Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Miksi lapsilla isän sukunimi?

Vierailija
07.09.2015 |

Siis tapauksissa, joissa nainen ei ole ottanut miehensä sukunimeä, miksi lapsille laitetaan isän sukunimi? Äiti kuitenkin etenkin lapsen ollessa pieni vie lasta ties mihin neuvoloihin yms., niin eikö vaan olisi helpompaa, että lapsen sukunimi olisi sama kuin äidin? Todennäköisemmin erossakin lapsi jää enemmän tai kokonaan äidille kuin isälle. Olen myös huomannut, että vaikka vanhemmat eivät ole yhdessä lapsen syntyessä, niin silti lapsen sukunimeksi annetaan isän sukunimi, vaikka isä ei välttämättä muuten halua edes olla lapsen elämässä juurikaan, kunhan ilmeisesti haluaa lapselleen oman sukunimen. Mikä järki?? Itsekin harrastustoiminnassa olen huomannut, miten nykyisin nainen saattaa ilmoittaa vaikkapa kolmekin omaa lastaan jonnekin leirille ja kaikilla lapsilla eri sukunimi! Yrittääkö naiset niin mielistellä sitä siittäjää, vaikka on selvää, ettei se mies niitä lapsia hoida edes.

Kommentit (82)

Vierailija
61/82 |
07.09.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="07.09.2015 klo 12:08"]Meillä lapsilla on isän sukunimi koska se on todella harvinainen.
[/quote]

Meillä taas äidin, samasta syystä.

Vierailija
62/82 |
07.09.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vaimoni otti minun sukunimeni vaikka yleinen on ja lapsille tuli myös. Näin jatkuuu yhden mahtisuvun historia.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
63/82 |
07.09.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Meillä lapselle tulee minun sukunimi, koska se on niin harvinainen. Mies ottaa saman sukunimen kun mennään naimisiin :)

Vierailija
64/82 |
07.09.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mun lapsi sää ainakin mun sukunimen, koska en asu lapsen isän kanssa. En tajua kans miks annetaan isän sukunimi jollei olla naimisissa.

Vierailija
65/82 |
07.09.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Me taidamme olla todella poikkeuksellisia: Minun nimeni on yleisempi kuin miehen (vaikka kumpikin keskimääräistä harvinaisempia). Olemme avoliitossa ja pojat saivat minun nimeni. Koska halusin lapsille oman sukunimeni ja miehelle se oli ok. Niin yksinkertaista. Ei äidin sukunimi isän isyyttä tai miehisyyttä vaaranna.  Ulkopuolisille ei meidän elämä kuulu eikä meidän tarvitse elämäämme heille selventää sukunimillä tms. 

Vierailija
66/82 |
07.09.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

On täällä taas isoja ongelmia jollain :D eihän sitä sukunimeä lapselle onneksi saa itse valita, joko isän tai äidin nimestä! Miksei aloittaja ole valinnut lapsilleen äidin sukunimeä?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
67/82 |
07.09.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

no kumpi tahansa sukunimi käy lapselle isän tai äidin.

jos olet avoliitossa kannataahan lapsille antaa se sukunimi jonka ottaisitte jos menette joskus naimisiin.

 

Vierailija
68/82 |
07.09.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="07.09.2015 klo 12:48"]

[quote author="Vierailija" time="07.09.2015 klo 12:12"]Ihan samaa olen miettinyt, ei mitään järkeä! [/quote] Pointti on lähinnä siinä, että ihmiset yleensä haluavat antaa itsestään hyvän kuin huonon kuvan. Äidin tyttönimi lapsella viittaa yksinhuoltajuuteen ja todennäköiseen köyhyyteen. Holtittomaan elämäntyyliin, siihen, ettei isä ehkä ole edes tiedossa. Näinhän asia ei välttämättä aina ole, mutta isän nimi lapsella kertoo isän olevan elämässä mukana. Vielä jos äidillä on kaksiosainen nimi, tuntemattomatkin tajuavat, että naimisiin on päästy ja lapsen isä on kuvioissa.

[/quote]Minä annoin lapsille oman nimeni. Pointtina on juuri se,että muille ei kuulu olenko naimisissa ja kenen kanssa. Eka lapsi syntyi kun olimme avoliitossa ja lapselle automaattisesti minun nimi. Kun odotin toista mentiin naimisiin, mutta lapsi ja minä pidimme vanhan nimen ja mies piti omansa.Joskus oiken naurattaa kun vanhempainvartissa ope varovasti kysyy, onko isä kuvioissa mukana. Voin tuntea sen asenteen, millä minua lähestytään ja selvästi säälitään. Nolostuminen on suurta kun ilmenee,että naimisissa ollaan ja lapsella on jopa sisaruksia ja ihan samalle miehelle kaikki ja mies on jopa AVIOMIES.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
69/82 |
07.09.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="07.09.2015 klo 12:52"]

[quote author="Vierailija" time="07.09.2015 klo 12:48"]

[quote author="Vierailija" time="07.09.2015 klo 12:12"]Ihan samaa olen miettinyt, ei mitään järkeä! [/quote] Pointti on lähinnä siinä, että ihmiset yleensä haluavat antaa itsestään hyvän kuin huonon kuvan. Äidin tyttönimi lapsella viittaa yksinhuoltajuuteen ja todennäköiseen köyhyyteen. Holtittomaan elämäntyyliin, siihen, ettei isä ehkä ole edes tiedossa. Näinhän asia ei välttämättä aina ole, mutta isän nimi lapsella kertoo isän olevan elämässä mukana. Vielä jos äidillä on kaksiosainen nimi, tuntemattomatkin tajuavat, että naimisiin on päästy ja lapsen isä on kuvioissa.

[/quote]

No jos ihan tilastoja katsotaan niin äidin sukunimi lapselle ei korreloi yksinhuoltajuuteen, sen sijaan se korreloi äidin korkeaan koulutustasoon.

[/quote]

Missä ja milloin tällainen tutkimus on tehty?

Vierailija
70/82 |
07.09.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="07.09.2015 klo 13:32"]

Aika usein se vaan on se miehen sukunimi. valtaosassa avioliitoistakin otetaan miehen sukunimi. Ihan vapaasti sen saa päättää.

[/quote]Vapaasti on päätetty ja oman nimen pidin naimisiin mennessä. myös lapset on minun nimellä. Tuolla joku sanoi,ettei tiedä ketään perhettä jolla lapsilla äidin nimi. Minä tiedän monta sellaista perhettä. Meillä lapsille on normaalia,että heillä on äidin nimi ja he jopa ihmettelevät jos jollakin on isänsä nimi,( jos vanhemmat eri nimisiä) koska myös heidän ystävistään monet ovat äidin nimellä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
71/82 |
07.09.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mun tietääkseni jos vanhemmat eivät ole naimisissa lapsen synnyttyä niin lapsi saa automaattisesti äidin nimen... mulle sanottiin ainakin tytön ristiäisissä ettei voi saada isän nimeä ainakaan kasteessa..

Vierailija
72/82 |
07.09.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="07.09.2015 klo 12:38"]

Se on perinne ja ihan hyvä käytäntö. Ei ole syytä muuttaa sitä, koska nimi on joka tapauksessa mielivaltainen juttu. Miksei vaan voitaisi toimia tällä tavalla, ettei tarvitsisi kaiken maailman nimiarkistoja muutella? Jos se lapsi sitten noin täysi-ikäisenä haluaa muuttaa nimensä, niin siitä sitten vaan. Se on kuitenkin sen lapsen nimi, ja tämmöisessä pienessä asiassa nyt voitaisiin mennä sovitulla käytännöllä.

[/quote]

Itseasiassa lain mukaan ja käytännössä lapsi saa Suomessa automaattisesti äidin sukunimen, ellei sitä erikseen muuteta isän nimeksi. Sairaalassakin vauvat ovat aina äidin nimellä. Harhakäsitys isän nimestä lapsella tulee varmaan ajalta, jolloin on ollut tapana mennä naimisiin, jolloin nainen on ottanut (/joutunut ottamaan) miehen sukunimen ennen lasten tekemistä. Nythän tuota ei enää pidetä "ainoana oikeana tapana toimia".

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
73/82 |
07.09.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

En ole koskaan pitänyt tyttönimestäni, on ruotsalainen ja useimmille ilmeisen vaikeasti äännettävä. Miehellä on suhteellisen harvinainen suomalainen nimi. Valinta oli siis helppo.

Vierailija
74/82 |
07.09.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="07.09.2015 klo 12:11"]

Me olemme naimisissa, mutta minä pidin oman sukunimeni. Mies olisi halunnut että otan hänen nimensä, minä en halunnut, joten kompromissina lapset saavat kuitenkin hänen sukunimensä. Meillä isä on ollut mukana myös kaikissa neuvoloissa ja muutenkin on ihan yhtälailla mukana lasten elämässä kuin minäkin.

[/quote]

Mikä kompromissi tuo on? 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
75/82 |
07.09.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="07.09.2015 klo 13:22"][quote author="Vierailija" time="07.09.2015 klo 12:51"]Ei taida olla kovin montaa ihmistä, jotka eivät meinaisi olla vain yhdessä avioliitossa koko ikäänsä. Elämä vain joskus vie toisin.

Suomessa ei sentään kielletä menemästä avioliittoon useammin kuin kerran. Siitä saisi olla tyytyväinen, eikä arvostella niitä, jotka menevät vaikka viidesti ja sen myötä kaikki lapset saavat eri sukunimet.

[/quote]

On kyllä jotain pielessä, jos on tarkoitus olla yhdessä koko loppuelämä avioliittoa sidottaessa, mutta sitten kuitenkin on päätynyt menemään VIISI kertaa naimisiin! Tuskin tällaiselle ihmiselle avioliitolla on juuri merkitystä. Eikä sinänsä, eihän sillä kaikille olekaan eikä tarvitsekaan olla, ellei ole juurikin esim. kristitty.
[/quote]
Kyllä täällä avioliitto on ainakin tärkeä vaikken mihinkään uskokaan... kertaakaan en ole naimisissa ollut mutta sen kerran kun menen niin se olkoon ainoa kertani...

Vierailija
76/82 |
07.09.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

AP:n kanssa samaa mieltä. Olen samaa ajatellut ja ihmetellyt.Ja kun joku vetosi siihen,että kaikki tietää että hän on äiti kun on lapsen synnyttänyt, niin MISTÄ sen voi tietää. Miten se näkyy ulospäin?Mistä voit tietää kun näät naisen lapsen kanssa,että juuri tämä nainen on juuri tämän lapsen synnyttänyt? Ei kai siitä mitään näkyvää jälkeä otsaan jää? Suurimman osan naisista kannattaisi vain laittaa lapsilleen oma nimi ja jos lapsia olisi useammalle isälle, kaikilla olisi kuitenkin yhteinen sukunimi. Vanhempien kannattaisi pitää omat nimet naimisiin mennessä ja lapset äidin nimelle. Jos ero tulee, ja mies vaihtuu, tulee ehkä uusia lapsia, niin ydinperheen nimi pysyy samana(siis äiti+ lapset)oli isän(miehen) nimi mikä tahansa.

Vierailija
77/82 |
07.09.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="07.09.2015 klo 18:15"]

[quote author="Vierailija" time="07.09.2015 klo 12:11"]

Me olemme naimisissa, mutta minä pidin oman sukunimeni. Mies olisi halunnut että otan hänen nimensä, minä en halunnut, joten kompromissina lapset saavat kuitenkin hänen sukunimensä. Meillä isä on ollut mukana myös kaikissa neuvoloissa ja muutenkin on ihan yhtälailla mukana lasten elämässä kuin minäkin.

[/quote]

Mikä kompromissi tuo on? 

[/quote]Niin juuri!  Jos olisit vaatinut miestäsi ottamaan oman nimesi ja mies ei olisi suostunut, olisiko ollut kompromissi,että lapset olisivat tulleet sinun nimellesi.Siis,jos mies ei suostu ottamaan sinun nimeä niin ainakin lapset tulee sinun nimelle(eli kääntäen, kun et ottanut miehen nimeä, niin lapset ainakin laitetaan miehen nimelle).Näinhän mies on tehnyt. Ei mikään kompromissi.

Vierailija
78/82 |
07.09.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mulla on kreikkalainen mies ja miehen perheelle oli kova pala, etten ottanut miehen nimeä. Asuinmaamme on Suomi, joten halusin antaa lapsille edes jotakin konkreettista toisesta kotimaastaan. Ja anoppi oli myös onnellinen ;).

Vierailija
79/82 |
07.09.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="07.09.2015 klo 13:43"]pakko sanoa etten tiedä yhtäkään lasta jolla olisi äidin sukunimi.
[/quote]

Eivät minunkaan ystäväni tiedä, että minulla on äitini sukunimi.

Vierailija
80/82 |
07.09.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="07.09.2015 klo 18:16"]AP:n kanssa samaa mieltä. Olen samaa ajatellut ja ihmetellyt.Ja kun joku vetosi siihen,että kaikki tietää että hän on äiti kun on lapsen synnyttänyt, niin MISTÄ sen voi tietää. Miten se näkyy ulospäin?Mistä voit tietää kun näät naisen lapsen kanssa,että juuri tämä nainen on juuri tämän lapsen synnyttänyt? Ei kai siitä mitään näkyvää jälkeä otsaan jää? Suurimman osan naisista kannattaisi vain laittaa lapsilleen oma nimi ja jos lapsia olisi useammalle isälle, kaikilla olisi kuitenkin yhteinen sukunimi. Vanhempien kannattaisi pitää omat nimet naimisiin mennessä ja lapset äidin nimelle. Jos ero tulee, ja mies vaihtuu, tulee ehkä uusia lapsia, niin ydinperheen nimi pysyy samana(siis äiti+ lapset)oli isän(miehen) nimi mikä tahansa.
[/quote]

Mun äidin kyllä tunnistaa ihan ulkonäöstä. Ja ehkä pointti oli se, että kun sukulaiset menee synnärille katsomaan sua, kun makaat sängyssä just synnyttäneenä pieni vauva vierellä niin eiköhän se ole sun vauva. Sit taas teoriassa oot voinut olla 100 miehen kanssa sängyssä eikä aviomiehesi välttämättä ole isä.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: yksi kuusi yhdeksän