Käytkö puolisosi kanssa kaupoilla (muuta kun ruokaa ostamassa)
Kommentit (18)
Joo. Joskus lähdetään jopa koko perhe. Kaikista mieluiten käyn kyllä ihan yksikseni esimerkiksi vaatostoksilla, mutta kyllä mies lähtee mukaankin ihan mielellään.
Käydään paljonki. Kirppiksiä jne kierreltiin tosi paljon ku poika oli pieni, nyt on vaikia lähtä uhmakkaan ja energisen kaksvuotiaan kanssa :p
Ei. Ostamme netistä kaikki kodin tarpeet.
Käydään - sisutusjuttuja ja kodin laittamista rautakaupoista Vepsäläiseen ja Ikeaan sekä vaate- ja urheiluliikkeissä, mutta totuuden nimissä näissä jälkimmäisissä keskitytään yleensä miehen vaatteisiin, itse tykkään kierrellä enemmän yksin. Tietty reissussa ollessa mies kyllä jaksaa olla makutuomarina myös mulle eikä pakene terassille tms - paitsi jos kyseessä on kosmetiikkaliike esim Sephora tai Kiko... Niissä onnistun kuluttamaan järjettömästi aikaa ja yllättäen mies ei kovin kauaa jaksa analysoida mulle sopivia huulipunan sävyjä. ;)
Kirppiksille ei suostu lähtemään, miehellä on joku asenneongelma käytetyn tavaran kanssa.
Mutta esimerkiksi huonekalu/sisustuskaupoille lähtee mielellään, koska liittyvät hänen työhönsä. Vaatekaupoilla käydään yhdessä lähinnä jos ollaan matkoilla tai käydään vain pikaisesti ostamassa joku tietty juttu. Omat vaatteeni ostan mielummin yksin / kavereiden kanssa, koska siinä kiertelyssä voi mennä tunteja jolloin mieheltä loppuu hermo.
Kyllä käyn. Harvemmin shoppailemme yksin :D Tykkäämme käydä yhdessä kaupoilla, koska jonkun tavaran etsiminen on helpompaa kun on kaksi silmäparia käytössä, vaatteita sovittaessa toinen voi tuoda sovituskoppiin eri kokoisia tai värisiä vaatteita ettei tarvitse itse poistua välillä, ja muutenkin makutuomarina ja apuna vertailussa. Lisäksi vähän vaihtelua ainaiselle kotona nysväämiselle.
Käymme yhdessä kirppareilla, vaateostoksilla, kodinkone- ja -tarvikeostoksilla ja milloin missäkin, joskus myös luuhaamme kaupoissa muuten vain. Toisaalta kummankaan vaateostokset tai muu shoppailu ei kestä tuntikausia.
Emme koskaan, inhoamme molemmat ns. shoppailua. Jos kotiin tarvitaan jotain isompaa menemme yhdessä, mutta valmistaudumme hyvin, tiedämme mitä haluamme ja ostotapahtuma on hyvin lyhytkestoinen. :)
Ruokakaupassa käyn yleensä yksin, koska tykkään siitä. Mies tulee tarpeern vaatiessa kantoavuksi.
Käymme joskus alennusmyyntien aikaan, jos mies tarvitsee kengät tai housut kuluneiden tilalle. Meillä ei ole juuri ylimääräistä rahaa ostaa mitään muuta kuin ruokaa. Yhteiskunta ei sponsoroi meitä asumistuen muodossa. Rahamme menevät ahneiden vuokranantajien (vuokra) ja keskusliikkeiden (ruoka) taskuun. Hallitus tulee leikkaamaan ostovoimaamme vielä lisää, joten kotimainen kulutuksemme tulee vielä vähenemään. Mahdollisesti lopetamme ne loputkin jo vähäiset ostot. Kahvilaan tai ravintolaan ei ole pian enää asiaa edes silloin tällöin. Kampaamo- ja parturikäyntejä tullaan karsimaan. Ulkopuoliselta, pienyrittäjiltä ei osteta enää esim. ompelu/suutari/hierontapalveluita, vaikka tarvetta olisi. Lomia kerran vuodessa emme pian pysty enää maksamaan, vaikka molemmat kahden hengen taloudessa käyvät töissä.
Pyrin välttämään sitä kaikin keinoin. Joskus on pakko lähteä yhdessä ostamaan jotain elektroniikkaa tai vaatetta tms. mitä mies haluaa. Itselleni ostan mieluiten ihan yksin. Sekä lapset että mies yrittää aina estää mua hypistelemästä naistenvaatteita, kyllästyminen tapahtuu yleensä ihan 10 sekunnissa. Mun pitäisi kuitenkin jaksaa kierrellä jotain miesten farkkuja katsomassa ja tuoda koppiin vaihtoehtoja. Ei mene ihan tasan nää.
Ruokakaupassa käyn myös yksin, se on ainoa tapa selvitä suht nopeaan ja saada ostaa sitä mitä haluan. Mulla on tämän perusteella varsin hallitseva ja mukavuudenhaluinen mies. On se muuten hyvä kumppani, mutta kauppoihin en sen kanssa vapaaehtoisesti lähde, ellen ole itse "ihan sama"-linjalla.
Viimeksi olimme yhdessä kaupassa vuonna 2004, jolloin ostettiin matkalta kirjalahja miehen äidille. Yhteistä kaupoissakiertelyä meillä ei ole ollut koskaan.
[quote author="Vierailija" time="12.09.2015 klo 13:18"]
Käymme joskus alennusmyyntien aikaan, jos mies tarvitsee kengät tai housut kuluneiden tilalle. Meillä ei ole juuri ylimääräistä rahaa ostaa mitään muuta kuin ruokaa. Yhteiskunta ei sponsoroi meitä asumistuen muodossa. Rahamme menevät ahneiden vuokranantajien (vuokra) ja keskusliikkeiden (ruoka) taskuun. Hallitus tulee leikkaamaan ostovoimaamme vielä lisää, joten kotimainen kulutuksemme tulee vielä vähenemään. Mahdollisesti lopetamme ne loputkin jo vähäiset ostot. Kahvilaan tai ravintolaan ei ole pian enää asiaa edes silloin tällöin. Kampaamo- ja parturikäyntejä tullaan karsimaan. Ulkopuoliselta, pienyrittäjiltä ei osteta enää esim. ompelu/suutari/hierontapalveluita, vaikka tarvetta olisi. Lomia kerran vuodessa emme pian pysty enää maksamaan, vaikka molemmat kahden hengen taloudessa käyvät töissä.
[/quote]
Mitäs jos ottaisitte vastuun omasta elämästä? Jos vuokranantaja on ahne, lopettakaa vuokralla asuminen ja ostakaa oma asunto. Ärsyttävää valitusta...
Käydään paljonkin, mutta munkaan mies ei kirppikselle tule.
Yhdessä käydään IKEAssa ja ostamassa miehelle vaatteita. Omat vaatteet ja tilpehöörän käyn ostamassa itse. Kaikki muu tilataan netistä. Ruokakaupassa mies käy lähes tulkoon aina yksin. Jos tarvitaan isompia ruokaostoksia, tilataan kotiinkuljetus.
[quote author="Vierailija" time="12.09.2015 klo 13:26"]
[quote author="Vierailija" time="12.09.2015 klo 13:18"]
Käymme joskus alennusmyyntien aikaan, jos mies tarvitsee kengät tai housut kuluneiden tilalle. Meillä ei ole juuri ylimääräistä rahaa ostaa mitään muuta kuin ruokaa. Yhteiskunta ei sponsoroi meitä asumistuen muodossa. Rahamme menevät ahneiden vuokranantajien (vuokra) ja keskusliikkeiden (ruoka) taskuun. Hallitus tulee leikkaamaan ostovoimaamme vielä lisää, joten kotimainen kulutuksemme tulee vielä vähenemään. Mahdollisesti lopetamme ne loputkin jo vähäiset ostot. Kahvilaan tai ravintolaan ei ole pian enää asiaa edes silloin tällöin. Kampaamo- ja parturikäyntejä tullaan karsimaan. Ulkopuoliselta, pienyrittäjiltä ei osteta enää esim. ompelu/suutari/hierontapalveluita, vaikka tarvetta olisi. Lomia kerran vuodessa emme pian pysty enää maksamaan, vaikka molemmat kahden hengen taloudessa käyvät töissä.
[/quote]
Mitäs jos ottaisitte vastuun omasta elämästä? Jos vuokranantaja on ahne, lopettakaa vuokralla asuminen ja ostakaa oma asunto. Ärsyttävää valitusta...
[/quote
Meillä ei ole varaa omaan asuntoon siellä, missä käymme töissä. Meillä on vastuu omasta elämästä, emmekä saa/hae yhteiskunnan tukia. Ahneudelle emme voi mitään.
[quote author="Vierailija" time="12.09.2015 klo 13:40"][quote author="Vierailija" time="12.09.2015 klo 13:26"]
[quote author="Vierailija" time="12.09.2015 klo 13:18"]
Käymme joskus alennusmyyntien aikaan, jos mies tarvitsee kengät tai housut kuluneiden tilalle. Meillä ei ole juuri ylimääräistä rahaa ostaa mitään muuta kuin ruokaa. Yhteiskunta ei sponsoroi meitä asumistuen muodossa. Rahamme menevät ahneiden vuokranantajien (vuokra) ja keskusliikkeiden (ruoka) taskuun. Hallitus tulee leikkaamaan ostovoimaamme vielä lisää, joten kotimainen kulutuksemme tulee vielä vähenemään. Mahdollisesti lopetamme ne loputkin jo vähäiset ostot. Kahvilaan tai ravintolaan ei ole pian enää asiaa edes silloin tällöin. Kampaamo- ja parturikäyntejä tullaan karsimaan. Ulkopuoliselta, pienyrittäjiltä ei osteta enää esim. ompelu/suutari/hierontapalveluita, vaikka tarvetta olisi. Lomia kerran vuodessa emme pian pysty enää maksamaan, vaikka molemmat kahden hengen taloudessa käyvät töissä.
[/quote]
Mitäs jos ottaisitte vastuun omasta elämästä? Jos vuokranantaja on ahne, lopettakaa vuokralla asuminen ja ostakaa oma asunto. Ärsyttävää valitusta...
[/quote
Meillä ei ole varaa omaan asuntoon siellä, missä käymme töissä. Meillä on vastuu omasta elämästä, emmekä saa/hae yhteiskunnan tukia. Ahneudelle emme voi mitään.
[/quote]
Ei ole nyt tarkoitus hyökätä mitenkään kirjoittajaa kohtaan, mutta tämä " vuokranantajan ahneus" on jotenkin vähän hassu kommentti. Siis teillä ei ole varaa ostaa asuntoa itse, mutta hänen jolla siihen on varaa, pitäisi tarjota se asuminen teille halvalla / maksaa siitä itse? Jotenkin tuntuu, että monilla on erikoinen käsitys vuokranantajista, että he jotenkin kierivät rahassa ja se on suorastaan kultakaivos. Useimmiten totuus on, että vuokra riittää kattamaan asunnon lainan + yhtiövastikkeen, ei muuta. Ja joo, jossain vaiheessa laina on maksettu, jolloin asunto alkaa tuottaa voittoa, jos suuria remontteja ei ole tulossa - mutta samassa ajassa vuokralainen olisi myös maksanut asunnon itselleen, jos olisi näin valinnut... Off topic - sorry.
Eipä oikeastaan. Joskus tietenkin jos ostamme vaikka lastenhuoneisiin kalusteita, mutta ei muuten. Mieheni on allerginen kaupassa luuhaamiselle ja minä käyn kaupoissa mielellään yksin tai jommankumman tyttäreni kanssa. Kirppiksillä emme käy ikinä.