Ihminen, joka ei osaa seurustella?

[quote author="Vierailija" time="09.09.2015 klo 22:25"]

Mitenköhän tuota nyt sitten auttaisi? Itse vähättelee asiaa, mutta kyllä se biologinen kello siellä taittaa kuitenkin päristä.

[/quote]Jälleen kerran joku tietää paremmin kuin se, jolla "ongelma" on. Voit auttaa pitämällä huolta omista asioistasi.

Ja miten se biologisen kellon päriseminen vaikuttaa seurustelemattomuuteen? Onpa niitä paljonkin lapsia syntynyt ihan epähuomiossa tai jopa tarkoituksella, vaikkei mitään seurustelua ole harrastettukaan.

Kauheita tuollaiset ihmiset, kun sanoo, ettei "osaa" parinmuodostusjuttuja. Siis sen mä ymmärrän, jos ei löydä ketään, mutta tuollainen, että löysin ihanan, mutta en osaa muodostaa parisuhdetta hänen kanssaan on kyllä jo vähän avutonta. Siis miten niin et osaa? Alat olla vaan.tunnen kans yhden tällaisen miehen ja kyllä pitää ihmetellä sitä hänen juttuaan. Aina on iskemässä naisia, mutta sitten ei hänestä ole mieheksi suhteeseen, valittaa, eikä voi edes alkaa mitään suhdetta. Wtf? 

Joillakin vaan on korkeampi itsearvostus eivätkä ala suhteen minkä tahansa baarihoidon kanssa.

Joillakin vaan on korkeampi itsearvostus eivätkä ala suhteen minkä tahansa baarihoidon kanssa.

Helppo sanoa jos osaa. Itse jouduin viettämään nuoruuden niin tynnyrissä etten lukion jälkeen ollut edes nähnyt kenenkään seurustelevan. Edes koulun jälkeen ei saanut olla kavereiden kanssa vaan piti tulla suoraan kotiin, mistään viikonloppumenoista puhumattakaan. Koulussa tietysti näin että muilta oli kaulat mustelmilla mutta ei ollut mitään käsitystä missä ja miten tuo on tapahtunut. Yritin jostain kirjoista ja oppaista selvittää mitä seurustelu on, mutta niissä luki ettei se ainakaan seksin harjoittamista ole. Eikä ollut mitään käsitystä siitä missä tilanteessa voisi yrittää jotain suutelemista. Kosketuskin oli aika kauhistus, kun kotona ainoa kosketus oli nyrkistä. Kavereita ei ollut koskaan käynyt luonani kylässä ja aika arvoitus oli kuinka pitäisi käyttäytyä, saati että olisi jonkun tytön yrittänyt kutsua luokseen.

Oikea syy on jossain ihan muualla. Tuokin kertoo jo jonkin sortin vajaavudesta, jos asettelee sanansa niin, ettei osaa seurustella. Anna olla.

Kuka tietää.

Voihan sellaisessa olla taustalla esim. sitä, että kiintymyssuhteet ovat ihmiselle ongelmallisia laajemminkin. Läheisriippuvuuttakin on niin monenlaista. Joillakin on niin turvaton olo hylätyksi tulemisen uhasta, että joko ei mennä suhteisiin ylipäänsä tai kustaan ne heti alkajaisiksi ettei myöhemmin tarvitse kärsiä vielä enemmän.

Se on tosi monimutkaista ja tuntuu typerältä, mutta niin se vaan joillakin menee: haaveillaan kumppanuudesta ja läheisyydestä. Että voisi vaan rakastaa ja tukea ja saada rakkautta ja tukea ja olla täydellisen avoimia ja kommunikoida ja voih se olisi ihanaa. Mutta kun joku ilmestyy kuvioihin, mennään ihan puihin. Toista katsotaan ylöspäin. Hänen mielipiteitään myötäillään niin, että omat katoavat. Ei haluta kränää. Mitä kovemmin yritetään kelvata, sitä huonommaksi tunnetaan itsemme, eikä vieläkään pystytä avaamaan suutamme. Kommunikaation jatkuva takkuilu lannistaa, laittaa suojautumaan menemällä kuoreen ja pysymällä siellä. Toinen on ymmällään ja alkaa etsiä vikaa itsestään. Muutaman kuukauden tai vuoden päästä jompikumpi ei kestä enää ja lähtee. Olo on helpottunut, koska vihdoin saa taas olla oma itsensä.

Palataan lähtöruutuun ja kerrataan kuvio niin monesti kuin tarvis. Lopulta tehdään johtopäätös, ettei osata olla parisuhteessa. Ja ollaan siinä ihan oikeassa. Terapia voisi auttaa, mutta tarvitaan myös lottovoitto parinhakubingossa, että suhde alkaa sujua.

Voihan sitä toisaalta olla haluton sitoutumaan vain yhteen, mutta silloin luulisi hakeutuvan polyamorisiin kuvioihin.

Ehkä jotkut sanovat, etteivät "osaa", koska jos he sanoisivat, etteivät he oikeasti koe siihen tarvetta tai halua alkuunkaan, ihmiset pitäisivät heitä tosi outoina ja epäilyttävinä psykoina.

Up

Mitään biologista perustetta seurustelulle ei ole. Sanoisin että tyyppi on harvinaisen terve. Muutenkin tämä parisuhdekeskeinen keskinkertainen elämä on iha hanurista.

Vierailija kirjoitti:

Mitään biologista perustetta seurustelulle ei ole. Sanoisin että tyyppi on harvinaisen terve. Muutenkin tämä parisuhdekeskeinen keskinkertainen elämä on iha hanurista.

Öö, no kyllä sillä todellakin on BIOLOGINEN peruste (kaikki lajit tähtäävät lajin säilymiseen, joten parinmuodostus on aika tärkeä osa), mutta eihän se silti tarkoita sitä, että yksilö ei saisi tai voisi valita toisin. Valitkaa kaikki kuten tykkäätte, hienoa, että ihmisillä on erilaisia mieltymyksiä, mutta älkää tulko sanomaan, ettei parinmuodostukselle muka olisi BIOLOGISIA perusteita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitään biologista perustetta seurustelulle ei ole. Sanoisin että tyyppi on harvinaisen terve. Muutenkin tämä parisuhdekeskeinen keskinkertainen elämä on iha hanurista.

Öö, no kyllä sillä todellakin on BIOLOGINEN peruste (kaikki lajit tähtäävät lajin säilymiseen, joten parinmuodostus on aika tärkeä osa), mutta eihän se silti tarkoita sitä, että yksilö ei saisi tai voisi valita toisin. Valitkaa kaikki kuten tykkäätte, hienoa, että ihmisillä on erilaisia mieltymyksiä, mutta älkää tulko sanomaan, ettei parinmuodostukselle muka olisi BIOLOGISIA perusteita.

Ei sillä ole.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitään biologista perustetta seurustelulle ei ole. Sanoisin että tyyppi on harvinaisen terve. Muutenkin tämä parisuhdekeskeinen keskinkertainen elämä on iha hanurista.

Öö, no kyllä sillä todellakin on BIOLOGINEN peruste (kaikki lajit tähtäävät lajin säilymiseen, joten parinmuodostus on aika tärkeä osa), mutta eihän se silti tarkoita sitä, että yksilö ei saisi tai voisi valita toisin. Valitkaa kaikki kuten tykkäätte, hienoa, että ihmisillä on erilaisia mieltymyksiä, mutta älkää tulko sanomaan, ettei parinmuodostukselle muka olisi BIOLOGISIA perusteita.

Ei sillä ole.

Juu, ei ole. Pippelin laittamiseen pilluun ei tarvitse parisuhdetta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitään biologista perustetta seurustelulle ei ole. Sanoisin että tyyppi on harvinaisen terve. Muutenkin tämä parisuhdekeskeinen keskinkertainen elämä on iha hanurista.

Öö, no kyllä sillä todellakin on BIOLOGINEN peruste (kaikki lajit tähtäävät lajin säilymiseen, joten parinmuodostus on aika tärkeä osa), mutta eihän se silti tarkoita sitä, että yksilö ei saisi tai voisi valita toisin. Valitkaa kaikki kuten tykkäätte, hienoa, että ihmisillä on erilaisia mieltymyksiä, mutta älkää tulko sanomaan, ettei parinmuodostukselle muka olisi BIOLOGISIA perusteita.

Ei sillä ole.

Juu, ei ole. Pippelin laittamiseen pilluun ei tarvitse parisuhdetta. 

Elämässä on niin paljon muutakin kuin pipulin laittaminen pimpsukkaan. Mutta jostain syystä juuri sen toimenpiteen suorittaminen on av-palstan vakioaiheita. Kuka laittaa pipulin kenenkin pimppiin. Tässäkö on siis ihmisten taso vuonna 2016? Ei ole kovin kauas puusta tipahdettu.

Minä tunnistan paljon tuosta seiskan kirjoituksesta. Meilläkin oli tiukka kuri, mutta ei meillä sentään luuvitosella silitelty. Pääsin kyllä nuorten rientoihin, kunhan tuli määräaikaan mennessä kotiin. Jos myöhästyi, niin sitä jäkätystä ei jaksanut kuunnella kukaan. Seurauksen oli, että minusta kasvoi aikamoinen tosikko. Minulta puuttuu "kepeän seurustelun armolahja" eli en osaa viihdyttää vieraita. Asiapitoista puhetta kyllä syntyy, mutta se kepeä höpöttely ei ole minun alaani. Illanistujaisissa tunnen itseni ulkopuoliseksi ja poistun yleensä varhain, ennen kuin humalatila muilla vierailla alkaa nousta. Itse en alkoholia käytä lainkaan. Luultavasti seurustelun aloittamista on aina myös hankaloittanut se, että yksityinen reviirini on selvästi suurempi kuin muilla enkä pysty helposti sitoutumaan ihmisiin. Ripustautuminen, josta on jonkin verran kokemusta, on suorastaan puistattavaa. Kun lapsuus ja nuoruus meni siinä, että ulkopuolelta määriteltiin, mitä saan ja mitä en saa tehdä, niin nyt aikuisena haluan määritellä rajani itse. Vietän siis loppuelämäni vanhanapiikana!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitään biologista perustetta seurustelulle ei ole. Sanoisin että tyyppi on harvinaisen terve. Muutenkin tämä parisuhdekeskeinen keskinkertainen elämä on iha hanurista.

Öö, no kyllä sillä todellakin on BIOLOGINEN peruste (kaikki lajit tähtäävät lajin säilymiseen, joten parinmuodostus on aika tärkeä osa), mutta eihän se silti tarkoita sitä, että yksilö ei saisi tai voisi valita toisin. Valitkaa kaikki kuten tykkäätte, hienoa, että ihmisillä on erilaisia mieltymyksiä, mutta älkää tulko sanomaan, ettei parinmuodostukselle muka olisi BIOLOGISIA perusteita.

Mä sanoisin, että pitkäaikaiselle, siis suunnilleen elinikäiselle parisuhteelle ei ole biologisia perusteita, mutta muutamaksi vuodeksi pariutumiselle on. Onhan se jälkeläisten kannalta suotavaa, että on kaksi vanhempaa huolehtimassa.

"Fisher arvelee, että neljän vuoden parisuhde periytyy pitkien aikojen takaa. Metsästäjä-keräilijäyhteisöissä naiset imettivät pitkään, söivät vähärasvaista ruokaa ja saivat paljon liikuntaa. Siksi lapsen synnyttyä kesti pitkään, ennen kuin naisen kuukautiskierto palasi ja hän saattoi tulla uudelleen raskaaksi. Tavallinen synnytysväli oli neljä vuotta. Miehen ja naisen parisuhde saattoi kehittyä kestämään juuri sen ajan, että yhteinen lapsi saatiin kasvatettua yli työläimmän vaiheen. Sen jälkeen molemmat saattoivat valita uuden kumppanin ja saada uuden lapsen."

http://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/artikkelit/sarja_avioisuus_sopii_ih…