ENSKAT Tiistaihin

Nämä alku viikot on kyllä niin tylsiä varsinkin kun on työtön ja mies tekee tosi pitkää päivää. Mutta kävin tänään sentään neuvolassa ja sain sen raskaustodistuksen ja ne kelapaperit.



Masussa kaikki on edelleenkin hyvin ja poju potkii lujaa. Hemppa oli noussut mukavasti, se kun vähän jännitti kun mulle ei noi tavalliset rautalääkkeet sovi vaan käytän sitä luontaistuotelitkua (Kreuters blut saft).

Ekaa kertaa katottiin sf-mitta ja se oli 19cm. Normaali lukemissa mennään. Nyt vasta oli paino alkanu kunnolla nousemaan.



Onpas jännää kun niin moni on jo synnyttämässä. Toivottavasti kaikki menee hyvin. Itse en oo vielä paljonkaan miettiny tota synnytystä kun siihen tuntuu olevan niin pitkä aika vielä.



Mulla on kans ollu vähän ummetus ongelmaa mutta onneks luumut on vielä auttanut mutta silti on tosi useesti aika paskamainen olo.



Paljon onnea uusille plussaneille ja tervetuloa joukkoon.





T: Hermione ja poju rv 22+5

Lupasin teille sen synnärikertomuksen, mutta netti meni poikki saman tien. Tänään saatiin auki. Tuun kirjottaan tässä jahka saan pojan nukkumaan.



T: Ull-Maij & Pikku-Pupu

Pitkästä aikaa pääsen kirjoittelemaan. Vloppu oltiin anoppilassa ja kun tultiin, olin niin poikki, ettei jaksanut kirjoitella.



Vai on se ezzie päässyt synnyttämään(?). Toivotaan ainakin parasta.



Ja Annikalle suppareita roppakaupalla! Kyllä se sinun masukkisi voisi jo alkaa tulla sieltä :)



Burdelle lämmin kiitos synnytyskertomuksesta! Oli hyvin eritelty tarina :D Herttainen mies sulla.



Täällä oli käyty kertoilemassa kokemuksia lastenvaatteista, hyvähyvä. Itse näkisin asian niin, että mielummin pistän vauvalle hieman liian isot vaatteet, kuin liian pienet, jotka sitten puristavat. Siksi emme ole niin hirveästi ostelleet noita 50cm vaatteita, pienimmät meillä ovatkin 56cm, koska ajattelen siten, että paremmin pärjää hieman isojen kanssa. Ovat sitten pidemmän aikaa käytössä. Mutta tiedä sitten, mitä tässä vielä tulee ostelluksi ;)



Opeko se oli viettänyt yön tarkkailussa? Parempi se, kuin elää epävarmuudessa ja pelossa, että " mitä jos jokin on vinossa" . Onneksi kaikki oli niinkuin pitääkin,.



Vloppuna hankittiin pinnasänky. On hieno. Nyt vaan odotellaan käyttäjää sille. Ostettiin uutena, maksoi 80¿ plus patja ja reunapehmuste, yhteensä n. 140. Ei minusta paha uusista kamppeista, vaikka varmaan olisi voinut käytetyn paljon edullisemmin saada.



Alkoi 5 viikkoa kestävä työharjoittelu eilen. Olen päiväkodissa alle 3-vuotiaiden ryhmässä, ihania pikku taaperoita siellä! [color=red][size=3]♥[/size][/color] Ja tädit huomasivat heti, että odotan vauvaa. " Onpa ihana pömppö sulla!" , " voi miten sievästi sun maha pullottaa, koskas vauva tulee?" ja niin edelleen, tällaisia kommentteja on tullut. Omasta mielestä maha ei näytä kaljamahaa kummoisemmalta, mutta kai noiden tätien silmä on harjaantunut erottamaan mallasjuoman aiheuttama pömppis ja vauvapömppis toisistaan :)



Rumpali on yhtä aktiivinen harjoittelemaan noita komppeja kuin ennenkin. Tässä viikonloppuna, kun oltiin ajamassa Seinäjoelta anoppilaan, alkoi mahassa niin kova myllerrys, että epäilin vauvan oikeasti yrittävän ulos mun vatsanahan läpi. Ihan mieletöntä! Kyllähän se kovasti potkii välillä, mutta se oli ihan kunnon jytyytystä, varmaan tökki jalkojen ja käsien lisäksi myös päätä ja peffaa minun mahaa vasten. Oli vaikea istua, mutta minkäs teit, kun autossa oltiin :/



Nyt hommiin, pitää tehdä kaiken maailman raportteja sun mujita tuosta harjoittelusta jne.



Han ja Rumpali 22+6

Makkaran mies onkin jo laivalla, kohta lähdössä kohti Suomea!!! Niin hyvä olo että itkettää :)



Nuo Ossen ja Amyn uniongelmat kyllä kans melkein itkettää...ei kuulosta tuo loppuraskauskaan niin helpolta. Mä kyllä elättelen toiveita että mun kohdalla kaikki sujuis täydellisen hyvin sit lopussa, kun tähän asti on ollut ties mitä kremppaa. Töissä haluaisin olla vuoden loppuun asti (about vko 34 sillon?), koska kyseessä on erittäin mielekäs ja opettavainen sijaisuus josta haluaisin ottaa kaiken irti. Noh, joulun välipäivät otan kyllä palkatonta lomaa mutta kumminkin. Katsellaan miten käy!



Hiihihii, Poppis taitaa olla jo matkalla ultraan! Vinhaa! Kiva odotella kuulumisia :)



Burdelle suurkiitos tens-vastauksesta! Mä aion vuokrata sen...



Annikalle toivottelen actionia...aika olis jo!



Melkoisia autoilijoita taidetaan olla juu! Mä en oo nyt yli vuoteen ajanut ollenkaan, olis ollu " vääränpuoleinen" liikenne meikäläiselle liian haasteellista kun en oikein Suomessakaan osaa ajaa. Jouduin polttaripäivän alkajaisiksikin autokoulun tunnille, ja voin kertoa että palaute ei ollut mairittelevaa (otin sen jälkeen sit parit kertaustunnit autokoulussa, mutta kun ei osaa ni ei osaa :( ).



Viipulille oon kade, kun saat kaikkia hienoja juttuja lahjoituksena. Me ei saada mistään mitään :( Tai no, vanhemmat toki sponssaa jotain juttuja, mutta siis käytettynä ei saada keltään mitään. Eilen bongasin muuten huuto.netissä aivan ihanan kehdon, josta tuli voimakas " mä haluun ton" -fiilis...mutta kohde oli suljettu just eilen! Sitä sit voivottelin omalle äidilleni, joka heti keksi että printataanpa ne kuvat ulos ja teetetään sellainen! Äiskät rulettaa!!!!



Hanille kivaa harjoittelua taaperoiden parissa! Mä olin vähän aikaa Enkuissa päiväkodin baby roomissa töissä, ja siellä ne nuorimmat vauvelit oli 4kk! Mulla ei ollut noin pienistä mitään kokemusta aikaisemmin, joten tuli ihan tarpeeseen toikin työkokemus :)



Lauluista toi mainitsemani Suojelusenkeli tulee heti mieleen. Ootteko kuunnelleet Celine Dionin " vauvalevyä" ? Se on kans ihana...sniisk...



Treffejä odotan innolla! Koitetaan vaan sopia pvm asap koska mulla ainakin kalenteri täyttyy koko ajan ahdistavaa vauhtia...

pää hidas ja kädet nopeet.



Vielä piti Vanilja toivottaa tervetulleeksi! Ja vakuutuskysymyksestäsi tuli mieleen, että sitten kun se on ajankohtaista, kannattaa olla tarkkana että paperit menee perille asti.... Meille selvisi viime viikolla että paperit on " hukkuneet" matkalla Tapiolaan, mutta sit muistelin epäilyttävän usealle tutulle käyneen niin...kummasti ne paperit sit löytyi kun vähän vihjattiin että varsin outoa on tuollainen paperien hukkaan meneminen matkalla. En tiedä, tuleeko vauvavakuutuksista sit niin paljon persnettoa vakuutusyhtiöille vai mitä, mut mulle jäi vähän epäilyttävä olo tosta episodista.



Mut nyt loppuu tää jaarittelu :)



Makkara 21+1

Täälä on ollut aktiivista porukkaa..



Kandi- oon kokeillut siivous ässää mut ei sekään meinaa tehota. On kyl tosi että nyt sitä vois rauhassa vielä siivota. Ikkunat kyllä tekis mieli pestä mut sitähän ei suositella näillä viikoilla.



Vanilja- Tervetulo toivotus



Viipuli- Olittepas saaneet paljon vauvatavaraa, mukava kun ovat säilyttäneet niitä hyvin että ovat vielä käyttökelposia. Meillä on pinnis ja turvakaukalo lainassa, muut sit onkin melkeen kaik ite ostettu ja rahaa saa kyl menemään.



Amy- sama vika rahikaisella että pitää tyytyä cd-versioihin lastenlauluissa..aloin tässä yx päivä laulamaan ja samantien koira tuli ihmeissään katsomaan ja sain kyllä niin kärsivän katseen siltä että katsoin parhaax olla laulamatta..jos koira kärsii niin ei siitä vauvakaan voi nauttia..:-)



Ull-maij- olenkin odotellut että millon tulet kertomaan synnytyksestäs, Mitä tykkäsit Oysin osastosta?millasta kohtelua siellä oli? itsekkin sinne menossa..toivottavasti pian.



Omaa napaa sen verran että aika lupaavalta tuntunut supisteluja mut en vielä innostu..mut toivon vaan ettei tarvis torstaille asti odotella sinne käynnistykseen.

Mut nyt tv:tä kattoon..



Annika rv 41+5

mun ihana mieheni soitti ja kertoi odottavansa malttamattomana kotiin pääsyä. Ja kysyi, että tarviinko tax freestä jotain...tarviinhan minä, SUKLAATA PALJON!!



Mua on alkanut jännittää meidän tapaaminen. Hassua, kun eihän siitä viime näkemisestä niiiin kauaa ole, mut tuntuu et olis ikuisuus ku olin Englannissa ja erottiin siellä lentokentällä!! Tuntuu, ku olis treffeille menossa....miten sitä kehtaa ees pussata sitä, tai ottaa vaatteita pois?! Noh, kai sitä sit käy niin että se tuntuu ihan tutulta ja turvalliselta ku nähdään. Nyt vaan jänskättäää....



Omaa napaa, sorppa...



Makkara

Annika: Olin osastolla 11 ennen ja jälkeen synnytyksen koska osastot 13 olivat ihan täynnä. Tosi kiva henkilökunta, eli viihdyin hyvin :) Toivottavasti pääset pian itsekkin!



No nyt siihen itse tarinaan:



Menin ä-polille 6.9 todella kovien liitoskipujen takia, viikkoja oli tuolloin 39+3. Lääkäri päätti että aletaan käynnistellä. Mitään kiirettä ei käynnistyksen kanssa kuitenkaan pidetty koska vauvalla oli kaikki hyvin. Osastolla sain ekan päivän aikana cytotecia 50mg kaksi kertaa. Käyrälle piirtyi heikkoja supistuksia, mutta en niitä itse tuntenut. Kohdunsuun tilanne sama lyhentynyt mutta tiukasti kiinni eikä edes pehmennyt. Seuraavana päivänä jatkettiin sain cytotecin kolme kertaa ja kahdesti laitettiin jo kielen alle (vaikuttaa nopeammin), mutta supistukset edelleen todella heikkoja. Seuraavana päivänä päätettiin lääkärin kanssa että menen kotiin ja tulen parin päivän päästä uudelleen ja jatketaan sitten. Kohdunkaula lyhentynyt ihan aavistuksen lisää.



Sunnuntaina saavuin takaisin osastolle. Jatkettiin samalla tavalla, sain cytotecia kolmesti päivässä... sama seuraavana päivänä. Aloin olla jo tosi väsyny käynnistelyyn ja kipuihin. Lääkäri päätti että nostetaan annos 100mg. Keskiviikkona 13.9 alkoi hiljalleen tapahtua. En saanut enään cytotecia koska supistukset tulivat jo suht säännöllisesti. Limatulppa oli alkanut irrota. Kohdunkaula sormelle auki ja kanavaa sentti. Illalla unilääke naamaan ja koitin nukkua mutta heräsin noin 10min välein supistukseen. Torstai päivä oli ihan kamala. Supisteli koko ajan mutta paikat aukes tosi hitaasti, istuin suihkussa lähes koko ajan (auttaa tosi hyvin suppareihin) illalla sain petidiniä 50mg ja sain nukuttua sen 10min kerrallaan. Jossain välissä kalvoihin oli tullut reikä, lapsi vettä alkoi tihkua hitaasti.



Vihdoin koitti perjantai, minun oli määrä päästä jo aamulla saliin oksitosiini-tippaan. Mutta ylläri salit oli ihan täynnä ja eikun odottelemaan että saataisiin tilaa. Mies tuli aamulla tosi aikasin sairaalaan ja hieroi mun selkää taukoamatta lähes 5 tuntia. Sain petidiniä 75mg, pisti pään sekaisin ja oksensin, mutta autto tosi hyvin. Lääkkeen ja hieronnan avulla sain torkuttua. Kahdentoista aikaan kätilöt alkoivat kiirehtiä salipaikkaa, vesi oli vihreää ja minä tosi kipeä. Vihdon pääsin saliin. Kello oli 12:30 kun pääsin synnärille. Antibiootti tippa sekä oksitosiini aloitettiin saman tien. Kohdunkaulan tilanne oli tuolloin auki kahdelle sormelle ja kanava hävinnyt.



Oksitosiini laittoi suppareihin vauhtia. Aloin olla tosiaan kipeä. Sain lisää petidiniä 75mg klo 15:15 ja voin sanoa että olin tosi sekasin. Höpisin mitä sattuu ja kävelin tippatelineen kanssa päin seiniä. Noin kello 18:00 anestesialääkäri tulee laittamaan epiduraali. Sitä ei saada laitettua, tunnin yrityksen jälkeen lääkäri joutuu lähtemään muualle. Meinasi tulla paniikki, kun ajattelin että en saa apua kipuihini. Gynegologi käy laittamassa PCB.puudutuksen noin 20:30. Se ei auta mielestäni yhtään. Siinä kello 21:30 saatiin lupa spinaali puudutukseen jota ei yleensä ensisynnyttäjälle anneta. Puudutus onnistui lähes heti ja siitä aukeni taivas. Oli täysin kivutun. Tunsin supistukset paineena ilman mitään kipuja. Klo 23:30 alkaa supistukset tuntua kivuliailta, spinaalin vaikutus alkaa häipyä. Kokeillaan laittaa epiduraali uudelleen, nyt onnistuu. Kohdunsuu auki 8cm, minut kytketään vielä kipupumppuun eli lääkettä menee kokoajan. Epiduraali ei auta ihan yhtä hyvin kuin spinaali mutta mistää kivuista ei kyllä voi puhua. Makoilen ihan tyytyväisenä ja kattelen ku mies nuukkuupi.



Klo 01:00 kohdunsuulla enään kireä lippa ylhäällä, saan buscopania (rentouttaa lihaksia) ja lippa alkaa hävitä. Klo 01:40 painon tunne lisääntyy kovasti kohdunsuu täysin auki. Saan alkaa ponnistella varovasti kyljellään oman tarpeeni mukaan. Kätilö teki synnytystulin poikkipöydälle, ihan huippu asento ponnistaa. klo 02:00 alan aktiivisen ponnitamisen. Aluksi ponnistaminen tuntu ihan toivottomalta, kätilöt kannusti hyvin ja sain pojan pään ulos suht helposti. Pediatri imi pojalta suun ja sieraimet vihreän veden takia ennen kuin ponnistin pojan kokonaan maailmaan. Napanuora oli kerran kaulan ympäri mutta saatiin löysättyä. Ponnistusvaiheen kesto oli ainoastaan 27min. Repeämiä ei tullut mutta pieni eppari tehtiin.

Istukka irtosi heti ja vuoto oli minimaalista.Poika sai pisteitä 8-10-10 ja kävi synnyttyään pikasesti äitin masulla josta vietiin tarkistettavaksi veden värin takia.



Synnyttäminen on oikeasti tosi kivaa puuhaa :) Minulle jäi peloistani huolimatta tosi hyvä mieli ja kokemus koko touhusta.



Anteeksi kirjoitusvirheet ja sekava teksti toivottavasti saatte joitan selvää :)



T: Ull-Maij & Pikku-Pupu

Olipas aika kokemus sulla, mutta kiva kun kerroit meillekin! Onneksi se " palkinto" kruunaa kaikki edeltävät kärsimykset! Onnellisia päiviä koko perheelle, käyhän kertoilemassa vauva-kuulumisia muutenkin joskus, kun jaksat ja ehdit!



t. Ope + Ahaa rv 37+1

Täällä odotellaan malttamattomana ultrakuulumisia...



Ja kiitos Ulla-Maj kertomuksesta, niitä on aina yhtä jännä ja kiva lukea!

Makkara käski mut mesessä heti tänne ilmoitteleen kun meinasin pantata aamuun asti. Hitto se naikkonen on päsmäri. =D



Ultrassa oli tosi mukavaa..Aikaa kyllä vierähti 1,5h kun yritettiin saada räpsyä eri asentoon. Se vaan möllötti naama mun selkää päin ja kun lääkäri laitto mut pomppimaan ja käveleen ympäri salia, että se innostuis kääntyyn niin jökötti ihan samassa asennossa, mutta heristi nyrkkiä! =D Ja meille on siis tulossa pieni pahantuulinen TYTTÖ! Aivan ihana uutinen kun me vähän enemmän pientä tyttöä (näin aluksi?!) toivottiinkin! Sisäelimet näytti kaikki hyvältä, samoin kaikki selkärangat ja aivot ym. ja mun fiksaatiosta huolimatta räpsyn naamassa ei ole mitään vikaa..(siis huulihalkiota tms.) Ja sit se lääkäri oli niin ihana, että ei velottanut 4D:n hintaa vaan tavallisen rakenneultran kun ei omasta mielestä (tahi mun) saanut tarpeeksi näkyyn räpsystä kun oli niin huonossa asennossa..Eli hinta laski 166:sta 116:sta euroon. Kovin reilua kun aikaakin meni niin pirusti, mutta ehkä päivän viimeinen on lääkärillekin kiva kun pääsee sit sen jälkeen kotiin ym.? =)



Ull-Maijlle kiitos synnytystarinasta! Muuta en nyt oikein muistakaan vaikka kaikki viestit luin..Aamulla sit taas paremmalla ajatuksella! =)



t. poppis ja tuittupää-räpsy rv23+6

ja lähinkin vielä! Eli neuvolassa kaikki ok, kiva täti käski unohtaa nyt ne raskausmyrkytyshuolet ja palaamaan asiaan jos oikeesti tulee tosi huono olo.



Tässä vielä vähän tilastoa, jos vaikka tajuaisin itekin miten asiat on:

Verenpaine 134/87 ja 132/84

Painon muutos +2,3 kg! (ai miten niin turvottaa...??!)

Sf-mitta 35 cm - huidellaan ihan omilla käyrillä

Lapsiveden määrä normaali

Sydämen syke 140

Liikkeet ++

Tarjonta selkeä RT



Ja Santeri on jo vähän laskeutunutkin! Hoitaja anto ohjeeksi kysyä lääkäriltä mahdollisuutta päästä ultraan, kun sf-mitta on noin iso ja jos se itseä yhtään huolettaa. Aattelin kysäistä, kun olis kiva ainakin valmistautua etukäteen, jos on tosi iso vauva tulossa.



Supistusten takia perjantain lääkäriin asti pitää ottaa iisisti ja sit jos paikat on ok, lääkäri antaa liikkumisluvan.



Mut nyt menen sohvalle oottaan BB:tä, luultavasti kyllä nukahdan kesken kaiken, kun päikkärit jäi alle puoleen tuntiin tänään. Ja täytyy miestäkin mennä vähän lohduttaan, kun olin sille tiukkasävyisen harmistunut äsken...



-Osse ja Santeri rv 34+6