Lue keskustelun säännöt.
Abi laittoi yhteishaussa hakemuksen oikikseen
Abin äiti
24.03.2022 |
En viitsinyt sanoa, että ei taida rahkeet riittää sinne. Antaa nyt koittaa pääsykokeita ja katsoa kuinka käy. Haki myös psykologiaa lukemaan, mutta aika pienet mahdollisuudet on sinnekin päästä.
On lukiossa keskivertoa vähän huonompi. Amk-opiskelut riittäisi kyllä ja paremmat mahdollisuudet pärjätä pääsykokeissa ja opinnoissa. En itsekään pärjäisi missään oikiksessa saati pääsisi edes sisälle sinne.
Kommentit (56)
Hienoa, että itseluottamusta riittää! Mulla ei edes sen verta, että pääsisin kaupan kassalle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei se lukion menestys välttämättä kerro pääseekö sisälle. Jos se oikis tai psyka oikeasti kiinnostaa, niin niihin voi olla paljon suurempi motivaatio lukea, kuin lukiossa yleisesti. Toki vaikeahan noihin molempiin on päästä vaikka lukisi paljonkin.
Et kuulosta kauheasti tukevan lastasi. Miksi heti ottaa asenne, että hän ei pärjäisi. Myös AMK:hon voi olla vaikea päästä sisään.
Jos lapsesi hakee tosissaan oikikseen niin osta hänelle valmennuskurssi. Siitä on paljon apua, jos ala ja termistö on vielä vieras.
Itse haen nyt toista kertaa oikikseen ja olen aikuinen toisen maisteritutkinnon ja AMK-tutkinnon suorittanut. Ei se ole helppoa, mutta ei myöskään mahdotonta. Nuorten aivojen voi olla jopa helpompi ulkoaopetella se noin 500 sivua sanasta sanaan.
Onneksi ei ole niin rassukka kuin mammansa, joka ei uskalla edes yrittää. Tsemppiä abille hakuprosessiin!
Oikeustieteelliseen pääsy on aivan tuuripeliä ja pääsykoekirja pitää osata ulkoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksei voisi hakea, täytyy vain löytyä motivaatio pääsykokeisiin lukemiseen.
Itse menin aikoinani pääsykokeilla sisään heittämällä, vaikka yo-tutkinto ei kovin kummoinen ollut ja keskiarvokin jossain 8,5 tietämillä.
Vierailija kirjoitti:
Miksei voisi hakea, täytyy vain löytyä motivaatio pääsykokeisiin lukemiseen.
Itse menin aikoinani pääsykokeilla sisään heittämällä, vaikka yo-tutkinto ei kovin kummoinen ollut ja keskiarvokin jossain 8,5 tietämillä.
Niin ja vanhempani eivät ole edes ammattikoulua käyneet, vaan 15-16veenä töihin…
Ei siihen onaan opiskeluun vanhempien halut, kyvyt tai pääsemiset vaikuta, vaan oma sinnikkyys.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mihin sitten olisi pitänyt hakea? Ilmeisesti oletuksena on, että jää työttömäksi ja joutuu TE-toimiston pakottamana hakemaan lähihoitajan koulutukseen. Toisaalta kyllä näiden koulutuksiin hakemisen kanssa olisi myös hyvä olla realisti ja tajuta jo nuorena omat realiteettinsa. Koulutuskaan ei välttämättä tuo mukanaan työpaikkaa. Itse olin koulussa huono ja haaveilin huippukoulutuksista. Vuosien kuluessa olen hakenut vaikka minne, mutta tietenkään en näihin päässyt. Pääsin kuitenkin AMK:hon ja nykyään olen AMK-tutkinnon suorittanut työtön. Vuosia haaveilin Helsingin yliopiston valtiotieteellisestä ja useamman kerran turhaan tuonne hainkin.
Jos pääsykokeen perusteella pääsee sisään niin ei lukion numeroilla ole paskankaan väliä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sanoisin, että oikis ja psyka ovat niin vaativia kokeita, että vain toiseen kannattaa panostaa. Ei tule mitään, jos vähän vain molempia yrittelee, vaan täysillä jompaan kumpaan.
Toki on hyvä, jos rohkaisee lasta kokeilemaan, mutta ymmärrän ap:tä, että tervettä itsekritiikkiäkin olisi hyvä olla.
Oma lapseni pääsi ekalla yritysellä opiskelemaan psykologiaa. Oli lukiossa keskivertoa paljon parempi, olen nähnyt kuinka paljon työtä yliopistoon pääsy häneltä on vaatinut.
Tunnen myös oikikseen ekalla yrityksellä päässeitä nuoria. Tämän kokemuksen perusteella voisin sanoa, että jos on ollut lukiossa keskivertoa huonompi, niin oikikseen haku on epärealistinen vaihtoehto.
Toki ihmiset kasvavat ja muuttuvat. Mutta minun on vaikeaa uskoa, että motivaatio päästää oikikseen löytyisi, kun vasta äsken ei motivaatiota käydä lukiota kunnolla ollut. Tarvitaan vähän pitempi aika siinä välissä sen motivaation aikaansaamiseksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sanoisin, että oikis ja psyka ovat niin vaativia kokeita, että vain toiseen kannattaa panostaa. Ei tule mitään, jos vähän vain molempia yrittelee, vaan täysillä jompaan kumpaan.
Allekirjoitan tämän täysin, vaikka ei minulla kokemusta ole tuosta psykkasta. Oikiksen itse käynyt ja eka yrityksellä sisään. Nyt alalla jo vuodesta 97 lukien.
Mutta tosiaan. Kuvittelisin, että myös psykkassa on paljon luettavaa, niin kuin oikiksenkin kirjoissa. Parempi satsata toiseen täysillä eikä olkia kohautellen mennä molempiin pääsykokeisiin.
F
Mun poika oli keskiverto lukiossa, kirjoitti yhden eximian (äikästä) ja muut sen alle, keskiarvo kasin pintaa.
Halusi teknilliseen korkeakouluun (Aalto nyk), kävi valmennuskurssin jonka käyneet kaikki pääsivät sisään ekalla yrittämällä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mun poika oli keskiverto lukiossa, kirjoitti yhden eximian (äikästä) ja muut sen alle, keskiarvo kasin pintaa.
Halusi teknilliseen korkeakouluun (Aalto nyk), kävi valmennuskurssin jonka käyneet kaikki pääsivät sisään ekalla yrittämällä.
Aaltoon onkin paljon helpompaa päästää kuin psykalle tai oikikseen.
Haaveita ja unelmia saa olla. Molempiin on onneksi alakohtainen pääsykoe ja niiden materiaalin kanssa voi tajuta, että ei haluakaan tällaista. Etenkin oikis on sellainen ala.
Yritä ap olla vähän kannustavampi, vaikka provo tämä taitaakin olla.
Vierailija kirjoitti:
Toki on hyvä, jos rohkaisee lasta kokeilemaan, mutta ymmärrän ap:tä, että tervettä itsekritiikkiäkin olisi hyvä olla.
Oma lapseni pääsi ekalla yritysellä opiskelemaan psykologiaa. Oli lukiossa keskivertoa paljon parempi, olen nähnyt kuinka paljon työtä yliopistoon pääsy häneltä on vaatinut.
Tunnen myös oikikseen ekalla yrityksellä päässeitä nuoria. Tämän kokemuksen perusteella voisin sanoa, että jos on ollut lukiossa keskivertoa huonompi, niin oikikseen haku on epärealistinen vaihtoehto.
Toki ihmiset kasvavat ja muuttuvat. Mutta minun on vaikeaa uskoa, että motivaatio päästää oikikseen löytyisi, kun vasta äsken ei motivaatiota käydä lukiota kunnolla ollut. Tarvitaan vähän pitempi aika siinä välissä sen motivaation aikaansaamiseksi.
Niin, ja kannattaisi myös muistaa, että vaikka sisään pääsisikin jollain ihmeellä, sitä motivaatiota pitää löytyä vielä senkin jälkeen aika moneksi vuodeksi. Opiskelu on vaativaa ja tahti on hurjaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun poika oli keskiverto lukiossa, kirjoitti yhden eximian (äikästä) ja muut sen alle, keskiarvo kasin pintaa.
Halusi teknilliseen korkeakouluun (Aalto nyk), kävi valmennuskurssin jonka käyneet kaikki pääsivät sisään ekalla yrittämällä.
Aaltoon onkin paljon helpompaa päästää kuin psykalle tai oikikseen.
Riippuu alasta. Aallossa on muutama todella suosittu ala, joille on hyvin vaikea päästä.
Vierailija kirjoitti:
Toki on hyvä, jos rohkaisee lasta kokeilemaan, mutta ymmärrän ap:tä, että tervettä itsekritiikkiäkin olisi hyvä olla.
Oma lapseni pääsi ekalla yritysellä opiskelemaan psykologiaa. Oli lukiossa keskivertoa paljon parempi, olen nähnyt kuinka paljon työtä yliopistoon pääsy häneltä on vaatinut.
Tunnen myös oikikseen ekalla yrityksellä päässeitä nuoria. Tämän kokemuksen perusteella voisin sanoa, että jos on ollut lukiossa keskivertoa huonompi, niin oikikseen haku on epärealistinen vaihtoehto.
Toki ihmiset kasvavat ja muuttuvat. Mutta minun on vaikeaa uskoa, että motivaatio päästää oikikseen löytyisi, kun vasta äsken ei motivaatiota käydä lukiota kunnolla ollut. Tarvitaan vähän pitempi aika siinä välissä sen motivaation aikaansaamiseksi.
Kannattaa muistaa että todistusvalinta on hieman muuttanut tätä "peliä". Ne lukiossa parhaat oppilaat pääsevät nykyään monesti suoraan papereilla opiskelemaan eivätkä edes käy pääsykokeissa. Esim. oma lapseni pääsi suoraan papereilla oikikseen. Toki olikin sitten kyllä onnistunut kirjoituksissa todella hyvin vaika ei ollut lukiossa mikään ihan kympin oppilas.
No eihän sillä ole väliä, pääsisitkö sinä, kun et sinä haekaan :) Tsemppiä nuorelle!
Sen abille sanoin, että noihin yliopistoihin on sitten pääsykoemateriaalit jotka pitää lukea ja sitä luettavaa on paljon. Tiesi kuulemma sen. Olisihan se hienoa jos pääsisi yliopistoon, mutta noihin mihin haluaa on vaikea päästä ja olisi pitänyt opiskella paremmin lukiossa.