Milloin tieteelliseen tietoon viittaamisesta tuli vastakohta "omilla aivoillaan ajattelulle"?

Miksi incel ideologia syntyi ?

Vierailija kirjoitti:

Miksi incel ideologia syntyi ?

Internetin ja somen keksimisen johdosta peräkammarin pojat ympäri maailmaa yhdistivät "voimansa"

milloin oikea alkoi olla väärää?

vääryys oikeaa.

Perus tavista ahdistaa, jos asiat eivät ole selkeästi lokeroitavissa. Ja sellaista, josta ei vielä tiedetä tarpeeksi, on paha lokeroida - ja silti "suuri yleisö" sitä vaatii.

Ja kun alkuperäistä tietoa myöhemmin korjataan tai täydennetään tutkimustiedon karttuessa, tämä onkin joillekin osoitus siitä, että "tiede oli väärässä".

Niin, tieteelliseen ajatteluun KUULUU avoimuus sille mahdollisuudelle, ettei kyseessä ole lopullinen totuus tai totuus ollenkaan. Se on tieteellisen lähestymistavan elinehto ja vahvuus, ei suinkaan heikkous!

Jaahas. Et sitten ole kuullutkaan mitä tarkoittaa kriittinen tieteellinen ajattelu.

Tieteelliseen tietoon perehtyminen vaatii omaa ajattelua (ja aikaa).

Intersektionaalinen feminismi ja transideologia karsastavat myös tieteellistä tutkimustietoa. Heidän mukaansa logiikka on patriarkaatin sortorakenne ja alistavaa paskaa.

Feministit eivät tunnusta biologiaa tai tunnista sukupuolia. Heidän mielestään sukupuoli on vain päänsisäinen tuntemus, joka perustuu kulttuurisiin stereotyyppeihin. Naisille tyypillisistä asioista, kuten korkkareista, röyhelöistä ja glitteristä pitävä on heidän mukaansa nainen, riippumatta siitä, mitä housuista löytyy. Nukeilla leikkivä poika onkin oikeasti tyttö.

Lisäksi heidän mielestään alkuperäiskulttuurit tiedostivat sukupuolet ja lisääntymisbiologian vasta kolonialismin myötä. Siihen asti ne olivat sukupuolellisesti moninaisia queer-onneloita.

Sukupuolentutkimus ei noudata tieteellistä metodia ja sen kyllä huomaa.

Viisaus on sitä, että ymmärtää tiedon rajallisuuden.

Kaikki tutkittukin tieto on kontekstuaalista ja kehittyvää. Tutkimusten kuuluu olla avoimia, toistettavissa olevia ja tulosten tulee kestää kritiikkiä.

Tämä tieteellinen kritiikki on kuitenkin aivan eri asia kuin "musta tuntuu -kritiikki". Jossain kohtaa on käynyt niin, että mielipiteistä on tullut faktankaltaisia totuuksia. Uskon kyllä, että suurin osa ihmisistä yhä ymmärtää mielipiteen ja faktan eron.

Somekeskustelu houkuttelee kuitenkin esiin äärimielipiteitä ja perustelemattomatkin ajatukset saavat siellä tilaa. Tässä on ollut myös hyvä markkinarako monenlaiselle hämmentämiselle, sillä somen avulla on mahdollista luoda ikään kuin hyväuskoisten hölmöjen armeija tukemaan sitä omaa ajatusmalliaan. Jokin koukku tähän pitää toki luoda ja usein se liittyy ajatukseen siitä, että vain harvat ja valitut ymmärtävät todellisen tiedon. Tämä argumentti on tosi kätevä, sillä sitä heittelemällä voi vaimentaa kaiken kritiikin, kun kritiikki on vain ymmärtämättömien lampaiden määkinää.

Vierailija kirjoitti:

Perus tavista ahdistaa, jos asiat eivät ole selkeästi lokeroitavissa. Ja sellaista, josta ei vielä tiedetä tarpeeksi, on paha lokeroida - ja silti "suuri yleisö" sitä vaatii.

Ja kun alkuperäistä tietoa myöhemmin korjataan tai täydennetään tutkimustiedon karttuessa, tämä onkin joillekin osoitus siitä, että "tiede oli väärässä".

Niin, tieteelliseen ajatteluun KUULUU avoimuus sille mahdollisuudelle, ettei kyseessä ole lopullinen totuus tai totuus ollenkaan. Se on tieteellisen lähestymistavan elinehto ja vahvuus, ei suinkaan heikkous!

Tämä pitäisi olla lähtökohtana. Valitettavasti tieteellisestä tutkimustuloksesta aivan liian usein tehdään vääriä/hätiköityjä johtopäätöksiä ja näitä esitetään totuutena! Vaikka tiede ei "ole väärässä" vaan puutteellinen/ väärinymmärretty, sen maineen pilaavat ne, jotka toimivat niinkuin kaikki olisi jo kiveen kirjoitettua faktaa. Jos ja kun tulee näitä takinkäännöksiä kuten lääketieteessä usein, uskottavuus saa ison kolauksen. Esim. lastenhoidossa ja kasvatuksessa takki kääntyy niin usein ettei kannata kovin vakavasti ottaa! Nukuta vatsallaan ettei tukehdu/nukuta selällään että kätkytkuoleman mahdollisuus vähenee... Jäähy on hyvä, ei jäähy on paha... jne.

Hesarissa oli tänään hyvä juttu "Tunne syrjäytti järjen kielenkäytössä". Alaotsikko on "Faktapuheen asema alkoi heiketä jo vuosikymmeniä sitten".

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Perus tavista ahdistaa, jos asiat eivät ole selkeästi lokeroitavissa. Ja sellaista, josta ei vielä tiedetä tarpeeksi, on paha lokeroida - ja silti "suuri yleisö" sitä vaatii.

Ja kun alkuperäistä tietoa myöhemmin korjataan tai täydennetään tutkimustiedon karttuessa, tämä onkin joillekin osoitus siitä, että "tiede oli väärässä".

Niin, tieteelliseen ajatteluun KUULUU avoimuus sille mahdollisuudelle, ettei kyseessä ole lopullinen totuus tai totuus ollenkaan. Se on tieteellisen lähestymistavan elinehto ja vahvuus, ei suinkaan heikkous!

Tämä pitäisi olla lähtökohtana. Valitettavasti tieteellisestä tutkimustuloksesta aivan liian usein tehdään vääriä/hätiköityjä johtopäätöksiä ja näitä esitetään totuutena! Vaikka tiede ei "ole väärässä" vaan puutteellinen/ väärinymmärretty, sen maineen pilaavat ne, jotka toimivat niinkuin kaikki olisi jo kiveen kirjoitettua faktaa. Jos ja kun tulee näitä takinkäännöksiä kuten lääketieteessä usein, uskottavuus saa ison kolauksen. Esim. lastenhoidossa ja kasvatuksessa takki kääntyy niin usein ettei kannata kovin vakavasti ottaa! Nukuta vatsallaan ettei tukehdu/nukuta selällään että kätkytkuoleman mahdollisuus vähenee... Jäähy on hyvä, ei jäähy on paha... jne.

Miksi kutsut sitä negatiivisesti takinkäännöksi?

Tässä ketjussa esitetyt vastaukset suorastaan vilisevät tutkimuksia ja lähdeviitteitä, kuten palstamammojen vaataukset aina. Tiedenaisia kun ovat 🤣

Vierailija kirjoitti:

Perus tavista ahdistaa, jos asiat eivät ole selkeästi lokeroitavissa. Ja sellaista, josta ei vielä tiedetä tarpeeksi, on paha lokeroida - ja silti "suuri yleisö" sitä vaatii.

Ja kun alkuperäistä tietoa myöhemmin korjataan tai täydennetään tutkimustiedon karttuessa, tämä onkin joillekin osoitus siitä, että "tiede oli väärässä".

Niin, tieteelliseen ajatteluun KUULUU avoimuus sille mahdollisuudelle, ettei kyseessä ole lopullinen totuus tai totuus ollenkaan. Se on tieteellisen lähestymistavan elinehto ja vahvuus, ei suinkaan heikkous!

Kannattaa myös mainita teoriasta ja mielikuvituksesta.

Vierailija kirjoitti:

Intersektionaalinen feminismi ja transideologia karsastavat myös tieteellistä tutkimustietoa. Heidän mukaansa logiikka on patriarkaatin sortorakenne ja alistavaa paskaa.

Feministit eivät tunnusta biologiaa tai tunnista sukupuolia. Heidän mielestään sukupuoli on vain päänsisäinen tuntemus, joka perustuu kulttuurisiin stereotyyppeihin. Naisille tyypillisistä asioista, kuten korkkareista, röyhelöistä ja glitteristä pitävä on heidän mukaansa nainen, riippumatta siitä, mitä housuista löytyy. Nukeilla leikkivä poika onkin oikeasti tyttö.

Lisäksi heidän mielestään alkuperäiskulttuurit tiedostivat sukupuolet ja lisääntymisbiologian vasta kolonialismin myötä. Siihen asti ne olivat sukupuolellisesti moninaisia queer-onneloita.

Sukupuolentutkimus ei noudata tieteellistä metodia ja sen kyllä huomaa.

Annoit juuri hyvän esimerkin siitä mistä aloittajakin kysyi. Eli nykymenosta jossa ei hyökätä muita vastaan sillä mitä he oikeasti ovat vaan sillä perusteella mitä itse kuvitellaan heidän olevan. Luodaan se kuuluisa "olkinukke" eli se oma karikatyyrikuva vastustajasta ja sitten sitä itse luotua kuvaa nuijitaan oikein urakalla.

Jos huomaat niin et tekstissäsi antanut ainoatakaan lähdettä tai todistetta siitä että feministit todella ajattelisivat väittämälläsi tavalla vaan esität sen ikäänkuin itsestäänselvytenä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Perus tavista ahdistaa, jos asiat eivät ole selkeästi lokeroitavissa. Ja sellaista, josta ei vielä tiedetä tarpeeksi, on paha lokeroida - ja silti "suuri yleisö" sitä vaatii.

Ja kun alkuperäistä tietoa myöhemmin korjataan tai täydennetään tutkimustiedon karttuessa, tämä onkin joillekin osoitus siitä, että "tiede oli väärässä".

Niin, tieteelliseen ajatteluun KUULUU avoimuus sille mahdollisuudelle, ettei kyseessä ole lopullinen totuus tai totuus ollenkaan. Se on tieteellisen lähestymistavan elinehto ja vahvuus, ei suinkaan heikkous!

Tämä pitäisi olla lähtökohtana. Valitettavasti tieteellisestä tutkimustuloksesta aivan liian usein tehdään vääriä/hätiköityjä johtopäätöksiä ja näitä esitetään totuutena! Vaikka tiede ei "ole väärässä" vaan puutteellinen/ väärinymmärretty, sen maineen pilaavat ne, jotka toimivat niinkuin kaikki olisi jo kiveen kirjoitettua faktaa. Jos ja kun tulee näitä takinkäännöksiä kuten lääketieteessä usein, uskottavuus saa ison kolauksen. Esim. lastenhoidossa ja kasvatuksessa takki kääntyy niin usein ettei kannata kovin vakavasti ottaa! Nukuta vatsallaan ettei tukehdu/nukuta selällään että kätkytkuoleman mahdollisuus vähenee... Jäähy on hyvä, ei jäähy on paha... jne.

Kannattaa usein katsoa että kuka niitä johtopäätöksiä oikein on tehnyt. Useimmiten nimittäin on niin että sitä johtopäätöstä ei ainakaan ihan siinä muodossa siitä tutkimuksesta löydy vaan vasta kun siitä joku tekee jonkun mehevän klikkiotsikon. Syyttävä sormi siis kannattaisi osoittaa ennemminkin sinne median suuntaan eikä tiedemaailmaan.

Vierailija kirjoitti:

Samoihin aikoihin kuin tieteestä tehtiin poliittisesti korrektia faktojen sijaan.

Olisiko sinulla jotain faktaa väitteesi tueksi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Perus tavista ahdistaa, jos asiat eivät ole selkeästi lokeroitavissa. Ja sellaista, josta ei vielä tiedetä tarpeeksi, on paha lokeroida - ja silti "suuri yleisö" sitä vaatii.

Ja kun alkuperäistä tietoa myöhemmin korjataan tai täydennetään tutkimustiedon karttuessa, tämä onkin joillekin osoitus siitä, että "tiede oli väärässä".

Niin, tieteelliseen ajatteluun KUULUU avoimuus sille mahdollisuudelle, ettei kyseessä ole lopullinen totuus tai totuus ollenkaan. Se on tieteellisen lähestymistavan elinehto ja vahvuus, ei suinkaan heikkous!

Tämä pitäisi olla lähtökohtana. Valitettavasti tieteellisestä tutkimustuloksesta aivan liian usein tehdään vääriä/hätiköityjä johtopäätöksiä ja näitä esitetään totuutena! Vaikka tiede ei "ole väärässä" vaan puutteellinen/ väärinymmärretty, sen maineen pilaavat ne, jotka toimivat niinkuin kaikki olisi jo kiveen kirjoitettua faktaa. Jos ja kun tulee näitä takinkäännöksiä kuten lääketieteessä usein, uskottavuus saa ison kolauksen. Esim. lastenhoidossa ja kasvatuksessa takki kääntyy niin usein ettei kannata kovin vakavasti ottaa! Nukuta vatsallaan ettei tukehdu/nukuta selällään että kätkytkuoleman mahdollisuus vähenee... Jäähy on hyvä, ei jäähy on paha... jne.

Yleensä ne onkin juuri näitä "ajattelin omilla aivoillani" -ihmisiä, jotka löytävät omaan agendaansa sopivan tutkimuksen, ja alkavat julistaa kovaan ääneen sitä totuutena.

Oikeat tieteilijät ymmärtävät, miten tutkimus toimii.

Omat silmät avautuivat sodan myötä idän trol livaikuttamiselle ja olen alkanut miettimään, kuinka suuri osa kaikesta tällaisesta materiaalista itse asiassa on alkujaan peräisin idästä. Oletan, että ovat jenkeissä troll ailleet jo vuosikymmeniä, Trumphan oli osittain heidän aikaansaannostaan.

Omilla aivoilla ajatteluun vetoavat eivät tiedosta sitä, mitä eivät tiedä. Puutteellisilla tiedoilla ei kyetä arvioimaan esimerkiksi jonkin lähteen luotettavuutta. 

Kielitaito voi olla surkea ja siksi googlekääntäjää käyttämällä tuotetaan omalaatuista tekstiä. Jos kyseessä on tutkimustieto, ei eroteta johtopäätöksiä viitekehyksen lähtökohdista. Jos raportissa lukee, että on oletettu kaikkien suomalaisten olevan geeniperimältään osin saamelaisia ja selvitetään, että pitääkö tämä lainkaan paikkaansa, niin eikö höntterö poimi väitteekseen sen, että tutkimuksen mukaan kaikki suomalaiset ovat saamelaisia. Lukematta johtopäätöksiä, joissa todetaan, että olettama ei pidä paikkansa. Huono esimerkki, mutta ymmärrätte mitä tarkoitan.

Pelkästään tilastollisia menetelmiä ei tajuta. Keskiarvo ja keskihajonta ovat monen mielestä ilmeisesti yksi ja sama asia. Lukuja ei osata suhteuttaa toisiinsa saati pohtia jotain sellaista kuin korrelaatio ja kausaliteetti. 

Nämä itsenäiset ja heränneet toistelevat papukaijan lailla netistä ja toisiltaan oppimiaan väitteitä. Siihen ei liiemmin aivoja tarvita. Määkinä on kovempaa kuin missään lammaslaumassa ever.

Tuossa koronakeskustelussa, kuten varmaan monessa muussakin kysymyksessä järjestys voi olla tämmöinen:

-tiedemiehet tekevät tutkimuksia

-terveysviranomaiset tekevät tulkintoja tutkimuksista

-poliitikot tekevät politiikkaa terveysviranomaisten tulkintojen perusteella

Voi käydä niin, että kaikkia politiikassa esiintyviä premissejä ei koskaan kyseenalaisteta tai edes tiedosteta. 

Yksi tämmöinen premissi on esim.se, että terveysviranomaiset osaavat nähdä laajat kokonaisuudet ja katsoa jonkun päätöksen vaikutuksia koko yhteiskuntaan. Toinen tämmöinen premissi on se, että tietynlaisten rajoitusten vaatiminen on hyväksyttävää. Tieteelliset tutkimukset ovat itsessään neutraaleja, mutta niihin liittyy tunnelatausta, kun niitä käytetään politiikan välineenä. Koska koronapiikki liittyy intiimisti koronapassiin, osa ihmisistä ehkä järkeilee, että on parempi kyseenalaistaa sellainenkin tutkimus, joka näyttää jotain hyötyä koronapiikin ottamisesta, koska piikki ei ole käytännössä vapaaehtoinen, vaan edellytys koronapassin saamiselle, jonka uskotaan myöhemmin muuntuvan digilompakoksi. 

Ihan samanlainen keskustelu olisi voitu käydä vaikka kausi-influenssasta, mutta koska kausi-influenssaan liittyvä tutkimus ei johtanut radikaaliin politiikkaan, kenelläkään ei ole sen suurempaa tunnesidettä influenssan hoitoon.