** LOKAKUISTEN tiistaijutut **

Super suuret onnittelut koko perheelle! Ihanalta kuulosti synnytys. Ja kiva kun sait vastalahjaksi rankasta loppuodotukseta helpon synnytyksen!



Mamseli

ONNEA IIRIKSELLE JA NAZULLE! :) Nopeasti olitte molemmat saaneet maailmaan tuotua uuden ihmisen :) Taisi kummallakin ne aiemmat supistukset auttaa asiaa.



(.) - On ollut ihan surkea päivä ja luulin jo, että lähtö tulee. Tossa kolmen maissa iltapäivällä mulle tuli noin viiden minuutin mittainen ihmeellinen kohtaus, että koko huone vapisi silmissä kun istuin sohvalla. Säikähdin ja soitin Kättärille, oli muuten inhottavan töykeä kätilö puhelimessa :( Mutta ei kuitenkaan uskonut että mitään hätää on, neuvoi vaan lepäämään koko illan ja seuraamaan tilannetta, ja tarvittaessa lähtemään sinne mittaamaan verenpainetta (toksemiaoireilua voisi kai olla).



No sitten sen jälkeen alkoi tullakin aika kipeitä supistuksia ja tuli sellaiset kolme tuntia 7-15 min välein, kunnes kuuden maissa lakkasivat. Oli tosiaan jo ihan ytyäkin niissä, joten luulin että tässä voi tulla lähdön paikka, mutta sit oikeastaan ihan äkkiarvaamatta lakkasivat.



En tiedä mistä tuo vapina oikein tuli, mutta tosi pahalta se tuntui. Supistelu puolestaan vahvisti taas kyllä omaa tunnetta, että synnytys on lähellä. Katsellaan.



Coe

kauniisti kirjoitettu. Ihanaa, mäkin haluan jo oman pienen :)

Onnea koko perheelle ja nauttikaa vauva-ajasta täysillä :)



Saunan lauteilla:

Poika mietti kun me mennään vauvaa synnyttämään, että hän voisi mennä siksi aikaa vaikka puuhamaahan :D



Nyt mä lopetan oikeasti tämän kirjoittelun, kohta mut potkitaan pihalle koko lokakuisista kun täytän pinot omilla höpötyksilläni ;o)

Yhteiset onnittelut kaikille vauvansa saaneille massuille!!! Tosi moni jo synnyttänyt :). Itse odottelen kärsivällisesti..



Tänään oli neuvola. Verenpaine 133/90 eli nousemaan päin... Painoa tullut 1590 g/viikko :O Pissa puhdas. Vauvalla hyvät sydänäänet. Kohdunpohjan korkeus 35 cm eli kasvua vain, ei ole vauva vielä laskeutunut.



Vointi muuten ihan okei. Väsytti vaan päivällä ja oli nukuttava hieman. Muutama päivä mennyt ilman isompia kävelyjä niin uuvuttaa sitte yhtäkkiä. Yö meni taas putkeen, neuvolan tätikin ihmetteli kun sanoin, ettei mun tartte veskissä yöllä käydä. Hyvä niin.



Meidän vaavi liikkuu eniten iltaisin kun oon saanut muksut nukkumaan ja katselen telkkaa. Ei ole tarttenut mitään liikelaskentaa täällä harrastaa, onneksi.



Enää enintään kolme viikkoa kun meidän vauva syntyy! Sais kyllä vaikka tulla jo...



Sanna rv 39

Voi että kun tekis mieli saada jo nyytti syliin.



Kiitos Artille kauniista runosta, se herkisti kyyneliin asti.



Pixelina

Ihanan helpoilta kuulosti kummankin synnytykset:O Ja aivan ihanilta kummankin vauvat:)



Kyllä me muutkin perässä tullaan, kukin ajallamme.

Poika nukkuu tyytyväisenä ja äiti tietty heti koneella. Miten niin koukussa...?



Täällä on ollut puhetta synnytystä enteilevistä oireista. Tässä omani: Lauantaina oli lähes koko ajan menkkamainen tunne selässä ja vatsalla. Aiemminkin oli vastaavaa ollut, mutta nyt se oli jatkuvampaa. Illalla kun menin nukkumaan, niin vauva liikkui ihan älyttömästi. Vilkas tapaus oli muuteskin, mutta nyt erityisen vilkas. Arvelinkin, että ensi yönä tapahtuu.



Sunnuntaina yöllä (rv 39+5) heräsin varmaan ennen kolmea supisteluihin, mutta nukuin vielä niiden välit. Klo 3.30 nousin ylös ja kellotin suppareita 4-5 minsan välein. Herätin miehen, soitettiin mun äiti lapsenvahdiksi. Supparit yltyi, niitä tuli kahden minsan välein, mutta sitten puolikuuden maissa ne hiipuivat. Mun äiti tuli kuudelta ja olin jo varma, että synnytys tyssäsi tähän. No, sitten supparit yltyi, etenkin kun menin suihkuun. Tosin välillä oli 10 minuutin välejäkin, joten luulin että synnytys ei kuiteskaan ole käynnissä. Tosin muutama tosi tuju supparikin tuli.



Päätettiin lähteä käymään näytillä. Ajatuksena oli mennä ensin sairaalan läheisyydessä olevalle lenkkeilypolulle kävelemään, mutta mentiin kuitenkin ensin vastaanotolle. Koko matkan aikana ei tullut yhtään kunnon supistusta, pari ihan lievää vain. Luulin, että ne oli vaan harjoitussupistuksia.



Vastaanotossa oltiin 10.45. Odoteltiin käytävällä ja sitten pääsin käyrille. Hoitajakin taisi ajatella, että saa lähettää meidät vielä kotiin. Käyrällä tuli vaan yksi supistus, päätettiin odottaa vielä toista. Siitä menikin lapsivedet ja klo oli 11.20. Sitä seuraava suppari olikin aika raju ja sitä seuraavat ihan hirveitä. Ajattelin vaan siinä vielä, että pääsenköhän vielä ammeeseen yms. (heh näin jälkikäteen...). Sitten rupesi ponnistuttamaan oikein kunnolla, huusin vaan siinä sängyllä, että pitää ponnistaa. Kätilöt katsoi tilanteen, kohdunsuu kokonaan auki ja pää ihan siinä tulossa.



Sitten tulikin vauhtia. Mies huudettiin käytävästä mun viereen, lähdettiin ylös saliin, siis mua kärrättiin sängyllä. Huusin kuin hyeena, sattui ihan kamalasti. Päästiin synnytyssaleille ja siellä tuli vipinää. Muistan kun huudettiin vaan, että " hae se äkkiä kahvihuoneesta!" . Sitten saliin, klo oli 11.36, pääsin jotenkin siirtymään sängyltä toiselle ja eikun ponnistamaan. Huusin, että " enkä mä mitään saa?" . Sitten sain ilokaasumaskin naamalle, en tiedä oliko siitä mitään apua, mutta sai ainakin henkistä tukea. Ponnistus kesti 6 minuuttia ja vauva syntyi siis 11.46.



Ponnistus toki sattui, tuntui kuin virtsarakko olisi räjähtänyt. Mutta kuitenkin päällimmäinen tunne oli salissa, että näinkö helpolla pääsin! Kuitenkin tuo kunnon kivulias vaihe kesti vain 20 minuuttia. Mahtava synnytyskokemus kaiken kaikkiaan. Sain aktiivisen " luomu" synnytyksen, olin kotona pääosan ajasta ja pystyasennossa. Jakkara oli ponnistustoiveena, mutta sillä ei ollut mitään merkitystä tuossa tilanteessa. Sängyssä siis ponnistin, ensin kyljellään ja sitten puoli-istuvassa asennossa. Pari pientä repeämää tuli, yksi ommel.



Kun vauva syntyi, näytettiin ensin että kumpaa sukupuolta on. En meinannut uskoa, kun näin pikkuiset pallit :) Luulin niin, että toinen tyttö tulisi. IHANA ylläri! Sitten sain hetken päästä ihokontaktiin ja ensi imetykseen. Mahtava fiilis! Olin kyllä niin yllättynyt synnytyksen vauhdista, että olin aluksi ihan pihalla koko tilanteessa. Ei oikein pysynyt mieli perässä. Jälkeenpäin kiitän suojelusenkeleitä, etteivät vedet menneet automatkalla tai ettei onneksi lähdetty enää kävelylle lenkkipolulle. Pelottaa kun ajattelee, mitä olisi voinut sattua.



Suosittelen uudelleensynnyttäjiä lähtemään ajoissa sairaalaan! Sitä vaan itse odotteli jotain hirvittäviä kipuja kotona, ei uskonut että tilanne voisi edetä noin nopeasti.



Meillä on imetys sujunut tosi hyvin ja olen tosi ylpeä asiasta kun esikoisen kanssa imetys takkuili. Yöt on todella rikkonaisia, mutta niinhän sen kuuluu ollakin tässä vaiheessa. Tissit on sikakipeet, auts! Mutta muuten voin tosi hyvin ja esikoinen on toistaiseksi ottanut vauvan hyvin vastaan. Kotiin tultiin tänään iltapäivällä. Kotona odotti siivottu asunto, ruokaa täynnä oleva jääkaappi ja ihan mies ja tyttö ;) Graavilohta ja briejuustoa on mennyt kohtalaiset määrät!



Tulipas selostettua pitkästi! Onnittelut vielä Nazulle, Opokkaalle ja kaikille muille vauvansa saaneille. Kovasti toivon, että pääsette muutkin jo massuistanne eroon. Etenkin Jenille tsemppiä ja supparisäteitä!



ISO KIITOS vertaistuesta odotusaikana! Ilman teitä olisin ollut todellä yksin vaivoineni. Halauksia kaikille! Seuraan varmasti teidän juttuja, mutta tulee varmaan itse kirjoitettua vähemmän. Pidetään jengi koossa tuolla vauvapuolella!



S-I 0+0

Erikseen vielä pitää onnitella kun oot ollut mulle " läheinen" tuon gradunkirjoituksen kautta... :) Hienoa että sait haluamasi aktiivisen synnytyksen, vaikka vähän yllättäen :) Oletan muuten, että iskiaasta ei ollut mitään vaivaa?! :D



Omasta navasta samaan syssyyn vielä, että limatulpasta tuli pikku rykäys. Ja sitten tuli myös täysylläri eli lapsenvahtimme (l. äiti) palaakin huomenaamulla kaupunkiin, koska vanhempien vuokraisäntänsä ilmoitti yllättäen että aikoo myydä heidän asuntonsa! :o No, onpa sitten se huoli edestä, mutta tuli aika yllärinä kyllä tuo myynti.



Nyt menen vissiin nukkumaan odottamaan heräämistä klo 5 :/ Hyvää yötä.



Coe

Ihania synnytyskertomuksia:) Onnea kaikille vauvan saaneille tosi paljon!!! Tuntuu niin oudolta, että sitä on kohta itsekin synnyttämässä, että ihan koska vaan voi alkaa tapahtua... Hui!



Mulla on meneillään nyt 39+1 ja olo on ihan hyvä. Eipä ihmeitä tunnu, joten yli varmaan menee, mutta menköön!



Artille kiitos ihanasta värssystä! Tein ihan saman kuin Minea!! Mulla on varmaan ihan se sama kirjakin kuin Minealla, kirjoitin tuon runon siihen samaan kohtaan (ihan matkimatta:), sopi just tohon!



Menen nukkumaan, huomenna kampaajalle! Ihanaa!



Yöt kaikille!



terveisin Alisa