Lue keskustelun säännöt.
Nämä jättiyhtiöt ja kotimaiset yritykset operoivat yhä Venäjällä
23.03.2022 |
https://www.iltalehti.fi/talous/a/df05f975-4496-485f-befb-3a339e2dc15f
.
Toimintaa jatkavat yritykset kuten mm. Nestle, Nokian renkaat, Tikkurila ja Unilever ovat osoittaneet tukensa Ukrainalle ja maasta pakeneville, mutta keskeisiä toimintoja Venäjällä ei ole lopetettu.
Kuinka sinä suhtaudut tällaiseen toimintaan? Riittääkö pelkkä pahoittelu jos toiminta kuitenkin tukee sodan aloittanutta maata. Miten tässä tilanteessa pitäisi yksityishenkilön toimia ja millä olisi vaikutusta, ostoboikotillako?
Kommentit (56)
Vierailija kirjoitti:
Nuo tuotteet saa jäädä ostamatta.
Sama itsellä, helposti löytyy korvavia tuotteita, joilla i tue sotaa. Ja ihan sama vaikuttaako mihin vai ei, tämän pystyn tekemään ja tämän valinnan teen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nuo tuotteet saa jäädä ostamatta.
Sama itsellä, helposti löytyy korvavia tuotteita, joilla i tue sotaa. Ja ihan sama vaikuttaako mihin vai ei, tämän pystyn tekemään ja tämän valinnan teen.
Tarpeeksi moni kun toimii samoin niin vaikutusta on
Mitä hittoa, missä oikea vastuullisuus? pelkkää sanahelinää tuollainen tukeminen. Pois vaan Venäjältä kaikki kansainväliset yritykset ja äkkiä Ei kukaan kysynyt Ukrainan kansaltakaan haluavatko sodan vai ei. Valitkoon Venäjän kansa fiksummin seuraavan päämiehensä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä lista yrityksistä joiden toiminta Venäjällä on rahoittanut Putinin vuonna 2014 aloittamaa hyökkäyssotaa Ukrainassa. Listaus liikevaihdoltaan suurimmasta rahoittajasta pienempään.
1.Fortum
2.Nokian Tyres
3.Stora Enso
4.UPM
5.YIT
6.Prysmian Group
7.Fazer
8.Tikkurila
9.Metso Outotec
10.SOK, (Sokos, Prisma)
11.Huhtamäki
12.Ponsse
13.Metsa
14.Kone
15.Valio
16.Aspo
17.Posti (Itella)
18.Specta
19.Bang & Bonsomer
20.Atria
21.Reima
22.Paulig
23.Teknos
24.Wärtsilä
25.Orion
26.Lindström
27.EKE Group
28.Paroc
29.Kiilto
30.UponorKahdessa suurimmassa Suomen valtio eli suomalainen veronmaksaja on suurimpana yksittäisenä omistajana. Kuinka ihmeessä tässä näin kävi?
Muiden muassa Suomen valtion eli suomalaisten veronmaksajien omistamat Fortum ja Nokian Tyres rahoittavat Putinin fasistihallinnon hyökkäyssotaa Ukrainassa.
Samaan aikaan veronmaksajat auttavat hyökkäyssodan uhreja ja tarjoavat heille turvaa.
Yksi tehokkaimmista tavoista estää sotarikoksia on lopettaa niiden rahoittaminen.
Vierailija kirjoitti:
Mitä hittoa, missä oikea vastuullisuus? pelkkää sanahelinää tuollainen tukeminen. Pois vaan Venäjältä kaikki kansainväliset yritykset ja äkkiä Ei kukaan kysynyt Ukrainan kansaltakaan haluavatko sodan vai ei. Valitkoon Venäjän kansa fiksummin seuraavan päämiehensä.
Aivan. Ei sodan aloittaneen maan kansalaisillakaan tarvitse elämän säilyä samanlaisena ja rauhaisana ja yltäkylläisenä. Kansa se mahdollistaa tämänkin sodan. Jospa yritysten lähteminen maasta avaisi pikkuisen silmiä totuudellekin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
S-ketju toimii venäjällä, kaikki polttoaineet tulee venäjältä, piki millä tehdään asvaltit ja katot tulee venäjältä, kaikkien meidän autot suomessa kulkee venäjältä tulevalla polttoaineella, lämmitys toimii venäjältä tulevalla polttoaineella/kaasulla jne.
Ei vaan taida olla ihan helppoa poistua parissa viikossa venäjältä työntekijöineen, maksuineen, tileineen, liikkeineen, tehtaineen, koneineen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suomessakin tulee lukuisa määrä työttömiä ja konkursseja kun ei saada polttoaineita ja raaka-aineita venäjältä.
Lisätään vielä listalle Pekkaniska Oy (pekkaniska.com). Toimivat edelleekin Venäjällä eikä ole aikoituskaan lopettaa. Vinkelit ovat vasta aloittaneet toiminnan Ukrainassa myös.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Venäjän talouden ennustetaan nyt kasvavan nopeammin kuin Saksan ja Britannian vuonna 2023. Miten se on mahdollista? Tällä viikolla Kansainvälisen valuuttarahaston numeromurskaajat julkaisivat ennusteita, joiden mukaan tulevana vuonna Venäjän talous kasvaa, kun taas Britannian supistuu. Ja että Venäjä itse asiassa kasvaa nopeammin kuin Saksa, Euroopan talouden voimanpesä.
Ja kuitenkin tässä ollaan, vuoden 2023 alussa, ja IMF ennustaa nyt, että Venäjän talous supistui viime vuonna 2,2 prosenttia ja alkaa taas kasvaa vuonna 2023 ja kasvaa 0,3 prosenttia, sitten 2,1 prosenttia vuonna 2024. Yhdistyneen kuningaskunnan odotetaan supistuvan 0,6 prosenttia; Saksa on edelleen tappiolla, mutta odotetusti; Kasvun odotetaan tänä vuonna olevan 0,1 prosenttia.
Venäjälle parempia uutisia kotirintamalla… Länsimaiden pakotteet oli suunniteltu painostamaan Moskovaa sekä kotimaassa että kansainvälisesti. Mutta nyt todisteet osoittavat, että Venäjä koki jonkinlaisen kotimaisen elpymisen vuoden 2022 toisella puoliskolla. Ja paradoksi on, että itse sota on auttanut kääntämään käännettä. Puolustussektorin tuotantopiikit ovat johtaneet siihen, että Venäjän teollisuuden kokonaistilastot eivät olleet niin katastrofaalisia kuin olisi voinut odottaa. Kansainvälisistä pakotteista huolimatta teollisuustuotanto laski vuoden 2022 ensimmäisen 10 kuukauden aikana vain 0,1 prosenttia. Ja nyt sen odotetaan kasvavan.
…ja paljon tukea muista maista. Venäjä on rajojensa ulkopuolella jatkanut kauppaa suhteellisen vapaasti ja kymmenien miljardien dollarien arvosta, vaikka pakotteet vaikeuttivat venäläisten yritysten liiketoimintaa ulkomaisten kollegoiden kanssa. Tähän on kaksi pääasiallista syytä: Venäjän kyky saada tärkeimmät kauppakumppanit jättämään huomiotta länsimaiset pakotteet; ja Venäjän laajat ja monipuoliset luonnonvarat.
Venäjällä on edelleen hallitseva asema maailman öljy- ja kaasumarkkinoilla. Se on myös maailman suurin lannoitteiden viejä. Ja monille maille äkillinen siirtyminen pois venäläisistä toimituksista on osoittautunut liian kalliiksi – olivatpa ne mitä mieltä tahansa Ukrainan sodasta.
Tulos: Moskovan vaikutusvalta näillä markkinoilla on merkinnyt sitä, että Yhdysvaltojen ja sen eurooppalaisten kumppanien ponnisteluista huolimatta useat maat ovat jatkaneet suuria määriä kauppaa Moskovan kanssa. Intia on hyvä esimerkki: Länsimaat ovat siirtyneet vähentämään riippuvuuttaan Venäjän energiasta, mutta Intia on lisännyt jyrkästi venäläisen öljyn kulutustaan.
Naton liittolainen Turkki jatkaa myös kauppaa Moskovan kanssa. Esimerkiksi joulukuussa se toi venäläistä dieseliä 213 000 tynnyriä päivässä, eniten sitten vuoden 2016.
Ja mikä ei-ekonomistien mielestä näyttää IMF:n kirjanpitovirheestä, tarkoittaa itse asiassa: Venäjällä menee paljon paremmin kuin useimmat asiantuntijat olivat odottaneet – jopa paremmin kuin jotkut taloudellisesti voimakkaat valtiot, jotka ryhtyivät rankaisemaan Kremliä sen hyökkäyksestä. Ukrainasta.
https://www.grid.news/story/global/2023/02/01/russias-economy-is-now-fo…
Venäläisten toimitusjohtajajiin kohdistuneet pakotteet vuotta myöhemmin eikä mielenmuutosta ole ollut Moskovassa.
Länsimaailman ennennäkemättömät Venäjän taloutta vastaan asettamat pakotteet lähestyvät vuosipäiväänsä. Venäjä on edelleen pystyssä. Monet Venäjän tarkkailijat ovat käyttäneet viimeiset 10 kuukautta ennustaen Vladimir Putinin syrjäyttämistä, hänen kaikkivoivan Yhtenäinen Venäjä -puolueen romahtamista ja suurta lamaa, joka oli samanlainen kuin 1990-luvun alussa Neuvostoliiton kaatumisen jälkeen. Sitä ei ole vielä tapahtunut, eikä ehkä koskaan tapahdu.
St. Gallenin yliopiston ja Sveitsin Lausannessa sijaitsevan IMD Business Schoolin tutkimuksen mukaan yllättävän vähän, 8,5 % kaikista Venäjällä olevista eurooppalaisista yrityksistä lähti Venäjältä. Tutkimuksen mukaan alle 18 prosenttia Venäjällä toimivista Yhdysvaltain tytäryhtiöistä on lähtenyt.
https://www.forbes.com/sites/kenrapoza/2023/01/29/russian-ceo-sanctions…
Yhdysvallat näkee joidenkin kiinalaisten yritysten auttavan Venäjän Ukrainan ponnisteluja
Yhdysvallat on päättänyt, että jotkin kiinalaiset yritykset tarjoavat Venäjälle ei-tappavaa apua Ukrainan sodassa käytettäväksi, ja viranomaiset ovat huomanneet heidän huolensa Kiinan hallitukselle, asiaa tunteva lähde sanoi 24. tammikuuta. Lähde, joka kertoi nimettömänä "Näemme ei-tappavaa sotilaallista apua ja taloudellista tukea, joka estää tavaratason pakotteiden kiertämisen".
https://www.rferl.org/a/us-chinese-companies-helping-russia-ukraine-war…
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Raaputtivat sentään kynnet verillä koneista sanan Russia pois
Lännen talouspakotteet eivät toimi Venäjää vastaan, nyt annetaan aseiden puhua...
Kuinka Kiinan ja Intian ruokahalu öljyyn ja kaasuun piti Venäjän pinnalla.Kiina ja Intia, jotka kumpikaan ovat kieltäytyneet tuomitsemasta Venäjää tai määräämästä pakotteita sodan vuoksi, nousivat viime vuonna Venäjän raakaöljyn suurimmiksi ostajiksi länsimaiden rajoittaessa tuontia ja asettamassa pakotteita.
Kiinan tullin tietojen mukaan Venäjän Venäjän raakaöljyn tuonti kasvoi 8 prosenttia vuonna 2022, mikä vastaa 1,72 miljoonaa barrelia päivässä (bpd), mikä tekee Venäjästä Itä-Aasian jättiläisen toiseksi suurimman toimittajan.
https://www.aljazeera.com/economy/2023/2/24/how-china-and-indias-appeti…
Venäjän talous supistui 2,1 % vuonna 2022, paljon odotettua vähemmän. Vuoden 2023 ennusteet vaihtelevat. Hallitus odottaa 0,8 prosentin laskua, kun taas Kansainvälinen valuuttarahasto IMF uskoo, että talous voi kasvaa 0,3 prosenttia, koska hyödykevienti on osoittautunut kestäväksi. Nettovienti kasvoi 12,8 prosenttiin 9,3 prosentista, "johtuen vietyjen polttoaineiden ja energiatuotteiden hintojen ylittämisestä huomattavasti tuontia korkeammalla".
Venäjän vaihtotaseen ylijäämä saavutti ennätyskorkean vuonna 2022, kun tuonnin lasku sekä voimakas öljyn ja kaasun vienti pitivät ulkomaisen rahan virtaamassa, vaikka lännet yrittivät eristää Venäjän taloutta Ukrainan konfliktista peräkkäisillä sanktioilla.
https://www.aljazeera.com/news/2023/2/21/russias-economy-contracted-2-1…
IMF parantaa Venäjän BKT-ennustetta ja odottaa sen kasvavan 0,3 % vuonna 2023 ja 2,1 % vuonna 2024.
WASHINGTON, 31. tammikuuta. /TASS/. Kansainvälinen valuuttarahasto IMF on tarkistanut Venäjän talouskehityksen arvioita ylöspäin ja ennustaa maan BKT:n kasvavan kuluvana vuonna 0,3 % ja vuonna 2024 2,1 %, kertoo IMF:n maanantaina julkaisema World Economic Outlook -päivitys.
https://tass.com/economy/1569177
Venäjä kasvaa hitaasti pakotteiden keskellä. Jyrkimmin parannus on nähtävissä Venäjällä, jonka lukuisista länsimaisista pakotteista huolimatta ennustetaan nyt kasvavan 0,3 % vuonna 2023, mikä on valtava hyppy lokakuussa arvioidusta -2,3 %:n supistumisesta. IMF sanoo, että Venäjä löytää uusia asiakkaita lännen ulkopuolelta suuntaamalla kauppaa "ei-pakotteisiin maihin". Hallituksen vahvat menot armeijan ja Ukrainan hyökkäyksen ylläpitämiseen ovat myös auttaneet ylläpitämään taloudellista toimintaa mullistusten keskellä.
https://www.euronews.com/my-europe/2023/01/31/imf-improves-economic-for…
Iso-Britannia joutuu olemaan AINOA G7-maa taantumassa tänä vuonna, jopa Venäjällä menee paremmin. IMF ennustaa, että Iso-Britannia on tämän vuoden heikoin suurtalous. Kenenkään muun kehittyneiden talouksien ryhmän jäsenen ei odoteta menevän miinukseen - jopa pakotteiden koetteleman Venäjän odotetaan kasvavan 0,3 prosenttia.
https://www.dailymail.co.uk/news/article-11695503/Britain-faces-G7-coun…
Sisältö jatkuu mainoksen alla
New York Times
Länsi yritti eristää Venäjän. Se ei toiminut.
https://www.nytimes.com/interactive/2023/02/23/world/russia-ukraine-geo…
New York Times näyttää kuinka länsi yritti eristää Venäjän ja kuinka asiat eivät ole menneet odotetusti. Sarja pakattuja kuplia, kartogrammeja ja vuokaavioita tarjoavat visuaalisen aikajanan kunkin maan reaktioihin.
https://flowingdata.com/2023/02/23/trying-to-isolate-russia/
Vuotta myöhemmin se on yhä selvempää: Vaikka lännen ydinkoalitio on edelleen huomattavan kiinteä, se ei koskaan vakuuttanut muuta maailmaa eristämään Venäjää. Sen sijaan, että maailma jakautuisi kahtia, se on pirstoutunut. Laaja keskuspiste näkee Venäjän hyökkäyksen ensisijaisesti eurooppalaisten ja amerikkalaisten ongelmana.
Venäjän hyökättyä Ukrainaan länsi muodosti ylivoimaisen maailmanlaajuisen liittouman: 141 maata kannatti YK:n toimenpidettä, jossa vaadittiin Venäjän ehdoitta vetäytymistä .
Mutta länsi ei koskaan voittanut niin suurta osaa maailmasta kuin aluksi näytti. 47 muuta maata pidättyi äänestämästä tai jäi äänestämättä, mukaan lukien Intia ja Kiina. Monet näistä "neutraaleista" valtioista ovat sittemmin tarjonneet Venäjälle ratkaisevaa taloudellista tai diplomaattista tukea.
Pakotteet eivät ole olleet niin tuhoisia kuin länsi toivoi. Washingtonissa voittoa tavoittelemattoman Silverado Policy Acceleratorin keräämien tietojen mukaan kourallinen maita on täyttänyt aukon ja lisännyt vientiä Venäjälle selvästi sotaa edeltävän tason yläpuolelle. Muiden maiden vienti väheni sodan alkaessa, ja se on sittemmin kääntynyt päinvastaiseksi kuin Venäjän.
Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) ennusti viime kuussa Venäjän talouden kasvavan tänä vuonna 0,3 prosenttia, mikä on jyrkkä parannus aiempaan arvioon, jonka mukaan se supistuisi 2,3 prosenttia. Aasian, Lähi-idän ja Afrikan maat, jotka ovat jo ennestään konfliktissa neutraaleja, lisäävät edelleen kauppaa Venäjän kanssa.
https://www.nytimes.com/interactive/2023/02/23/world/russia-ukraine-geo…
Aika pitkälle pääsisi sillä, että kuluttajat ei ostaisi tuotteita(/matkustaisi maihin) jotka valmistetaan diktaattorien johtamissa maissa.
Ne kun tykjäävät kovasti polkea ihmisoikeuksia ja uhkailla demokratiaa sotatoimilla.
Kannattaa miettiä mihin suuntaan raha liikkuu. Haluammeko me heiltä rahaa vai haluammeko mahdollisesti antaa heille rahaa (jota ehkä käytetään myöhemmin sotatoimiin meitä vastaan)