Miten olette selvinneet 50v ikäkriisistä?

Vierailija kirjoitti:

Nyt 58v alkaa pukata eka kriisi

Alkaa tajuta, että ei todellakaaan enää kannata lähdetä opiskelemaan uutta tutkintoa työura mielessä, koska valmistuisi vaan suoraan eläkkeelle.  Eli aika monet mahdollisuudet alkaa olla käytetty ja pitää mennä niillä mitä on.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nyt 58v alkaa pukata eka kriisi

Alkaa tajuta, että ei todellakaaan enää kannata lähdetä opiskelemaan uutta tutkintoa työura mielessä, koska valmistuisi vaan suoraan eläkkeelle.  Eli aika monet mahdollisuudet alkaa olla käytetty ja pitää mennä niillä mitä on.

Jatkumona sitä miettii, että eläkkeellä moni jo sairastuu lopullisesti. Ja tosi moni elää viimeiset kymmenen vuotta kirkuen paskat vaipoissa kipujaan terveysaseman nurkkasängyssä. Lääkkeitä ei anneta koska kivinlievitys on kehitysmaatasoa. Eutanasiaa ei saa.

Ihmiset tarrautuu tähän ohi kiitävään elämään. Miksi? Käyttäkää se aika viisaasti niin ikuisuus odottaa. Sillä ole mitään merkitystä mitä on saavuttanut josse on saavutettu vai tätä elämää varten.

Täyttämällä 60

Iloitkaa, kun olette saaneet elää 50-vuotiaiksi (ettekä kuolleet 20-vuotiaina). Nykyisille sukupolville ei välttämättä samaa iloa siunaannu ilmastonmuutosen ja erilaisten kriisien vuoksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nyt 58v alkaa pukata eka kriisi

Alkaa tajuta, että ei todellakaaan enää kannata lähdetä opiskelemaan uutta tutkintoa työura mielessä, koska valmistuisi vaan suoraan eläkkeelle.  Eli aika monet mahdollisuudet alkaa olla käytetty ja pitää mennä niillä mitä on.

Jatkumona sitä miettii, että eläkkeellä moni jo sairastuu lopullisesti. Ja tosi moni elää viimeiset kymmenen vuotta kirkuen paskat vaipoissa kipujaan terveysaseman nurkkasängyssä. Lääkkeitä ei anneta koska kivinlievitys on kehitysmaatasoa. Eutanasiaa ei saa.

Tämä. Oikeasti olisi kaikkein armollisinta lähteä saappaat jalassa kuusikymppisenä.

Ei ole ikinä ollut ongelmaa iästä, nyt 50vee. En ymmärrä ollenkaan tätä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nyt 58v alkaa pukata eka kriisi

Alkaa tajuta, että ei todellakaaan enää kannata lähdetä opiskelemaan uutta tutkintoa työura mielessä, koska valmistuisi vaan suoraan eläkkeelle.  Eli aika monet mahdollisuudet alkaa olla käytetty ja pitää mennä niillä mitä on.

Jatkumona sitä miettii, että eläkkeellä moni jo sairastuu lopullisesti. Ja tosi moni elää viimeiset kymmenen vuotta kirkuen paskat vaipoissa kipujaan terveysaseman nurkkasängyssä. Lääkkeitä ei anneta koska kivinlievitys on kehitysmaatasoa. Eutanasiaa ei saa.

No ei nyt ihan noinkaan, tuntee paljon ihmisiä, jotka ovat ihan ok. kunnossa vielä 70-80 vuotiainakin.  Mutta toki valinnanmahdollisuudet vähenevät.

Se on ikävämpi tuo vaihtoehto, millä vois luistella täyttämästä 50.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nyt 58v alkaa pukata eka kriisi

Alkaa tajuta, että ei todellakaaan enää kannata lähdetä opiskelemaan uutta tutkintoa työura mielessä, koska valmistuisi vaan suoraan eläkkeelle.  Eli aika monet mahdollisuudet alkaa olla käytetty ja pitää mennä niillä mitä on.

Jatkumona sitä miettii, että eläkkeellä moni jo sairastuu lopullisesti. Ja tosi moni elää viimeiset kymmenen vuotta kirkuen paskat vaipoissa kipujaan terveysaseman nurkkasängyssä. Lääkkeitä ei anneta koska kivinlievitys on kehitysmaatasoa. Eutanasiaa ei saa.

No ei nyt ihan noinkaan, tuntee paljon ihmisiä, jotka ovat ihan ok. kunnossa vielä 70-80 vuotiainakin.  Mutta toki valinnanmahdollisuudet vähenevät.

Niin minäkin. Sen lisäksi tunnen todella monta sairaalassa kitumassa. Haluatko todella kokeilla kumpaan ryhmään osut?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nyt 58v alkaa pukata eka kriisi

Alkaa tajuta, että ei todellakaaan enää kannata lähdetä opiskelemaan uutta tutkintoa työura mielessä, koska valmistuisi vaan suoraan eläkkeelle.  Eli aika monet mahdollisuudet alkaa olla käytetty ja pitää mennä niillä mitä on.

Jatkumona sitä miettii, että eläkkeellä moni jo sairastuu lopullisesti. Ja tosi moni elää viimeiset kymmenen vuotta kirkuen paskat vaipoissa kipujaan terveysaseman nurkkasängyssä. Lääkkeitä ei anneta koska kivinlievitys on kehitysmaatasoa. Eutanasiaa ei saa.

No ei nyt ihan noinkaan, tuntee paljon ihmisiä, jotka ovat ihan ok. kunnossa vielä 70-80 vuotiainakin.  Mutta toki valinnanmahdollisuudet vähenevät.

Niin minäkin. Sen lisäksi tunnen todella monta sairaalassa kitumassa. Haluatko todella kokeilla kumpaan ryhmään osut?

Miten niin kokeilla? Pakkohan se on katsoa, jos elossa pysyy.

Kyllähän sitä nuorena oli kaikessa enemmän hohtoa, odotuksia työelämän suhteen, parisuhteessa säpinää, ystävien kanssa innostavampia keskusteluja. Kaikki edessä.

Nyt sitä kliseisesti miettii että näinkö sitä mennään eläkeikään asti, haluaisinko vielä jotain.

Itsellä vielä pitkään ainakin nuorin lapsi kotona, se tuo ison merkityksellisyyden tunteen. Oma äitini masentui juuri viisikymppisenä enkä halua olla sellainen apea hahmo omille lapsilleni vaan nauttia elämästä!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nyt 58v alkaa pukata eka kriisi

Alkaa tajuta, että ei todellakaaan enää kannata lähdetä opiskelemaan uutta tutkintoa työura mielessä, koska valmistuisi vaan suoraan eläkkeelle.  Eli aika monet mahdollisuudet alkaa olla käytetty ja pitää mennä niillä mitä on.

Jatkumona sitä miettii, että eläkkeellä moni jo sairastuu lopullisesti. Ja tosi moni elää viimeiset kymmenen vuotta kirkuen paskat vaipoissa kipujaan terveysaseman nurkkasängyssä. Lääkkeitä ei anneta koska kivinlievitys on kehitysmaatasoa. Eutanasiaa ei saa.

No ei nyt ihan noinkaan, tuntee paljon ihmisiä, jotka ovat ihan ok. kunnossa vielä 70-80 vuotiainakin.  Mutta toki valinnanmahdollisuudet vähenevät.

Niin minäkin. Sen lisäksi tunnen todella monta sairaalassa kitumassa. Haluatko todella kokeilla kumpaan ryhmään osut?

Miten niin kokeilla? Pakkohan se on katsoa, jos elossa pysyy.

Pakko ei ole kuin kuolla. Minä en ainakaan odottele. Niin kauheaa on kituminen. Itse on vedettävä raja maassa, jossa ei ymmärretä armokuoleman päälle.

Jos 50 v oli ylipäätään mikään kriisi niin siitä pääsi täyttämällä 51.

Vierailija kirjoitti:

Mulla on ollut nonstop ikäkriisi jo 20v asti :D Jos joku keksii, miten sen saa helpottamaan niin kertokaa.

31v olen tällä hetkellä.

Meni trollin kirjoittamaan ansaan. :D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla on ollut nonstop ikäkriisi jo 20v asti :D Jos joku keksii, miten sen saa helpottamaan niin kertokaa.

31v olen tällä hetkellä.

Meni trollin kirjoittamaan ansaan. :D

Tarkoitettu siis viestille 17. Kirjoitin vahingossa tähän. :D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nyt 58v alkaa pukata eka kriisi

Alkaa tajuta, että ei todellakaaan enää kannata lähdetä opiskelemaan uutta tutkintoa työura mielessä, koska valmistuisi vaan suoraan eläkkeelle.  Eli aika monet mahdollisuudet alkaa olla käytetty ja pitää mennä niillä mitä on.

Jatkumona sitä miettii, että eläkkeellä moni jo sairastuu lopullisesti. Ja tosi moni elää viimeiset kymmenen vuotta kirkuen paskat vaipoissa kipujaan terveysaseman nurkkasängyssä. Lääkkeitä ei anneta koska kivinlievitys on kehitysmaatasoa. Eutanasiaa ei saa.

Tämä. Oikeasti olisi kaikkein armollisinta lähteä saappaat jalassa kuusikymppisenä.

No en mä ainakaan halua. 

t. 60-vuotias

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nyt 58v alkaa pukata eka kriisi

Alkaa tajuta, että ei todellakaaan enää kannata lähdetä opiskelemaan uutta tutkintoa työura mielessä, koska valmistuisi vaan suoraan eläkkeelle.  Eli aika monet mahdollisuudet alkaa olla käytetty ja pitää mennä niillä mitä on.

Jatkumona sitä miettii, että eläkkeellä moni jo sairastuu lopullisesti. Ja tosi moni elää viimeiset kymmenen vuotta kirkuen paskat vaipoissa kipujaan terveysaseman nurkkasängyssä. Lääkkeitä ei anneta koska kivinlievitys on kehitysmaatasoa. Eutanasiaa ei saa.

Tämä. Oikeasti olisi kaikkein armollisinta lähteä saappaat jalassa kuusikymppisenä.

No en mä ainakaan halua. 

t. 60-vuotias

Niin, nyt. Kaikkea hyvää vanhuuteen.

Ei mulla ollut mitään ikäkriisiä 50-vuotiaana, mutta noin 40-vuotiaana oli sen verran, että ajattelin olevani puolessa välissä elämääni. Ja mietin, mitä sellaisia asioita haluaisin vielä tehdä, joita ei voi siirtää kovin pitkälle tulevaisuuteen. Ja päätin lähteä vaihtamaan alaa. Lapset olivat jo kouluikäisiä, joten opiskelu työn ohessa onnistui ihan hyvin. Viiskymppisenä olin oikein tyytyväinen tekemääni ratkaisuun. Nyt olen 60 ja odotan jo innolla eläkepäiviä. 

Kuolemanpelkoako se sitten on kun vanheneminen ahdistaa. Vaikka kaipa siihen tilanteeseen mukautuu niin ettei huomaakaan ja lopussa raihnaisena saattaa nähdä kuoleman jopa tervetulleena.