Haaveilen keskelle korpea muuttamisesta. Kokemuksia, vinkkejä kaivataan :)
Olen vuosi vuodelta vakuuttuneempi, että haluan jossain vaiheessa muuttaa ihan keskelle ei-mitään. Eli korpeen, johonkin pieneen mökkiin metsän reunaan. Nyt siihen olisi tilaisuus. Olisi kiinnostavaa kuulla sellaisten ihmisten kokemuksia, jotka ovat toteuttaneet tällaisen haaveen. Löytyyköhän palstalta? :) Tai sitten muuten vaan kokemuksia korpielämästä.
Mukana muuttais mies, ei lapsia :) Ja en ole mikään täysverinen kaupunkilainen, pikkukylästä kotoisin.
Mitä kaikkea pitäisi osata ottaa huomioon?
En pelkää pimeää, petoja tai tylsyyttä. Mutta mietityttää esim. kulkeminen - teiden auraukset ym, ja ehkä vähän se, jos tulisikin hankaluuksia "naapurien" kanssa (jos siinä 10km säteellä asuu vaikka kolme muuta ihmistä, niin olisi aika ikävää jos niiden kanssa ei tulisikaan toimeen).
Yksinäisyyttäkään en oikeastaan pelkää, kun olen yksin viihtyvää sorttia. Mutta voihan olla, että jossain vaiheessa alkaisikin kaivata enemmän seuraa, nimen omaan sellaista päiväkahviseuraa (en tarkoita mitään pervoa :D).
Joku tuttu jo ehti pelotella, että nykyisin syrjäkylillä ramppaa ulkomaalaisia varastelemassa ja hakkaamassa ihmisiä. En oikein jaksa uskoa että tuo olisi mikään yleinen ilmiö, vaikka kyllä sellaistakin varmaan joskus tapahtuu. Voiko sellaisen varalta jotenkin suojautua? Onko yksinäinen metsämökki enemmän suojassa maailman "pahuuksilta" kuin vaikkapa talo kylätaajaman laidalla - vai toisin päin?
Tämmöisiä mietteitä. Kiva jos joku viitsii vastailla :)
Kommentit (49)
[quote author="Vierailija" time="15.09.2015 klo 18:56"]Minä en kestä talvia kaupungissa... Pimeä ei haittaa, vaan sen puute. Kun kaikkialla on valosaastetta, ei näy edes tähtiä kunnolla. En usko, että totun siihen koskaan.
ap
[/quote]
Niinpä! Katulamput ja muu valaistus pilaa tunnelman. Tykkään seurailla tähtitaivaan tapahtumia ja katsella revontulia. Kaupungissa yötaivasta ei näe kunnolla. Minä myös rakastan lunta. Täällä Helsingissä talvella sataa vettä ja räntää. Lumi kestää vain hetken. Lumi valaisee mieltä enemmän kuin mustat, ankeat, märät kadut.
Oletko valmis talvisin auraamaan tien tai maksamaan siitä jollekin muulle? Entä sähkökatkot? Tielle kaatuvat puut, ajeletko aina moottorisaha auton kyydissä?
Osta vanha maatila jostain tervolasta jne, jka on kuitenkin suht lähellä kaupunkia ja silti saat olla aivan rauhassa.
Miten kauas pitäisi päästä? Itse asun Espoossa keskellä metsää uudessa omakotitalossa. Järvelle on parisataa metriä ja lähimpään naapuriin puoli kilsaa. Soratien varrella asutaan, katuvaloja ei ole, mutta kaupunki auraa tien talvella (!). Työmatkat sujuvat pyörä-bussi yhdistelmällä kesät ja talvisin menen miehen kyydissä pysäkille. Ihanan rauhaisaa asua!
Kannattaa mahdollisimman tarkkaan ottaa etukäteen selvää mahdollisista naapureista.
Joku Hannu Karpo dokkari Haaparannasta on jo aika hurjimmasta päästä, mutta maalla asuu oikeasti outoakin väkeä.
Nuo asunnot ei kai ole hirveissä hinnoista, mutta jos tulee ns äitiä ikävä siitä mökistä ei välttättä saa mitään.
Jos maatilalla / talon pihassa on peltoa tai kasvimaata niin voit itse kasvattaa kasviksia. Helppoja ovat esim. kesäkurpitsa ja peruna. Järvestä kalaa ja metsästä lihaa jos saa metsästysluvan.
Tähän aikaan vuodesta pitää olla jo liiteri täynnä kuivia puita ja mielellään lisää vielä jossain.
Sähkökatkoa varten voi ostaa pienen aggregaatin, jolla pakastinta pyöritetään.
Naapuri linkoaa varmaan mielellään tien traktorillaan, se maksaa, muttei maltaita.
Jos pelkää rosvoja niin koira on hyvä ja riistakamera myös. Sekin auttaa, että pitää ulkovaloja päällä pimeällä.
Maalla ON mukavaa!
[quote author="Vierailija" time="15.09.2015 klo 19:27"]
Oletko valmis talvisin auraamaan tien tai maksamaan siitä jollekin muulle? Entä sähkökatkot? Tielle kaatuvat puut, ajeletko aina moottorisaha auton kyydissä?
[/quote]
Paljonko se tien auraus suurin piirtein maksaa, sanotaan vaikka jos on tosi luminen talvi?
Sähkökatkot ei niin haittaa, jos on varautunut niihin. Leivinuunista lämpö ja ruoka, vettä kanistereissa varastossa, öljylamput ja kynttilät?
Noille, jotka kommentoivat, että maalla on sähkökatkoja, lunta ja pimeää.
Jos samalla lailla rupeaisi miettimään kaikkia kaupunkiasumisen haittapuolia, niin kyllähän se sielläkin asuminen tuntuisi ihan hullulta. Naapurissa voi asua mekastavia juoppoja tai naapuri voi sammua tupakka suuhun ja polttaa koko talon, yksin ei uskalla liikkua pimeällä, asuminen on varsinkin Helsingissä törkeän kallista, kaikki koulut ja päiväkodit täynnä ja ylisuuret ryhmäkoot, kukaan ei tunne naapureitaan, pakokaasuja, valosaastetta, melua, liikenteessä on vaarallista, ja entäs jos syttyy sota tai sivilisaatio romahtaa, silloin on varmaan turvallisempaa siellä omassa piilopirtissä.
En minä ainakaan mitään aggregaattia ole koskaan tarvinnut. Talo lämpiää puilla ja kaivossa on käsipumppu, pärjäisi pidemmänkin sähkökatkon. Ikinä en suostuisi maalla muuttamaan taloon, mikä pelaisi pelkkien sähköjen varassa.
Polttopuita saa tarvittaessa myös ostettua. Aurauksen hinta riippunee tien pituudesta ja pihan koosta, meillä 10€ krt + alv. Aurauksia talvesta riippuen 5-20 krt.
Entinen kaupunkilainen olen, nyt jo lähes 20 vuotta asunut metsän keskellä, ei kaipuuta kaupunkiin.
[quote author="Vierailija" time="15.09.2015 klo 19:53"]
Noille, jotka kommentoivat, että maalla on sähkökatkoja, lunta ja pimeää.
Jos samalla lailla rupeaisi miettimään kaikkia kaupunkiasumisen haittapuolia, niin kyllähän se sielläkin asuminen tuntuisi ihan hullulta. Naapurissa voi asua mekastavia juoppoja tai naapuri voi sammua tupakka suuhun ja polttaa koko talon, yksin ei uskalla liikkua pimeällä, asuminen on varsinkin Helsingissä törkeän kallista, kaikki koulut ja päiväkodit täynnä ja ylisuuret ryhmäkoot, kukaan ei tunne naapureitaan, pakokaasuja, valosaastetta, melua, liikenteessä on vaarallista, ja entäs jos syttyy sota tai sivilisaatio romahtaa, silloin on varmaan turvallisempaa siellä omassa piilopirtissä.
[/quote]
Oletko koskaan miettinyt, että sähkökatko tai myrskyn takia tukossa oleva tie ovat jokapäiväisen elämän ja hengissäpysymisen kannalta vähän eri asia kuin mölyävä naapuri? Kaupungissa voit saada infarktin pelästyessäsi rapusta kantautuvaa melua, mutta ensihoito on luonasi kymmenessä minuutissa. Siellä keskellä korpea saat odotella ambulanssia pari vuorokautta eikä se sittenkään tule apuun, koska tie on tukossa.
[quote author="Vierailija" time="15.09.2015 klo 18:50"]
Tuosta hommaat itsellesi kartanon.
[/quote]
Ei helevetti että putosin, luulin vielä alkuteksteissä että on tosissaan tehty :'D
[quote author="Vierailija" time="15.09.2015 klo 18:52"][quote author="Vierailija" time="15.09.2015 klo 18:43"]
Eihän sitä muuten tiedä varmaksi paitsi kokeilemalla. Saattaa sopia teille hyvinkin tuollainen elämänmuoto. Monilla kaupunkilaisilla kuitenkin on hyvin romantisoitu ja höttöinen ihannekuva maalle muuttamisesta ja siellä asumisesta. Ne autereiset kesäpäivät jolloin nautitaan päiväkahvit ihanan pitsihuvilan kuistilla ja poimitaan niittykukkia onnistuvat ehkä kahtena päivänä vuodessa, loput 363 päivää on enemmän tai vähemmän puurtamista talon ja tilusten hyväksi. Eläimistä puhumattakaan, jos sellaisia päätätte haluta. Työlästä elämää se on, ja vapaapäiviä ei tunneta. Kaikki pitää itse hoitaa. Auraukset, hiekoitukset, puunkaadot, polttopuut, rehut eläimille, rakennusten kunnostukset, koneiden ylläpito jne. jne. Tai voihan ne kaikki ulkoistaa maksua vastaan, mutta monella on usko siihen että maalla asuminen on edullista. Ja onhan se, jos vastaa kaikesta itse. Vapaa-ajan aktiviteettia on niukalti tarjolla, marja- ja sienimetsäänkin kyllästyy ajan oloon. Itse kaipasin paljon enemmän mahdollisuuksia harrastuksiin, lyhyttä työ-, koulu- ja kauppamatkaa ja kaikenlaista vaivattomuutta elämään. Siksi muutin maalta pois, enkä usko että ikinä palaan takaisin.
[/quote]
Saanko kysyä, kuinka kauan asuit maalla? Mikä sai sinut muuttamaan maalle? Oletko katunut päätöstä muuttaa takaisin kaupunkiin? :)
En usko, että oma käsitykseni on kovin romantisoitu. Tykkään tehdä raskaitakin hommia. Olen tehnyt kesätöinä useana vuotena maatilan töitä, mm. heinäntekoa, aitojen rakentamista, pieniä korjaustöitä, pellonraivausta. Talviaikaankin olen käynyt auttelemassa iäkkäitä sukulaisia mm. lumitöissä.
Mies metsästää ja kalastaa. Molemmat ollaan ahkeria marjastajia ja sienestäjiä. En ole kaupungissa asuessa koskaan harrastanut mitään kodin ulkopuolella. Eli samoja harrastuksia voisi jatkaa maalla asuessa: joogaa, käsitöitä, lukemista. Ja tietenkin retkeilyä. :)
Se tietysti jännittää, että jos jossain vaiheessa tulisikin jokin sairaus, vamma tai haaveri, ja ei pystyisikään itse tekemään vaikka lumitöitä tai polttopuita. Tai viimeistään sitten kun tulee vanhaksi. Saisiko sinne korpeen ketään auttamaan edes rahaa vastaan?
ap
[/quote]Lapsuudenkotini oli maalla, ja asuin siellä siihen asti kunnes 19v lähdin opiskelemaan. Ja mikä helpotus se oli! Kuten sanottu, en halua sinne palata. Ehkä osa negatiivisuudesta tulee siitä, että minulla ainoana lapsena teetettiin paljon tilan töitä. Päällimmäinen tunne on vaivalloisuus ja raskaus, ilman kavereita ja harrastuksia. Aina oli kitkemistä, haravointia, marjastusta, kotitöitä, peltotöitä, metsätöitä, ties mitä töitä. Koulumatka 1,5h yhteen suuntaan. (kyllä, tämä on totta) Vihasin erityisesti heinäaikaa ja marja-aikaa, silloin ei ollut vapaata koskaan. Tai siltä se ainakin lapsesta tuntui. Kaupunki on minun valintani, nautin täällä elämisen helppoudesta ja lukuisista mahdollisuuksista.
[quote author="Vierailija" time="15.09.2015 klo 20:07"]
[quote author="Vierailija" time="15.09.2015 klo 19:53"]
Noille, jotka kommentoivat, että maalla on sähkökatkoja, lunta ja pimeää.
Jos samalla lailla rupeaisi miettimään kaikkia kaupunkiasumisen haittapuolia, niin kyllähän se sielläkin asuminen tuntuisi ihan hullulta. Naapurissa voi asua mekastavia juoppoja tai naapuri voi sammua tupakka suuhun ja polttaa koko talon, yksin ei uskalla liikkua pimeällä, asuminen on varsinkin Helsingissä törkeän kallista, kaikki koulut ja päiväkodit täynnä ja ylisuuret ryhmäkoot, kukaan ei tunne naapureitaan, pakokaasuja, valosaastetta, melua, liikenteessä on vaarallista, ja entäs jos syttyy sota tai sivilisaatio romahtaa, silloin on varmaan turvallisempaa siellä omassa piilopirtissä.
[/quote]
Oletko koskaan miettinyt, että sähkökatko tai myrskyn takia tukossa oleva tie ovat jokapäiväisen elämän ja hengissäpysymisen kannalta vähän eri asia kuin mölyävä naapuri? Kaupungissa voit saada infarktin pelästyessäsi rapusta kantautuvaa melua, mutta ensihoito on luonasi kymmenessä minuutissa. Siellä keskellä korpea saat odotella ambulanssia pari vuorokautta eikä se sittenkään tule apuun, koska tie on tukossa.
[/quote]
Kyllä, tiedän, että ne ovat vakavia asioita jotka pitää ottaa huomioon asuinpaikkaa valitessa. Pointtina oli kuitenkin se, että joka asumismuodossa on omat riskinsä ja epämukavuutensa. Joillekin se fyysinen työ ja yksinäisyyden / luonnonolojen aiheuttama turvattomuus on kuitenkin helpompi kestää kuin kaupungin vilinässä eläminen. Ja joku taas ei voisi kuvitellakaan edes käyvänsä yksin pimeässä postilaatikolla.
28
[quote author="Vierailija" time="15.09.2015 klo 20:09"]
[quote author="Vierailija" time="15.09.2015 klo 18:52"][quote author="Vierailija" time="15.09.2015 klo 18:43"] Eihän sitä muuten tiedä varmaksi paitsi kokeilemalla. Saattaa sopia teille hyvinkin tuollainen elämänmuoto. Monilla kaupunkilaisilla kuitenkin on hyvin romantisoitu ja höttöinen ihannekuva maalle muuttamisesta ja siellä asumisesta. Ne autereiset kesäpäivät jolloin nautitaan päiväkahvit ihanan pitsihuvilan kuistilla ja poimitaan niittykukkia onnistuvat ehkä kahtena päivänä vuodessa, loput 363 päivää on enemmän tai vähemmän puurtamista talon ja tilusten hyväksi. Eläimistä puhumattakaan, jos sellaisia päätätte haluta. Työlästä elämää se on, ja vapaapäiviä ei tunneta. Kaikki pitää itse hoitaa. Auraukset, hiekoitukset, puunkaadot, polttopuut, rehut eläimille, rakennusten kunnostukset, koneiden ylläpito jne. jne. Tai voihan ne kaikki ulkoistaa maksua vastaan, mutta monella on usko siihen että maalla asuminen on edullista. Ja onhan se, jos vastaa kaikesta itse. Vapaa-ajan aktiviteettia on niukalti tarjolla, marja- ja sienimetsäänkin kyllästyy ajan oloon. Itse kaipasin paljon enemmän mahdollisuuksia harrastuksiin, lyhyttä työ-, koulu- ja kauppamatkaa ja kaikenlaista vaivattomuutta elämään. Siksi muutin maalta pois, enkä usko että ikinä palaan takaisin. [/quote] Saanko kysyä, kuinka kauan asuit maalla? Mikä sai sinut muuttamaan maalle? Oletko katunut päätöstä muuttaa takaisin kaupunkiin? :) En usko, että oma käsitykseni on kovin romantisoitu. Tykkään tehdä raskaitakin hommia. Olen tehnyt kesätöinä useana vuotena maatilan töitä, mm. heinäntekoa, aitojen rakentamista, pieniä korjaustöitä, pellonraivausta. Talviaikaankin olen käynyt auttelemassa iäkkäitä sukulaisia mm. lumitöissä. Mies metsästää ja kalastaa. Molemmat ollaan ahkeria marjastajia ja sienestäjiä. En ole kaupungissa asuessa koskaan harrastanut mitään kodin ulkopuolella. Eli samoja harrastuksia voisi jatkaa maalla asuessa: joogaa, käsitöitä, lukemista. Ja tietenkin retkeilyä. :) Se tietysti jännittää, että jos jossain vaiheessa tulisikin jokin sairaus, vamma tai haaveri, ja ei pystyisikään itse tekemään vaikka lumitöitä tai polttopuita. Tai viimeistään sitten kun tulee vanhaksi. Saisiko sinne korpeen ketään auttamaan edes rahaa vastaan? ap [/quote]Lapsuudenkotini oli maalla, ja asuin siellä siihen asti kunnes 19v lähdin opiskelemaan. Ja mikä helpotus se oli! Kuten sanottu, en halua sinne palata. Ehkä osa negatiivisuudesta tulee siitä, että minulla ainoana lapsena teetettiin paljon tilan töitä. Päällimmäinen tunne on vaivalloisuus ja raskaus, ilman kavereita ja harrastuksia. Aina oli kitkemistä, haravointia, marjastusta, kotitöitä, peltotöitä, metsätöitä, ties mitä töitä. Koulumatka 1,5h yhteen suuntaan. (kyllä, tämä on totta) Vihasin erityisesti heinäaikaa ja marja-aikaa, silloin ei ollut vapaata koskaan. Tai siltä se ainakin lapsesta tuntui. Kaupunki on minun valintani, nautin täällä elämisen helppoudesta ja lukuisista mahdollisuuksista.
[/quote]
Niin, ymmärrän kyllä. En olisi itsekään teininä viihtynyt maatilalla. Mutta nyt on kuitenkin kyse vapaaehtoisesta elämänmuutoksesta, ja lapsiakaan meillä ei ole (se jo vähentää autoilua ja muutakin säätämistä). Eikä tarkoitus ole elättää itseä maatilan pyörittämisellä. Tietysti jo asumiseenkin liittyy paljon työtä. ap
En tiedä asutaanko me tarpeeksi landella, ihan metsän keskellä kuitenkin. Lähimpään naapuriin on vajaa 1km ja kauppaan n 10km. Itse voisin asua kauempanakin koska kaipaan isojen kaupunkien palveluita aika harvoin, kaupoissa en jaksa pyöriä ja leffassakaan tulee aika harvoin käytyä kun netissä on kaikkea. Olemme yrittäjiä ja työmaat vaihtelee joten työmatka ei ole vakio, onneksi sentään riittävän kaukana :) olen sitä tyyppiä että vetäisin ranteet auki jos työ-kauppa-koti-elämä pyörisi 5km sisällä, toisille tuo sopii.
Asumme rakentamassamme talossa (puulämmitteinen) ja vapaa-aikoina teemme polttopuita/nikkaroimme/laitamme pihaa tms. Ylipäätänsä olemme puuhailijatyyppiä ja joutenolo olisi kauhistus. Kun mietimme miten kerrostaloasujat saavat aikansa kulumaan, he miettivät miten kukaan viitsii tehdä mitään fyysisiä töitä.
Lumihommat teemme mönkijällä, myös traktorin hankinta oli vaihtoehto. "Naapurilla" käy toinen kyläläinen maksusta auraamassa. Lumityöt ei ole mikään ongelma, ilmaista se ei välttämättä ole, mutta en muutenkaan tingi rahan takia pakollisista "mukavuuksista".
Meillä on oma kaivo, sille ja vesiputkille on saattolämmitys koville pakkasille joten putket eivät jäädy.
Sähkökatkoja varten on keskuksessa liitos aggregaattia varten josta saa syötettyä virtaa pumppuja, pakastinta yms tärkeimpiä varten.
Polttopuita tulee tehdä säännöllisesti ja on täysin oma vika jos niitä ei ole tarpeeksi. Tämä on vaan työtä. Toisille kauhistus, meille mukavaa ajankulua. Varalla toki on sähkölämmitys jos puita ei olisi/asumaan muuttaisi joku joka haluaa vaivatomampaa asumista.
Jätehuolto sovitaan hoitavan yrityksen kanssa, jos niitä ei haeta pihatien päästä, niin sovitusta paikasta kauempaa. Ovat kuitenkin velvollisia hakemaan roskat sopimuksen ollessa voimassa. Roskat voi myös itse viedä kaatopaikalle haluamansan aikana. Jätehuoltosopimukselta ja maksulta ei silti välty joten maksu tulisi tavallaan tuplana, mutta edelleenkään en itse kavahtaisi pientä lisäkulua.
Välimatkat ovat pitkiä mutta kuljen muutenkin aina autolla. Olisin myös valmis panostamaan nelivetoon jos olisi tarvetta, mutta harvemmin landella tiet niin huonossa kunnossa on, monilla on traktoreita joten lanaus, suolaus ym hoidetaan kyllä (tienhoitomaksut ovat mahdollisia)
En ole huippusosiaalinen. Kontakteja voin ylläpitää töissä ja kyläilemällä. Kaverit ja sukulaiset asuvat yhtä kaukana kylältä joten autolla nuo hoidetaan jokatapauksessa kun joskus satutaan käymään puolin ja toisin.
Sienestys, marjastus, vaellukset olisi naurettavan lähellä mutta me ei harrasteta niitä.
Jälleenmyynti riippuu etäisyydestä isompaan kaupunkiin, me ollaan ehkä tähän keskusteluun tarkoitettuna "liian lähellä". Kyllä samalle etäisyydelle kylältä on rakennettu/myyty/ostettu. Kaipaa ostajaksi ehkä eläinihmisiä/kasvattajia, muita yrittäjiä jotka tarvitsevat säilytys, verstas tms tilaa.. Sellaista porukkaa täällä nyt on, mutta myös normaaleja palkansaajatoimistotyöläisiä.
Pimeää täällä on talvella, se on itselleni ehkä pieni miinus, mutta muuta vuodenajat niin ihania että menköön :)
Kyllähän korven keskikohta on ainakin nuorelle naiselle se ehdoton turn-off ja OMG. Iäkkäämpi daami saattaa tyhjyydessä viihtyä, onhan sekin tavallaan luxusta jos lähin naapuri on se oudosti katseleva Kyösti viidenkymmenen kilometrinpäässä.
Nro 35 vielä lisää että jos puu kaatui tielle niin se katkotaan moottorisahalla, edelleen se on vaan työ joka hoituu tekemällä.
Pahoittelen kappalejaon puuttumista, kirjoitan puhelimella
Itse koko ikäni maalla asuneena en todellakaa muuttaisi kaupunkiin! Kouluun matkaa 24kilometriä, minkä oon mennyt joko mopolla tai autolla. Ei ongelma. Naapurit ovat satojen metrien päässä, ihana järven ranta 50 metrin päässä ja tilaa riittää. Pimeys ei haittaa ollenkaan, kun talvella on lunta ja kynttilöitä on kiva polttaa. Sähköt on poikki harvoin, kaveri asuu taajamassa ja sillä sähkökatkoksia melkein viikoittain vuoden ympäri.
Täällä pystyy hyvin rentoutumaan, eikä oo naapureita kyttäämässä :) Kukaan ei valita vaikka oltaiskin hieman äänekkäitä, tai ollaan oltu vesisotaa monta tuntia pihalla. Kavereita oli ikävä joskus lapsena, mutta sittemmin oli hyvä vedota "ettei oo kyytiä", jos en jaksanut mennä kaverille kylään. Kyydin kyllä oisin saanut aina. Toki huonojakin puolia on, esim tilallisena perheenä täällä riittää hommaa. Mutta se ei mua haittaa :)
Mä rakastan pimeää ja yksinoloa. Lapissa olisi ihan unelma asua. Piiitkä kaamosaika ja kesällä yötön yö. Ihan parasta. Sekä kesän että talven parhaat puolet.
Olisi kiva, jos olisi työ, jota voisi tehdä kotoa käsin. Viihdyn luonnossa, teen yleensä 80-90 km:n patikointireissun kansallispuistossa joka kesä. Harrastan luontokuvausta ja lintubongausta. Tykkään tehdä koti- ja pihatöitä. Olen uutisten, blogien, e-kirjojen, av:n, leffojen ja sarjojen suurkuluttaja, joten tuskin tulisi tylsää. :)