Lue keskustelun säännöt.
3v uhma ja miehen käytös
12.09.2015 |
Lapsella siis on tämä vallan "ihastuttava"kehitysvaihe meneillään ja rajoja uhmataan ihan jatkuvasti. Hän osaa vetää juuri niistä oikeista napeista kun osaa lukea meitä vanhempia ilmeisesti kuin avointa kirjaa vaikka hillitään itseämme. Mies vaan ei ihan ole yhtä kykeneväinen tähän kuin minä vaan välillä keittää yli. Tietyt tilanteet ovat alkaneet huolestuttaa minua.
Lapsi viedään omaan huoneeseensa rauhoittumaan kun kierrokset menevät yli ja hän ei kuuntele ollenkaan. Jos ei siellä muuten pysy niin ovi laitetaan kiinni(ei siis lukkoon). Usein hän protestoi tätä joko potkimalla/hakkaamalla ovea/kaapin ovea tai rämpyttämällä valoja(=seisoo tällöin hieman oven takana). Tänään taas sama tilanne, ilta, kierrokset yli ja lapsi laitettiin rauhoittumaan. Itselläni jaksaminen alkoi loppua joten pyysin miestä vaihtamaan(seistään oven lähettyvillä ja ohjataan lapsi takaisin jos tulee huutaen/riehuen ulos). Hän jatkoi riehumista itsekseen ja alkoi rämpyttämään valoja jolloin mies säntäsi huoneeseen riuhtaisten oven auki. Hänellä tietty jäi varpaat alle ja hän kaatui, ilmeisesti myös naama osui oveen(lapsi sanoi näin). Huuto oli tietysti kamala, mies ei vaikuttanut olevan yhtään pahoillaan. Näitä on nyt sattunut vuoden sisään ainakin 5 kertaa. Joka kerta joku varvas on ollut laastarin tarpeessa. Itse kilahdan näistä miehelle koska en hyväksy millään muotoa lasten satuttamista. Miehen mukaan tämä ei ole tahallista mutta kun me tiedämme että lapsi on oven takana niin mielestäni se on tahallista koska lapsi ei ehdi pois alta kun ovi riuhtaistaan auki.
Anteeksi pitkä sepustus ja kirjoitusvirheet. En tiedä mitä tehdä. Ylireagoinko? Mies väittää niin. Sanoin että hänen pitää hakea apua tuohon raivoonsa mutta hän suuttui siitä ja ei taida vaihteeksi puhua mulle. Olenko jotenkin herkkä? Mikä olisi normaali tapa reagoida tuohon(=siis minulta)?
Kommentit (52)
[quote author="Vierailija" time="12.09.2015 klo 21:47"]
[quote author="Vierailija" time="12.09.2015 klo 21:06"]
Minua on pidetty lapsena oven takana "rauhoittumassa" ja se on ihan hirveää. Ei se auta uhmaan. Jos lapsi kiukuttelee, niin itse teen niin jos vain on ajankohta sellainen (ei olla lähdössä päiväkotiin tms.), että yritän ensin ottaa lapsen syliin, juttelen rauhallisesti jne. Jos lapsi ei suostu tulla syliin, istun siihen lattialle jonnekin lukemaan esim. lehteä. Juttelen välillä, että heti kun tuntuu siltä, niin tulee äidin syliin. Samalla kerron lapselle, miltä tästä tuntuu. Jossain vaiheessa lapsi antaa ottaa itsensä syliin ja rauhoittuu. Tuo on toiminut hyvin vaikka tietenkään mikään ei estä uhmaikäisen kiukuttelua, se kuuluu ikään mutta vanhemmat lapset, joiden kohdalla olen toiminut samalla tavalla, osaavat nyt tulla kertomaan, että musta tuntuu äiti pahalle koska...
Mitä pahaa on kiukuttelussa? Toimi lapsen kanssa niin kuin haluaisit, että sinun kanssasi toimittaisiin jos sulla olisi hirveän paha olla, pyörisit hirveässä tunnekuohussa lattialla etkä yhtään tietäisi mikä auttaa. Itse ainakin kaipaisin silloin jotain läheistä ihmistä siihen vierellä.
[/quote]
Meillä se kiukku ei ole ollut todellakaan noin lievää. Meillä saattoi lapsi 2 vuotiaana repiä omaa tukkaansa, olla silmin nähden sekaisin ja apua vailla. Siis vaaraksi itselleen tai muille. Vai katsoisitko vierestä, jos lapsi heittää tavaroita seinään? Lapset on erilaisia, mulla on niitä kaksi ja ovat sitten niin ääripäitä. Meillä lapsi ei todellakaan tule syliin kun on vihainen, eikä muutenkaan viihdy sylissä. Tai viihtyy, jos haluaa lohdutusta, mutta ei muuten. Vihaisena ei selvästi kaipaa lohdutusta.
[/quote]
Lapset on erilaisia ja siksu juuri sanoinkin, että jos lapsi ei halua syliin, kannattaa lapsen vieressä/lähellä kuitenkin olla eikä jättää lasta yksin kiukkunsa kanssa. Tietenkään myöskään ei anneta lapsen satuttaa itseään vaan silloin otetaan aina lapsi syliin/pidetään kiinni. Itselläni siis on useampi lapsi ja kaikilla on kiukku ilmennyt eri tavalla. Yksi hakkasi päätään lattiaan aina oli sitten asfaltilla tai sisällä laattalattialla, toinen taas meni itkemään nurkkaan ja huusi, ettei saanut koskea.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ehkä olisi parempi keino, että lasta otetaan napakasti kiinni vaikka hartioista ja sanotaan että nyt loppu.
Jos lapsi suljetaan huoneeseen, hän haluaa varmasti protestoida vastaan eikä kukaan ole siellä huoneessa sitä estämässä.
Tietenkin jos lapsi hakee huomiota niin pitäisi periaatteessa olla välittämättä ja jättää huomiotta, mutta jos lapsi riehuu ja on vaarassa satuttaa itsensä samassa rytäkässä, ei voi vain sulkea silmiä.
Jos lasta pitää hetken paikallaan, voi rauhoittua nopeammin. Silloin vanhemmat ovat kuitenkin siinä lähellä ja lapsi tietää että ei pääse tilanteesta pois ennen kuin on korjannut käytöstään.
On hankalaa olla raivostumatta tai antamatta periksi vanhempana. Varsinkin jos tuollainen vääntö on jatkuvaa. Mutta siinä vaan pitäisi osata pysyä tiukkana ja rauhallisena, osoittaa ettei anna periksi eikä lapsen temppuilu tehoa. Helpommin sanottu kuin tehty. Tsemppiä!!
[quote author="Vierailija" time="12.09.2015 klo 22:07"]
Ehkä olisi parempi keino, että lasta otetaan napakasti kiinni vaikka hartioista ja sanotaan että nyt loppu. Jos lapsi suljetaan huoneeseen, hän haluaa varmasti protestoida vastaan eikä kukaan ole siellä huoneessa sitä estämässä. Tietenkin jos lapsi hakee huomiota niin pitäisi periaatteessa olla välittämättä ja jättää huomiotta, mutta jos lapsi riehuu ja on vaarassa satuttaa itsensä samassa rytäkässä, ei voi vain sulkea silmiä. Jos lasta pitää hetken paikallaan, voi rauhoittua nopeammin. Silloin vanhemmat ovat kuitenkin siinä lähellä ja lapsi tietää että ei pääse tilanteesta pois ennen kuin on korjannut käytöstään. On hankalaa olla raivostumatta tai antamatta periksi vanhempana. Varsinkin jos tuollainen vääntö on jatkuvaa. Mutta siinä vaan pitäisi osata pysyä tiukkana ja rauhallisena, osoittaa ettei anna periksi eikä lapsen temppuilu tehoa. Helpommin sanottu kuin tehty. Tsemppiä!!
[/quote]
Ei toimi kaikkiin lapsiin. Joillakin se kiukku on niin hillitöntä, ettei se lopu kuin raivoamalla. Jos menet tuollaiselle lapselle sanomaan, että nyt loppu, se joko lyö sinua, sylkee päin tai yrittää purra. Olen siis se, joka suositteli lapsen lähellä olemista. Selvennykseksi vielä niin tiedostan siis hyvin, ettei kaikki lapset halua tulla syliin mutta lapsella kuitenkin on oltava tunne siitä, että aikuinen on läsnä hänen kanssaan. Se voi olla joko siinä vieressä, kuten apl:lle ehdotin huoneeseen sulkemisen (ymmärsin aluksi virheellisesti ap:n toimivan näin) tai sitten esim. viereisessä huoneessa. Tärkeintä on se tunne, että kiukku ei ole väärin.
Meille on ohjeistettu että ei kosketa fyysisesti jos riehuu tai kiukkuaa. Fyysinen kosketus on aina ns.positiivinen ellei nyt lapsi ole loukkaamassa jolloin tietty puututaan. Uskon että tämä asia on hallussa esikoisen kanssa tämä suo on jo kuljettu läpi ja tiedän että kun lapsi ymmärtää kukas hän on ja että on kasvamassa isoksi niin tilanne rauhoittuu hetkeksi kunnes uusi uhma alkaa ;) ongelmahan lapsella on nyt että ei hän tiedä onko iso vai pieni ja haluaa olla iso ja välillä taas pieni. Hän myös suuttuu kun asiat ei mene hänen halun mukaan esim.legotorni kaatuu=iso raivari. Myös se että hän ei vielä ole tajunnut että säännöt on samoja joka päivä vaikeuttaa kommunikointia...yleensä yhtä asiaa tahkotaan päiväkausia. Tällä hetkellä käsienpesu "unohtui" oppimisvarastosta
[quote author="Vierailija" time="12.09.2015 klo 22:29"]Meille on ohjeistettu että ei kosketa fyysisesti jos riehuu tai kiukkuaa. Fyysinen kosketus on aina ns.positiivinen ellei nyt lapsi ole loukkaamassa jolloin tietty puututaan. Uskon että tämä asia on hallussa esikoisen kanssa tämä suo on jo kuljettu läpi ja tiedän että kun lapsi ymmärtää kukas hän on ja että on kasvamassa isoksi niin tilanne rauhoittuu hetkeksi kunnes uusi uhma alkaa ;) ongelmahan lapsella on nyt että ei hän tiedä onko iso vai pieni ja haluaa olla iso ja välillä taas pieni. Hän myös suuttuu kun asiat ei mene hänen halun mukaan esim.legotorni kaatuu=iso raivari. Myös se että hän ei vielä ole tajunnut että säännöt on samoja joka päivä vaikeuttaa kommunikointia...yleensä yhtä asiaa tahkotaan päiväkausia. Tällä hetkellä käsienpesu "unohtui" oppimisvarastosta
[/quote]
Tämän kirjoitti siis Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En lukenut koko ketjua, mutta miehesi pahoinpitelee lasta, naamioi sitä vain "vahingoksi". Pahoinpitely on rikos. Lapsenne on hyvin suojaton, jos äiti on epävarma, että onko tuo ok. Mielestäni on TODELLA huolestuttavaa, että mies ei ole pahoillaan jälkikäteen tuollaisesta. Kerro miehellesi, että seuraavan kerran kun pahoinpitelee lastanne, soitat lastensuojeluun. Etsi numero valmiiksi. Ja tee myös niin.
T:lastenlääkäri
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="12.09.2015 klo 22:36"]En lukenut koko ketjua, mutta miehesi pahoinpitelee lasta, naamioi sitä vain "vahingoksi". Pahoinpitely on rikos. Lapsenne on hyvin suojaton, jos äiti on epävarma, että onko tuo ok. Mielestäni on TODELLA huolestuttavaa, että mies ei ole pahoillaan jälkikäteen tuollaisesta. Kerro miehellesi, että seuraavan kerran kun pahoinpitelee lastanne, soitat lastensuojeluun. Etsi numero valmiiksi. Ja tee myös niin.
T:lastenlääkäri
[/quote]
Sanoin miehelle että jos ensi kerta tulee niin teen tästä poliisi asian. Se on samalla keino ettei mies saa ainakaan ilman psykiatrista apua tavata lapsiaan ilman muita aikuisia. Mä olen kyllä leijonaemo mutta tämän asian otin liian kevyesti tähän asti! Ei toistu enää.
Ap
[quote author="Vierailija" time="12.09.2015 klo 22:31"]
[quote author="Vierailija" time="12.09.2015 klo 22:29"]Meille on ohjeistettu että ei kosketa fyysisesti jos riehuu tai kiukkuaa. Fyysinen kosketus on aina ns.positiivinen ellei nyt lapsi ole loukkaamassa jolloin tietty puututaan. Uskon että tämä asia on hallussa esikoisen kanssa tämä suo on jo kuljettu läpi ja tiedän että kun lapsi ymmärtää kukas hän on ja että on kasvamassa isoksi niin tilanne rauhoittuu hetkeksi kunnes uusi uhma alkaa ;) ongelmahan lapsella on nyt että ei hän tiedä onko iso vai pieni ja haluaa olla iso ja välillä taas pieni. Hän myös suuttuu kun asiat ei mene hänen halun mukaan esim.legotorni kaatuu=iso raivari. Myös se että hän ei vielä ole tajunnut että säännöt on samoja joka päivä vaikeuttaa kommunikointia...yleensä yhtä asiaa tahkotaan päiväkausia. Tällä hetkellä käsienpesu "unohtui" oppimisvarastosta [/quote] Tämän kirjoitti siis Ap
[/quote]
Fyysisesti täytyy joskus puuttua koska ei voi istua kaupan karkkihyllyn edessä kolmea tuntia leikkimässä tikkareilla eikä ajella urheilukaupan ympäri skootterilla tuntikausia. Loppui meiltä kolmivuotiaan kanssa leikkipuistossakin käynti kun taapero halusi keinui yli puoli tuntia tunnin muun leikkimisen jälkeen ja piti repiä pois pakolla. Ei tietenkään lasta saa vahingoittaa mutta joskus on pakko poistaa lapsi tilanteesta kun ei lähde muuten. Kokeillaan leikkipuistoa taas sitten muutaman vuoden kuluttua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="12.09.2015 klo 22:29"]
Meille on ohjeistettu että ei kosketa fyysisesti jos riehuu tai kiukkuaa. Fyysinen kosketus on aina ns.positiivinen ellei nyt lapsi ole loukkaamassa jolloin tietty puututaan. Uskon että tämä asia on hallussa esikoisen kanssa tämä suo on jo kuljettu läpi ja tiedän että kun lapsi ymmärtää kukas hän on ja että on kasvamassa isoksi niin tilanne rauhoittuu hetkeksi kunnes uusi uhma alkaa ;) ongelmahan lapsella on nyt että ei hän tiedä onko iso vai pieni ja haluaa olla iso ja välillä taas pieni. Hän myös suuttuu kun asiat ei mene hänen halun mukaan esim.legotorni kaatuu=iso raivari. Myös se että hän ei vielä ole tajunnut että säännöt on samoja joka päivä vaikeuttaa kommunikointia...yleensä yhtä asiaa tahkotaan päiväkausia. Tällä hetkellä käsienpesu "unohtui" oppimisvarastosta
[/quote]
Olen eri mieltä kasvatusneuvolan (tai mistä olettekaan saaneet ohjeenne) kanssa. Jos lapselle opetetaan, että koskettaminen kiukkutilanteissa on positiivista, on teorian takana ajatus siitä, että kiukkuaminen on negatiivinen asia. Sitähän se ei ole vaan se on tunne ja kaikki tunteet taas ovat sallittuja ja hyviä. Viha, aggressio ja harmi ovat kaikki hyviä asioita, niitä vain pitää oppia käsittelemään. Lapsi oppii mallintamalla aikuisen käytöstä mutta samalla tarvitsee myös vahvistuksen siihen, että kaikki tunteet ovat sallittuja eivätkä pahoja.
Kasvatusneuvolassa työskentelee luultavasti psykogoleja. On hyvä muistaa, että asiantuntijatkin voivat olla väärässä ja ohjeet ovat vain suosituksia. En itsekään sano, että juuri minä olisin oikeassa tai että 60 opintopistetta psykologian opintoja tekisi minusta pätevän. Lopultakin tämä on vain hienosäätöä ja asiantuntijatkin ovat niistä usein eri mieltä.
[quote author="Vierailija" time="12.09.2015 klo 21:56"]
[quote author="Vierailija" time="12.09.2015 klo 21:49"]
Kaikkiin lapsiin ei kyllä sylissä pitämiset tai juttelut auta. Mulla on kolme lasta ja yksi oli uhmassaan aivan mahdoton. Sylissä pitäminen aiheutti niin järkyttävän raivokohtauksen että en todellakaan voinut tehdä sitä toista kertaa, jutteleminen johti lähinnä siihen että vanhempia heitettiin leluilla, räkätettiin, huudettiin, keksittiin kaikki mahdolliset hölmöydet. Kaksi muuta lasta otti yleensä lunkisti, mutta tämä yksi.. Huhhuh.. Pakko siinä on jäähyttää tai viedä huoneeseen rauhoittumaan kun mikään muu ei toimi. Kyllä se pahalta tuntui, mutta ihan normaali ja järkevä poika hänestä kuitenkin kasvoi, vaikka luulin kasvattani jotain tulevaa nuorisorikollista ;-) Sori, ohi aiheen meni..
[/quote]
Meilläkin kiinni pitäminen sylissä saa tottakai lapsen raivostumaan vielä pahemmin, mutta sillä se raivo laantuu ja lopulta lapsi selvästi rauhoittuu. Pääsee sen avulla yli siitä raivosta ja haluaa halata pitkään. Muuta toimivaa keinoa en ole keksinyt, koska jäähyllä ei pysy ja huoneeseen jos jätän raivon vallassa, lentää tavarat ja paiskoo ovia ja on selvästi sekaisin tunteidensa kanssa. Ei näytä selviävän yksin. Vihaan tätä itse ja varmaan lapsikin, mutta on kokeiltu niin monta muuta keinoa sen raivon laannuttamiseen. Tätä tarvii aika harvoin käyttää, mutta ainoa keino, jos se raivo on menny ns. yli.
[/quote]
Yleensä annan vaihtoehdot, jääkö huoneeseen yksin rauhoittumaan vai rauhoitutaanko yhdessä eli otanko syliin rauhoittumaan. Lapsi ei rauhoitu, jos olen huoneen nurkassa.