Mikä voi aiheuttaa, että 12h synnytyksen jälkeen
äiti on edelleen niin sokissa (se kai kuvaa tilannetta parhaiten, en tiedä onko lääketieteellisesti oikea termi), ettei muista synnytyksestä mitään, ei muista nimeään eikä edes kunnolla tajua missä on ja miksi? Onko tuo siis sokkia vai mitä ja miten tuollaista voidaan hoitaa?
Kommentit (14)
lapsivuodepsykoosi. Tulee kyllä normaalisti paaaljon pidemmällä viiveellä.
Alkanut siis synnytyksen aikana. Voiko psykoosi alkaa jo tuolloin?
Ap
Eikös se voi? Jos se kipu on mennyt niin "yli" ettei ole henkisesti tolkuissaan?
Ja sinä olet synnyttäjälle kuka? Ystävä? Sukulainen?
Alatiestnnytys vai sektio narkoosissa?
[quote author="Vierailija" time="14.09.2015 klo 18:14"]
Eikös se voi? Jos se kipu on mennyt niin "yli" ettei ole henkisesti tolkuissaan?
[/quote]
Lapsivuodepsykoosilla ei ole mitään tekemistä kivun kanssa. Kyllähän synnyttäneet naisetkin voivat kärsiä mielenterveyden häiriöistä ilman, että suoraan liittyisivät edes raskauteen ja synnytykseen.
Miksi kysy?
Tulee mieleen, että synnyttäjälle synnytys on ollut jollain tavalla traumaattinen. Ja sitten veikkaisin, että tällä synnyttäjällä on taustallaan aikaisempiaa traumatisoitumista omaan kehoonsa liittyen.
Ja todellakin, tila tulee hoitaa hyvin selventävillä keskusteluilla ja lääkityksellä!
Ehkä joku stressireaktio, jos synnytys on ollut traumaattinen?
Voisin olla minä. Menin synnytyksessä kipushokkiin, kadotin ajan- ja paikantajun, en välittänyt vauvasta lainkaan enkä oikeastaan koko elämästä. Halusin vain pois, ei siis kuolla vaan pois itsestäni, koska fyysinen kipu oli mennyt kaikin tavoin yli sietokyvyn.
Alatiesynnytys joka sitten päättyi sektioon.
Ap
Hui 10, miten toivuit tuosta kokemuksesta?
Korjatkaa jos olen väärässä, mutta eikö useimmiten psykoosissa henkilöllä ole harhoja ja hän voi olla kiihtynyt tai aggressiivinen? Tuo aloitus kuulostaa enemmänkin muistinmenetykseltä ja muilta psyykkeen suojamekanismeilta, jotka jokin hyvin traumaattinen tapahtuma (ilmeisesti synnytys) on käynnistänyt.
Mun vieruskaveri sai ihan hirveen kohtauksen kesken syötön. Huito kun hullu ja huusi: Surisee, surisee, surisee. Järkytyksestä huolimatta, painoin hälytysnappia, sieppasin oman ja myös tän henkilön vauvan syliini ja juoksin rinta paljaana käytävälle. Hoitajat kiitteli mun nopeita refleksejä ja tän naisen mies kävi kiittämässä ja kerto mistä kohtaus johtu. Olin niin pelästynyt siitä tilanteesta, etten muista sanaakaan sen miehen puheista.
Onko jossain psykoosissa?