Miltä tuntuu olla uraohjuksen lapsi?

Kuumottavaa

On joutunut pärjäämään itse.

Ei kivalta

Massia riittää. Voi harjoitella jo nuorena sijoittamista.

Tuollaisen lapsuuden kokenut mutta vertailu kohtaa ei ole. Isäni kuoli kun olin pieni ja äiti teki uraa. Vanha väsynyt ja kärttyinen mummo hoito 3 lasta ja omakotitalon työt. Ajokorttia hänellä ei ollut joten asioiden hoito oli työlästä ja hidasta. Äiti ei koskaan ymmärtänyt että asiassa olisi ollut jotain vikaa, ei tainnut vain edes käväistä mielessä.

Olen äitini kanssa etäinen, asutaan samassa kaupungissa mutta nähdään pari kertaa vuodessa. Lapsenlapsiin hänellä ei ole minkäänlaista suhdetta.

Nyt vanhemmiten suree hieman etäisyyttä mene, mutta ei silti halua tehdä asialle mitään. Kokee huonoa omaatuntoa esim. siitä että lapsenlapsensa eivät saa uskonnollista kasvatusta, koska ei sitä omille lapsilleen koskaan opettanut.

Terapeuttini sanoo, että äidin kylmyys on aiheuttanut kolauksen itsetunnolleni. Huonouden tunto määrittää elämääni paljon.

En aikuisenakaan saa äidiltä tukea mihinkään tilanteeseen, esim. avioero. Tämän olen hyväksynyt. En usko että itken kyyneltäkään kun hän kuolee.