Lue keskustelun säännöt.
Työkaverilla on paha syömishäiriö. Voinko tehdä jotain?
11.09.2015 |
Voinko ilmoittaa työterveyshuoltoon? Voinko yrittää puhua asiasta? En haluaisi pahentaa tilannetta, mutta se on luuta ja nahkaa ja tuskin saa edes murto-osaa tarvittavista aineista.
Haluiaisin auttaa, en tiedä miten.
Kommentit (19)
En tiedä miten aikuisina työelämässä pitäisi tehdä. Kun olin yläasteella, luokkakaverillamme oli syömishäiriö ja ennen sen toteamista menimme kaverini kanssa terkkarille puhumaan asiasta. Hän sitten puuttui asiaan ja tyttö sai apua ja parantui mutta olimme silloin tosiaan 15-vuotiaita joten juttu oli ehkä eri
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="11.09.2015 klo 14:17"]
Et voi auttaa, etkä edes diagnosoida häntä.
[/quote]
Helppoa kuin heinänteko. Syö joka päivä samaa ruokaa, desin tai kaksi. Puhuu ruuasta ja siitä, että ei saa syödä koko ajan. Paino alle 50 kiloa. ap
[quote author="Vierailija" time="11.09.2015 klo 14:23"]
[quote author="Vierailija" time="11.09.2015 klo 14:17"]
Et voi auttaa, etkä edes diagnosoida häntä.
[/quote]
Et ole hänen psykiatrinsa, et edelleenkään voi häntä diagnosoida.
Helppoa kuin heinänteko. Syö joka päivä samaa ruokaa, desin tai kaksi. Puhuu ruuasta ja siitä, että ei saa syödä koko ajan. Paino alle 50 kiloa. ap
[/quote]
Lihavat eivät kestä katsoa kun joku syö vain vähän. Muista, että jotkut on oikeasti luonnostaan aivan älyttömän laihoja, eikä paino nouse, vaikka mitä tekisi (ja miksi pitäisi edes nousta?). Nykyään kaikki laihat ovat anorektikoita, varsinkin jos he vielä puhuvat ruoasta. Älä puutu toisten asioihin. Eri juttu, jos vaikka oma lapsesi olisi kyseessä, mutta että aikuinen työkaveri...
en tiedä, mutta ehkä ei kannata suoraan puhua syömisestä vaan muuten yleisesti jutella hänen kanssaan, osoittaa kiinnostusta häntä kohtaan (siis empaattisesti, ei nuuskien). jos hänellä on sisaruksia, vanhemmat ym. niin voisit vaivihkaa ottaa yhteyttä heihin esim. facebookin kautta ja ilmaista huolesi. ehkä he sitten saavat ohjauttua terapiaan.
jos tilanne menee oikein pahaksi, siis esim. pyörtyy, niin kai siinä sitten terveydenhuolto tulee mukaan kuvioihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
. Henkilö on mielestään liian lihava ja hän pelkää kovasti lihomista, mikä saa potilaan asettamaan itselleen alhaisen painotavoitteen. Kyseessä on ruumiinkuvan vääristymä, joka muodostaa erityisen psykopatologian. Sen seurauksena lihavuuden pelko on kaiken kattava yliarvoinen idea ja potilas asettaa itselleen alhaisen painotavoitteen.
Tämä diagnostinen kriteeri ainakin täyttyy. Puristelee "läskejään", juoksee lenkkiä, pelkää keksejä, puhuu koko ajan siitä mitä tekisi mieli, mutta EI SAA SYÖDÄ, ettei liho. ap
[quote author="Vierailija" time="11.09.2015 klo 14:23"]
[quote author="Vierailija" time="11.09.2015 klo 14:17"]
Et voi auttaa, etkä edes diagnosoida häntä.
[/quote]
Helppoa kuin heinänteko. Syö joka päivä samaa ruokaa, desin tai kaksi. Puhuu ruuasta ja siitä, että ei saa syödä koko ajan. Paino alle 50 kiloa. ap
[/quote]Minä painoin nuorena lääkärinä 47 kiloa, kaikki meidän äidin puolen suvun naiset on tällaisia ruumiinrakenteeltaan. Yksi kollega kysyi suoraan, että onko minulla anoreksia. Ei ollut, söin ihan normaalisti, mutta vaikka söin munkkia tai pullaa, paino ei noussut.
Kyllä se sitten vanhemmalla iällä nousi. Nyt painan 5-kymppisenä 80 kiloa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lukiossa kävin nimettömästi ilmiantamassa kaverini joka ei kuunnellut kun hänen kanssaan puhui terveydestä. Lenkkeili 4 h päivässä vähintään eikä syönyt mitään, oli ihan fiiliksissä kun painoa oli normaalipainosta tippunut joku 20 kg. Hän joutui sairaalaan ja rankkoihin hoitoihin. Lukio jäi kesken ja tyttöä ei näkynyt sen koommin. Sen jälkeen on aina puhunut toiselle ystävälleni joka häntä in tavannut että kun vaan tietäisi kuka hänen elämänsä pilasi :( mielestäni tein oikein mutta vielä kymmenen vuodenkin jälkeen mietin pilasinko oikeasti toisen ihmisen koko elämän.
Et pilannut. Yritit auttaa. Auttamisyritys on aina oikein. Aina kuitenkaan lopputulos ole kaikille miellyttävä. >Muussa tapauksessa kaverisi voisi olla kuollut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sano pomolle. Työterveys voi ottaa puheeksi.
En tiedä miksi ap saa alapeukkuja ja mollausta. Olen itse sairastanut anoreksian, ja todella kiitollinen niille jotka välittivät. Esim. kahden kesken ilmaistu lämmin huolenilmaus herätti miettimään omaa tilaa. Kiitos ap, että on myös kaltaisiasi ihmisiä, jotka reagoivat muiden pahaan oloon. Ei sairaalloinen laihuus ole tervettä, eikä asiasta huolestuminen "läskien kateutta".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aikuinen ihminen ymmärtää sen vanhingon, mitä itselleen aiheuttaa. Ei sinun puuttumisesi muuta asiaa suuntaan eikä toiseen. Työkaverisi ei vaikuta olevan valmis parantumaan, jos siis syömishäiriöstä kyse.
[quote author="Vierailija" time="11.09.2015 klo 17:01"]Aikuinen ihminen ymmärtää sen vanhingon, mitä itselleen aiheuttaa. Ei sinun puuttumisesi muuta asiaa suuntaan eikä toiseen. Työkaverisi ei vaikuta olevan valmis parantumaan, jos siis syömishäiriöstä kyse.
[/quote]
Tässä tapauksessa hän on suorastaan ylpeä, että elää vauvanruokapurkeilla eikä koskaan syö pullaa tai jäätelöä tai keksiä. Hän ei selvästikään ole kosketuksissa normaalin syömisen kanssa. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="11.09.2015 klo 15:56"]
Sano pomolle. Työterveys voi ottaa puheeksi.
[/quote]
Näin, työnantaja voi ohjata hoitoon. Minullakin oli äärettömän laiha kollega, joka söi eväänä joka päivä banaanin. Jos oli jotain iltamenoja, ei syönyt ja juonut mitään. Myöhemmin paljastui, että muun sairauden vuoksi söi niin niukasti ja oli jo hakenut apua. Mitä hyvää työkaverien sekaantumisestakaan olisi tullut?
[quote author="Vierailija" time="11.09.2015 klo 17:07"]
[quote author="Vierailija" time="11.09.2015 klo 17:01"]Aikuinen ihminen ymmärtää sen vanhingon, mitä itselleen aiheuttaa. Ei sinun puuttumisesi muuta asiaa suuntaan eikä toiseen. Työkaverisi ei vaikuta olevan valmis parantumaan, jos siis syömishäiriöstä kyse. [/quote] Tässä tapauksessa hän on suorastaan ylpeä, että elää vauvanruokapurkeilla eikä koskaan syö pullaa tai jäätelöä tai keksiä. Hän ei selvästikään ole kosketuksissa normaalin syömisen kanssa. Ap
[/quote]
Meidän toimistolla siis noin joka neljäs tai viides on anorektikko. Ja ne loput ottavat sitä pullaa ja vinkuvat, että en mä kyl sais. Painoindeksit silmämääräisesti arvioiden välillä 16-60.
[quote author="Vierailija" time="11.09.2015 klo 17:07"][quote author="Vierailija" time="11.09.2015 klo 17:01"]Aikuinen ihminen ymmärtää sen vanhingon, mitä itselleen aiheuttaa. Ei sinun puuttumisesi muuta asiaa suuntaan eikä toiseen. Työkaverisi ei vaikuta olevan valmis parantumaan, jos siis syömishäiriöstä kyse.
[/quote]
Tässä tapauksessa hän on suorastaan ylpeä, että elää vauvanruokapurkeilla eikä koskaan syö pullaa tai jäätelöä tai keksiä. Hän ei selvästikään ole kosketuksissa normaalin syömisen kanssa. Ap
[/quote]
Että ei syö pullaa jätsii keksii ja vedä palanpainikkeekdi vielä juustoja sipsua ja pari suklaalevyä?? oksettaa ihmisten ajattelutapa, että pitää mässäillä ja kieltäytyminen roskasta on merkki sairaudesta. Haloo, kaikkia ei kiinnosta änkeä itseensä paskaa.
Ei alle 50 kg mikään epänormaali ole, jos ei ole erityisen pitkä.
Painoin varmaan nelikymppiseksi saakka siinä 48 kiloa. Nyttemmin vaihdevuosien myötä on paino noussut viitisen kiloa. Olen älyttömän sirorakenteinen ja ruokahalu luontaisesti vähän heikko. Ei kiinnosta ruoka muuten kuin hengissä pysymisen kannalta.
Aivan terve olen kaikin puolin. Kolme tervettä nelikiloista lasta olen synnyttänyt ja imettänyt aivan menestyksekkäästi. Jätä työkaverisi asiat lähipiirille, jos niissä jotain setvittävää on. Ei ole sinun asiasi puuttua.
[quote author="Vierailija" time="11.09.2015 klo 17:07"]
[quote author="Vierailija" time="11.09.2015 klo 17:01"]Aikuinen ihminen ymmärtää sen vanhingon, mitä itselleen aiheuttaa. Ei sinun puuttumisesi muuta asiaa suuntaan eikä toiseen. Työkaverisi ei vaikuta olevan valmis parantumaan, jos siis syömishäiriöstä kyse. [/quote] Tässä tapauksessa hän on suorastaan ylpeä, että elää vauvanruokapurkeilla eikä koskaan syö pullaa tai jäätelöä tai keksiä. Hän ei selvästikään ole kosketuksissa normaalin syömisen kanssa. Ap
[/quote]
Jaahas, minä en syö työpäivän aikana yhtään mitään. Juon kahvia ja vettä. Voiko siitä päätellä, etten ole kosketuksissa normaalin syömisen kanssa. Olen vain sellainen harvakseen syövä.
Syön tukevan aamiaisen ja sitten kotona päivällisen ja vielä kunnon iltaruuan joskus kymmenen aikaan. Tämä on minun rytmini, erittäin hoikka olen, mutta loukkaisi, jos joku tulisi neuvomaan, miten minun pitäisi syödä.
Et voi auttaa, etkä edes diagnosoida häntä.