En osaa juoda vain kahta, juon aina todella paljon

Paavo kyllä me on se jo huomattu, kannattaa hakea apua.

Joskus harvoin tuo on oikeasti totta ettei vaan pysty, ja silloin on tosiaan parempi laittaa korkki kiinni, ainakin muutamaksi kuukaudeksi.

Useammin on kyse kuitenkin siitä, että pohjimmiltaan ei halua noissa juhlimistilanteissa lopettaa siihen kahteen, vaan haluaa tulla känniin, ja siksi jonkun toisen "sisäisen äänen" ininä siitä että ei pitäisi juoda, jyrätään alle. VArsinkin jos muut juo reilummin, onhan se vaikea perustella itselleen että miksi minun pitäisi vaan 2 juoda.

Itse luulin myös nuorempana että olisin sellainen etten voi lopettaa juomista niin kauan kuin viinaa on talossa tai kunnes sammun, mutta sitten kun biletyselämä loppui, huomasin että yksin kotonani voin ihan hyvin ottaa lasin tai pari viiniä tai pari kaljaa, ilman että himoitsen kunnon känniä. Ei se ollutkaan itse alkoholi se mikä pakottaa juomaan vaan ne tietynlaiset juhlimistilaanteet ja psyykkinen ehdolllistuminen. Ja pohjimmiltaan siis se, että en oikeasti halunnut olla juomatta, vaikka morkkiksessa niin saatoin väittääkin.

Mulla on kova morkkis päällä just nyt. Olen tehnyt taas pöljyyksiä kännipäissäni ja ap:n mainitsema puhuminen...Puhunut taas aivan liikaa! Itkettää

Tuo on se alkoholistin kuvio, mutta onneksi sinä olet tietoinen tilanteesta ja ilmeisesti osaat tehdä asialle jotain. Jos tuo kahden ottaminen ei onnistu, niin kannattaa laittaa se korkki lopullisesti kiinni, ennen kuin tapahtuu jotain peruuttamatonta.

Mä olen samanlainen. Nyt 39 v. En vain osaa juoda vain yhtä lasillista. Tulee sellainen olo, että kännissä on mahtavaa, tahdon lisää eikä järki pysty lopettamaan sitä.

Mun suvussa on paljon alkkiksia, joten siksi juon todella harvoin. Kerran pari vuodessa. Uskoisin, että näillä geeneillä repsahtaisin helposti alkkikseksi, jos en vahdi tilannetta.

[quote author="Vierailija" time="08.09.2015 klo 16:10"]

Mulla on kova morkkis päällä just nyt. Olen tehnyt taas pöljyyksiä kännipäissäni ja ap:n mainitsema puhuminen...Puhunut taas aivan liikaa! Itkettää

[/quote]

Onneksi se menee ohi, ja suurin osa siitä on puhdasta aivokemiallista vaikutusta, eikä ne teot ole oikeasti niin merkittäviä kuin nyt tuntuu. 

Itse on tullut nuorena tehtyä paljon pahempiakin kuin vain puhuttua, mutta niistäkin on aina selvitty eteenpäin, vaikka kuinka olisi hävettänyt teon jälkeen. Esim. kerran kännipäissäni paneskelin naapurin miehen kanssa naapurin naisen sammuttua sohvalle, ja muija heräsi kesken. Ja joskus riehuin väärän oven takana niin että soittivat poliisit ja poliisi vei putkaan selviämään. Mutta elämä jatkuu ja jos ketään ei tappanut ole, mitään pysyvää kauheaa ei ole tapahtunut.

No mulla on vähän samaa vikaa, tosin mun paljon ei montaakaan annosta kyllä edes ole, kun en kestä alkoholia kovinkaan hyvin enkä koskaan ole kestänytkään. Silti, kun tarpeeksi monta kertaa totesin että oho, aikomani kaksi viinilasillista olikin aikalailla enemmän, niin jätin ihan kokonaan pois. Se meni niin että eka lasillinen ja hups kuinka ihana nousuhiprakka ja niin estoni ja aikeeni jatkomäärän suhteen vaan katoaa. Joten olen mielelläni kokonaan ilman, nimittäin vihaan sitä jos en ole itse itseni ohjaksissa täysin. Eikä tehnyt edes tiukkaa lopettaa kokonaan. Lisäksi minusta tuli helposti se vanhojen riitojen setvijä humaltuneena, joten en halua olla se ääliömäisesti käyttäytyvä ja itkevä kimittäjänainen, joka joinain kertoina olin. Kokonaan lopettaminen on eräs ihan hyvä ratkaisu sekin. :)

[quote author="Vierailija" time="08.09.2015 klo 16:16"]

No mulla on vähän samaa vikaa, tosin mun paljon ei montaakaan annosta kyllä edes ole, kun en kestä alkoholia kovinkaan hyvin enkä koskaan ole kestänytkään. Silti, kun tarpeeksi monta kertaa totesin että oho, aikomani kaksi viinilasillista olikin aikalailla enemmän, niin jätin ihan kokonaan pois. Se meni niin että eka lasillinen ja hups kuinka ihana nousuhiprakka ja niin estoni ja aikeeni jatkomäärän suhteen vaan katoaa. Joten olen mielelläni kokonaan ilman, nimittäin vihaan sitä jos en ole itse itseni ohjaksissa täysin. Eikä tehnyt edes tiukkaa lopettaa kokonaan. Lisäksi minusta tuli helposti se vanhojen riitojen setvijä humaltuneena, joten en halua olla se ääliömäisesti käyttäytyvä ja itkevä kimittäjänainen, joka joinain kertoina olin. Kokonaan lopettaminen on eräs ihan hyvä ratkaisu sekin. :)

[/quote]

Niille jotka ei halua tuota tehdä, on myös se vaihtoehto kuin itse tein: päätin että juon aina vain yksin. Huomasin että kun kerran minun morkkikseni liittyvät siihen mitä kaikkea olen avautunut ja itkenyt ja yleensä tehnyt ihmisten kanssa, niin jos haluan kännit, niin minä voin ottaa ne vain yksin. Lisäbonus on, ettei yksin tule otettua ihan niin tolkuttomasti koskaan.

[quote author="Vierailija" time="08.09.2015 klo 16:10"]

Mulla on kova morkkis päällä just nyt. Olen tehnyt taas pöljyyksiä kännipäissäni ja ap:n mainitsema puhuminen...Puhunut taas aivan liikaa! Itkettää

[/quote]

lopetat dokaamisen. Aloitat elämäsi nyt uudelleen selvinpäin. Kelailet ne sekoilut osana kasvuasi.niitä joudut työstämään ja muitakin ahdistuksia...koska johonkin tarpeeseen kännäät. Samat aapeelle. Sen korkin voi laittaa kiinni. Voi ruveta valitsemaan uudenlaisia asioita.

juo alkoholitonta, jos tarvii juoda. Sitä alkoholia eri sit myöhemmin enää kaipaa, kun ei kaipaa sekoilua eikä krapulaa. Voi aamullakin lähteä mihin haluaa ja vaikka kuskiksi. Ei tarvi miettiä, että entä jos onkin silloin ja silloin darrrassa,niin en voi sopia tapaamista tms.

noi on valintoja. Ihan vapaaehtoisia.

[quote author="Vierailija" time="08.09.2015 klo 16:28"]

[quote author="Vierailija" time="08.09.2015 klo 16:10"]

Mulla on kova morkkis päällä just nyt. Olen tehnyt taas pöljyyksiä kännipäissäni ja ap:n mainitsema puhuminen...Puhunut taas aivan liikaa! Itkettää

[/quote]

lopetat dokaamisen. Aloitat elämäsi nyt uudelleen selvinpäin. Kelailet ne sekoilut osana kasvuasi.niitä joudut työstämään ja muitakin ahdistuksia...koska johonkin tarpeeseen kännäät. Samat aapeelle. Sen korkin voi laittaa kiinni. Voi ruveta valitsemaan uudenlaisia asioita.

juo alkoholitonta, jos tarvii juoda. Sitä alkoholia eri sit myöhemmin enää kaipaa, kun ei kaipaa sekoilua eikä krapulaa. Voi aamullakin lähteä mihin haluaa ja vaikka kuskiksi. Ei tarvi miettiä, että entä jos onkin silloin ja silloin darrrassa,niin en voi sopia tapaamista tms.

noi on valintoja. Ihan vapaaehtoisia.

[/quote]Kiitos. Näin uskon että on hyvä tehdä. En vain jaksa enää. Valehtelen, väritän tarinoita, sekoilen, panen randomeita, nolaan itseni. Eihän tätä enää voi jatkaa. Ja morkkikset on pahoja, mun terveys reistaa. Ja rytmi mennyt ihan sekaisin enkä saa oikein mitään aikaseksi. Eniten harmittaa tupaknpoltto kännissä.

Hei
Oletko puhunut asioita joita haluat sanoa mutta selvinpäin et uskalla?
Olet ihminen ja puhut asioita jotka ovat ajatuksissasi.
Yksi vastaus on olla itselleen rehellinen selvinpäin. Ajatusten puhuminen auttaa.
Jos ajatukset ovat kielteisiä niin ajatuksiaankin voi muuttaa. Ihmisen mieli on kaiken ydin.
Ole rehellinen itsellesi mutta samalla älä loukkaa tieten tahtoen muita. Kaiken voi hoitaa hyvällä mielellä ja tahdolla.
Alkoholi usein vapauttaa sinut käsketyistä normeista....alkoholi vapauttaa...ei huolta...

Viimeistään perjantaina taas maistuu :D

Itse olen myös sellainen, etten osaa ottaa mitään paria. Kyllä se kännin puolelle aina menee.

Siksi kieltäydyn alkoholista esim. häissä koska tiedän itseni sen verran hyvin että kännissä olen loppuehtoosta. Sinällään alkoholista kieltäytyminen ei ole vaikeaa mutta on hankala selittää, miksi en ota sitä yhtäkään lasillista.

Alkoholia juon sitten kun on sopiva väli.

Olen itse päältä kolmekymppinen ja aina ollut ongelmana, että ei meinaa jäädä vain yhteen tai kahteen. Jos sen kaksi tai kolme ottaa, niin nousuhumala tuo jo niin hyvää oloa, että vaikea on lopettaa. Pitkään mietin, että miksi on niin vaikea lopettaa niihin yhteen tai kahteen ja tutkisteltuani itseäni huomasin, että ne tuovat sen hyvän olon vain hetkeksi ja kun laskuhumala yllättää, niin väsyttää, *ituttaa ja loppuilta "pilalla" jossei enempää ota. 

Kävinpä sitten lääkärille juttelemassa asiasta ja tehtiin ADHD-testit, joissa pisteeni ylittyivät roimasti = positiivinen tulos. Lääkärin kanssa juteltuani hän myös mainitsi, että alkoholin kanssa kannattaa olla tarkkana, sillä ADHD-potilaiden hivenen poikkeavasta aivokemiasta johtuen esimerkiksi nousuhumala voi tuntua paljon voimakkaammalta ja paremmalta kuin ns. normaali-ihmisellä, jolloin sitä tilaa haluaa myös pitää yllä ja ottaa enemmän helpommin.

Nykyään juon aikasta harvoin ja jätän usein juhlissakin sen yhdenkin ottamatta, jotta ei tule a. väsymystä tai b. kiusausta ottaa lisää. Otan sitten valikoiduissa tilanteissa enemmän kun siltä tuntuu, mutta iän myötä kasvaneet krapulat ja useamman yön huonot unet ovat karsineet niitäkin kertoja.

ADHD ei ole hyväksyttävä syy alkoholismin peitoksi, mutta se altistaa alkoholismille isosti. Lisäksi eri ihmiset vain reagoivat alkoholiin eri tavalla ja joillekin se ei vaan sovi ollenkaan. Itsensä tutkiskelu ja mahdollinen lääkärin konsultaatio kyllä kannattaa, koska vaikka moniin asioihin ei lääkkeitä määrätäkään, niin jo pelkkä asioiden tiedostaminen voi helpottaa omaa oloa.