laihduttaessani mulla kanssa mikään muu ollut mielessä kuin ruoka..



Violet: No joo, mulla on " hieman" vähemmän viikkoja kuin teillä muilla! Ja valitettavasti en ole saanut kamuja muista hoidoissa olleista, olen tapaillut lapsettomuuden tiimoilta paljonkin naisia syksyn aikana..

Sinulla puuhaa riittääkin! Itse kun yritän opiskella ja sekin tuntuu olevan liikaa.. Puhtia puuhiin!



Vumpe: Minäkin toivon, että täällä saisin pysyä.

Tuo ehkäisyasia onkin " hauska" , ehdottaakohan ne sitä sellaisillekin, joiden miehillä ei ole ollenkaan siittiöitä...



Ibiza: Pirteitä tuulia lähetän sinne, ettet ihan tylsisty!





Omia kuulumisia: Nyt on rv6. Eikä ole mitään ihmeempiä. Rinnat aristaa, väsyttää ja palelee. Ja noi lonkat väsyy! Nytkin kun tarvoin tuolla hiivatun tuiskussa ja lunta oli pahimmillaan nilkkoihin asti, niin olin aivan poikki!



Jotenkin on omituinen olo, kun olin ajatellut, että sitten kun olen raskaana, niin sitten olen raskaana ja se tuntuu joka paikassa ja oikeen syttyy sellainen valo pään päälle. No ei tämä nyt ainakaan toistaiseksi ole kovin ihmeellistä ollut. Toivottavasti kaikki on ok masussa!!



Pelottaa se, että jos se alkio kerran kiinnittyi myöhemmin kuin tavallisesti, niin onkohan se sitten ajelehtinut johonkin väärään paikkaan, vai onko se vain pyörinyt kohdussa sopivaa paikkaa etsimässä..?



Ja kun en koskaan ajattele etukäteen mitään (heh), niin olen jo miettinyt vakuutuksiakin! Mistähän vakuutusyhtiöstä sen parhaiten saisi, kun tuo BMI on nyt n. 32.. Niin ja nyt tarttis vielä hieman saada painoa alaspäinkin, huoh.



Jaahas.. Josko yrittäis jaksaa tehdä jotain.



Kuutar rv6

vumpe: Voi miten ihanalta (ja toisaalta kamalalta ;)) sait kahden lapsen arjen kuulostamaan! Mua kiinnostaa lukea sun kuulumisia kun itsellä se elämä kahden lapsen kanssa on pian edessä, vähän kyllä pelottaakin, hui! Mutta kiva ja rohkaiseva huomata, että kaikista kakkavaippakasoista huolimatta olet niin onnellisen kuuloinen :)



osselle kiitos lounastreffeistä, piristi tätä väsynyttä mammaa kummasti! :) Otetaan pian uusiksi! Kastuitko kovin kotiin mennessä? Me päästiin bussiin aika nopeesti, mutta silti ehdin kastua niin että vesipisarat valui päätä pitkin¿ Toivottavasti vyöhyketerapia auttaa ja pääset pian piinasta ;)



Kuutar: Kiitos tsempeistä :) Oli tosi kiva kuulla sun kuulumisia. Tietkö, musta itsestä tuntuu että vasta juuri olin noilla viikoilla! Aika kuluu lopulta nopeesti. Ja noi sun oireet kuulosti tosi tutulta, eiköhän kaikki oo ok :) Koska sulla on eka ultra, ens viikolla? Kuka lääkäri sulla muuten on Taysissa? Meillä oli Helena ja se on aivan ihana! Tosta vakuutuksesta en osaa sanoa mistä saa jos on ylipainoa, kannattaa kysellä eri yhtiöistä ja tarpeeksi ajoissa. Me otettiin viimeks jo raskaudenaikana vakuutus tytölle ja otetaan varmaan tälle uudelle tulokkaallekin. Meillä se on ainakin maksanut itsensä takaisin monta kertaa, tyttö on kun on moniallergikko¿



Järkätäänkös pikaisesti treffit ennen kuin osse jakaantuu??? Kuinka moni ehtis jo ensi viikonloppuna? Tai alkuviikosta? Ilmoittautukaa pian! Kuutar treffeille mukaan :)



Tänne ei kuulu sen ihmeempiä kuin eilenkään, paitsi mieli on parempi. Kävin tänään koululla toisen kirjallisen työni ohjauksessa ja sain erittäin hyvää palautetta, siitäkin tuli hyvä fiilis. Ainoo mikä tällä hetkellä harmittaa on mun maha, joka on ihan mustelmilla. Hepariinipistokset pistetään masuun ja se aiheuttaa järkyttäviä mustelmia, mun maha on oikeesti ihan mustankirjava ja kosketusarka¿ :(



Mutta nyt täytyy mennä nukkumaan! Kirjoitelkaahan taas kuulumisia ja kertokaa jos innostutte tapaamiseen. Koittakaa selvitä lumen keskellä :)





v, rv18+4 (olin kirjoittanut viikot viimeks väärin) ja se suloinen tyttönen