Miten syrjäytyneen arki muuttuu, kun aloittaa opiskelun?
Olen oikeasti viimeksi niin kauan sitten ollut opiskeluelämässä, että en enää muista mitä se on. Eli jos koulupäivä alkaa kahdeksalta, niin kotoa on lähettävä ennen puoli kasia - ennen lasta! Itselle ja lapselle täytyy muistaa laittaa kaikki valmiiksi edellisenä päivänä, mielellään aamupalakin. Matkalta pitää soittaa lapselle, että muistaa varmasti lähteä kouluun.
Mitäs muuta? Illalla ajoissa nukkumaan tietenkin ja pitää muistaa käydä suihkussa ajoissa. Varautua, että koulukirjoihin menee rahaa.
On oikeasti hassua tottua aikatauluihin, kun on tottunut kauan elämään ilman että niitä olisi kovin paljon. Aiemmin se ei hirveästi ole haitannut, jos on unohtanut tehdä jonkun jutun - vaikka käydä suihkussa - sen ennättää seuraavana päivänä. Nyt täytyy opetella myös laittautumaan nopeasti ihmisten ilmoille. Ja kun jonkun tekee mieli kumminkin vittuilla sossupummeilusta, niin sanon jo tässä vaiheessa, että pahoittelen verorahojen käyttöä mutta olin oikeasti pahasti sairaana.
Kommentit (8)
Toivottavasti niin, että pääsee opiskeluyhteisöön mukaan.
Hienoa, että pääsit opiskelemaan! Olet jo päässyt hyvin alkuun arjen hallinnan suunnittelussa. Mieti vielä, kuinka voit tehdä arkiruuat valmiiksi vaikkapa viikonloppuisin. Etukäteen valmistetut ja sitten pakastetut keitot ja laatikot pelastavat ne päivät, jolloin on liian väsynyt tai kiireinen aloittamaan ruuanlaittoa alusta lähtien. Kauppareissut kannattaa keskittää 1-2 kertaan viikossa.
Oppikirjoja voi hankkia käytettynä. Vaatteita saa halvalla kirppareilta.
Voimia opiskeluun!
En ole koskaan oppinut noudattamaan tarkasti aikatauluja, koulussa, töissä tai työttömänä. Aloin käydä aamuisin suihkussa kun aloitin nykyiset opintoni, ja monta kertaa myöhästynyt sen takia.
ite en jaksa opiskella tai mennä töihin, koska se on niin rankkaa
Läksyt (ja ryhmätyöt!!) ne vasta aikaa viekin.
Sen rytmin oppii päivässä. Been there done that
Itselläni oli lukion jälkeen kaksi "syrjäytynyttä" ja masentunutta vuotta, etten tehnyt yhtään mitään. Sitten kun pääsin opiskelemaan, elämänlaatuni parani huomattavasti, kun sain jotain kiinnostavaa tekemistä ja aloin tuntea itseni taas tärkeäksi. Ainakin omalla kohdalla vaikeinta oli juuri "tavalliseen" rytmiin tottuminen ja tiettyyn aikaan tietyssä paikassa oleminen, mutta muuten opiskeleminen lähti yllättävän kivuttomasti käyntiin ja rytmiin tottui nopeasti. Onnea matkaan! :)
Palstailla ei ehdi enää niin paljon :(