Pieni ekaluokkalainen lapseni kertoi, että

Hienoa, että lapsesi kertoi siitä, ettei hänellä ole kavereita. Nyt sitten pulma pitää ratkaista. On lapselle onnellisuutta kaikin puolin lisäävää, että näin painavalle ongelmalle tulee hyvä päätös.

Ehkä niitä välituntileikkejäkin kannattaisi opettajan olla laittamassa alkuun noilla pienillä. Pallopelejä joihin kaikki halukkaat voi osallistua ja tämmöistä. Eikö se nyt ole melkein tärkeintä mitä eskarissa ja ekaluokalla opitaan että opitaan olemaan ryhmässä ja leikkimään muidenkin kanssa kuin vain sen parhaan ystävän. Jos ei edes tutustu uusiin lapsiin, ei voi tietää tykkääkö heidän seurastaan vai ei. Tuo "kaikkien kaveri ei tarvitse olla" on sellainen perisuomalainen hokema, joka mielestäni ylläpitää monessa kohtaa koulukiusaamiseen liittyviä käytäntöjä.

Eikö ole keinuja tai leikkivälineitä joissa voisi touhuta ja sen leikin kautta saada ystäviä? Siis tämä ekaluokkalainen? Itse olen ollut vähän huono ystävystymään, oikeastaan olin aina yhden saman kaverin kanssa. Ei tarvinnut tutustua uusiinkaan, kaikki tunsi kaikki. Muistan kuitenkin olleeni hippaleikkejä, keinunut , laskenut liukumäkeä, konkannut ja temppuilut välitunnilla, en ainakaan seisoskellut hiljaa yksin. Ja oikeasti en ole ihan tavis näissä kaveriasioissa, vaan minusta ei kaikki pitäneet ja yrittivät syrjiäkin.

Miksei pienille lapsille opeteta, että ottaisivat uusiakin mukaan joukkoon? Mitä enemmän kavereita, sitä kivempaa.

Olen seurannut, miten jotkut ekaluokkalaisten äidit hössöttävät hirveän tosissaan siitä "parhaasta kaverista" ja parittavat tyttöjään keskenään. Muita ei huolita mukaan. Tämä kuvio on kai syntynyt äideille itselleen kouluaikana tai ehkä he ovat jääneet kaverisuhteissaan ulkopuolelle ja nyt halutaan hullun lailla, ettei omalle käy näin. Vanhemmat opettavat lapsilleen, että vain bestiksen kanssa ollaan, eikä muita mukaan ettei bestis lähde vieraiden kanssa.

Aika vaikeahan se on aikuisenakin tulla uuteen porukkaan, esim. työpaikalle, jollei kukaan ota vastatullutta mukaan syömään tai tule juttusille. Tällaisiinkin moukkiin olen kyllä törmännyt. Suomessa.

Irlannissa on sanonta, jonka mukaan "vieras on ystävä, johon et vielä ole tutustunut."

[quote author="Vierailija" time="04.09.2015 klo 11:38"]

Miksei pienille lapsille opeteta, että ottaisivat uusiakin mukaan joukkoon? Mitä enemmän kavereita, sitä kivempaa.

Olen seurannut, miten jotkut ekaluokkalaisten äidit hössöttävät hirveän tosissaan siitä "parhaasta kaverista" ja parittavat tyttöjään keskenään. Muita ei huolita mukaan. Tämä kuvio on kai syntynyt äideille itselleen kouluaikana tai ehkä he ovat jääneet kaverisuhteissaan ulkopuolelle ja nyt halutaan hullun lailla, ettei omalle käy näin. Vanhemmat opettavat lapsilleen, että vain bestiksen kanssa ollaan, eikä muita mukaan ettei bestis lähde vieraiden kanssa.

Aika vaikeahan se on aikuisenakin tulla uuteen porukkaan, esim. työpaikalle, jollei kukaan ota vastatullutta mukaan syömään tai tule juttusille. Tällaisiinkin moukkiin olen kyllä törmännyt. Suomessa.

Irlannissa on sanonta, jonka mukaan "vieras on ystävä, johon et vielä ole tutustunut."

[/quote]

Enpä ole ajatellutkaan tuota "paras kaveri" hössäystä tuolta kannalta, hyvä pointti! Sitä jotenkin pitää vaan niin söpönä sitä pienten kaveerausta. 

Olen kyllä päiväkodissakin törmännyt muuten pätevän hoitajan outoon töksäytykseen kaveriasioissa. Olin hieman huolissani aran lapseni rohkeudesta tutustua muihin lapsiin. Oli kyllä kuulemma  ihan pidetty ja tuli kaikkien kanssa toimeen, mutta ei ehkä uskaltautunut itse hakea muita leikkiin kanssaan.

Kerroin sitten vasu-keskustelussa ilahtuneeni siitä että lapseni oli löytänyt "Millasta" kaverin jonka kanssa näytti olevan hauskoja leikkejä aina kun hain lasta päiväkodista. Hoitaja tokaisi tähän että "Milla on kyllä Ainon kanssa parasta kaveria, he ovat oikein sellainen tiimi yhdessä". Totesi vielä että minun pitäisi kotona huolehtia siitä että lapsellani on kavereita, "harrastuksissa, tai mitä te sitten teettekin siellä vapaa-ajallanne. Ettei lapselle tule joka paikassa sellainen olo että jää ulkopuolelle." 

Olin kyllä hieman hämmentynyt, enkä tiennyt mitä tuohon pitäisi sanoa. Päiväkodissa on 90 lasta ja minun pitää viedä lapsi harrastukseen jotta on joku paikka missä ei ole ulkopuolinen? Kun Milla on jo jonkun kaveri. Outoa.