Tapailun ja seurustelun ero
Missä vaiheessa tapailu muuttuu seurusteluksi? Pitääkö siitä aina käydä joku keskustelu ja sopia, että ei enää tapailla muita? Tuntuu, että ihmiset ylipäätään nykyään paljon harrastaa sellaista sarjatreffailua. Itse olen tapaillut tässä parisen kuukautta säännöllisen epäsäännöllisesti erästä miestä, mutta mitään vakavia keskusteluja suhteen tilasta ei olla käyty. Seksiä on harrastettu ja nähty kun molempien arjet antaa myöten, mutta ei olla jatkuvasti yhdessä. Nyt eräs toinen mies piirittää mua aika aktiivisesti ja haluaisi nähdä. Tekisinkö väärin jos näkisin häntä? Hän vaikuttaa myös todella mielenkiintoiselta, ja tuntuu, että menetän jotain jos en katso myös sitä korttia. Toisaalta poden huonoa omatuntoa siitä jo valmiiksi.
Kommentit (62)
Älä nyt lähde mitään tuollaisia kyselemään mitä ylläoleva ehdottaa. Sillä saat miehen varmasti juoksemaan karkuun ennen kuin ehdit kissaa sanomaan….
Tapailu tarkoittaa monille sitä että tapaillaan monia ihmisiä, ei siis olla sitouduttu yhtään mihinkään.
Seurustelu kai useimmille tarkoittaa sitä että ollaan virallisesti yhdessä eikä siihen enää sovi muita?
Kannattaa ottaa puheeksi että missä mennään ja mitkä on kummankin osapuolen toiveet ja odotukset.
Mikä on säännöllisen epäsäännöllisesti? Kyllä mä voisin pari kuukauden jälkeen kysyä missä mennään, jos suht tiiviisti olisi tapailtu. Tai tietysti voi käydä yksillä treffeillä sen toisen kanssa, voihan olla että livenä ei synkkaa yhtään.
Jos ette ole mitään sopineet niin en kyselis lupia et saanko tavata toista. Tapaa ja katso miltä vaikuttaa.
Kyllä mulla on ollut tapana asiasta suoraan sopia. Jos mitään sopimista seurustelusta ei ole, voivat molemmat tapailla muitakin. Silloin ei ole tilivelvollinen, eikä odoteta yksiavioisuutta.
Säännöllisen epäsäännöllisesti on viikottain, välillä vietetään esim koko viikonloppu yhdessä jos molemmat vapaalla. Kuvioon kuuluu siis myös lapsia, joita emme ole tähän vielä halunneet mukaan tuoda niin se rajoittaa mahdollisuuksia nähdä. Viime viikolla käytiin keskustelua yleisellä tasolla nykyajan deittikulttuurista ja siitä kun jotkut hyppii sängystä sänkyyn. Hän sitten sanoi ettei ole käyttänyt tinderiäkään enää aikoihin, mutta suoraan ei sanonut sen kyllä johtuvan ’meistä’. Mutta siis hän itse ei ainakaan taida olla sellainen, että ylipäätään kävisi treffeillä kovin aktiivisesti.. mietin vain onko se enemmän uhka kuin mahdollisuus mennä kyselemään mitään suoraan
Ap
En käsitä moista tapailua, jos mitää ihastusta ei ole ja jos on oikeasti ihastunut niin silloin ei halua tavata muita.
Vierailija kirjoitti:
En käsitä moista tapailua, jos mitää ihastusta ei ole ja jos on oikeasti ihastunut niin silloin ei halua tavata muita.
Samaa mietin, ettei taida olla ihastusta laisinkaan.
Minusta on reilua, että asiasta puhutaan. Joskus se puhe kestää noin sekunnin, kun toinen kysyy, että seurustellaanko me? Ja toinen vastaa joo.
Joskus taas täytyy pitää pidempiä keskusteluja. Riippuu miten tulevaisuudesta on puhuttu yhdessä, jos on paljon puhuttu haaveista ja yhteisistä toiveista, niin tuo sekunti voi riittää. Joskus taas täytyy käydä ne kaikki keskustelut, suhteesta, sen pelisäännöistä, tulevaisuuden suunnitelmista, yhteen muutosta, raha-asioista ja muusta.
Samaa mietin minä. Emme kumpikaan tapaile muita, mutta emme kyllä ole käyneet mitään sen kummempia keskusteluja suhteen tilasta. Nähdään kerran-pari viikossa, siten miten kummankin aikataulut antavat myöten (minulla säännöllinen päivätyö ja joitain aikataulutettuja iltaharrastuksia + kotona asuva teini, hänellä epäsäännöllisempi vuorotyö ja mökki, jota käy remontoimassa vapaillaan). Ja siis ikää meillä 50 ikävuoden molemmin puolin.
Mitähän me ollaan, tapaileva vai seurusteleva pari? (itse sanoisin vielä tapailuksi kyllä)
Niin kauan kun ei olla sovittu seurustelusta tai että ei tapailla muita niin silloin molemmat saa tavata myös muita ja tehdä mitä haluaa. Voit siis aivan hyvin tavata toistakin miestä. Voi kuitenkin olla että nykyinen tapailukumppani aistii ettet ole kovin kiinnostunut hänestä ja varsinkin jos kysyt häneltä lupaa tavata toista, niin se nyt on aikamoinen turn off miehelle varsinkin vakavaa suhdetta tavoitellessa ja teidän suhde joko päättyy tai sen luonne jää pysyvämmin kevyeksi tapailuksi jos mieskin sitä haluaa.
Tulee sellainen fiilis että sinua kiinostaa katsoa enemmän tuo toinen kortti, joten entä jos päättäisitkin tapailun nykyisen miehen kanssa ja heittäytyisit täysillä tuohon toiseen tapaukseen, kävi miten kävi.
Miksi kutsut "säännöllisen epäsäännöllistä" tunteetonta irtoseksiä edes tapailuksi? Tapailussa tehdään yhdessä paljon muutakin, ja siinä suunnitelmallisesti tähdätään vielä tiiviimpään suhteeseen eli seurusteluun.
En ole sanonut, että harrastetaan pelkkää seksiä, koska asia ei todellakaan niin ole. Ja olen kyllä ihastunut tapailemaani mieheen, siitä ei ole kyse, ehkä sen takia pyörittelenkin tätä asiaa päässäni, koska ei tuntuisi oikealta tavata muita miehiä tällä hetkellä. Mutta kiitos kommenteista, ne sai enemmän miettimään tätä tilannetta ja sitä, että ehkä keskityn vain nyt täysillä tähän yhteen ja unohdan muut haihattelut.
Ap
Pitäisikö se juuri miehen ottaa puheeksi että seurustellaanko tässä yksinoikeudella vai ei? Kyllähän se ap voi myös kysyä. Tapaamalla toisen voi pilata kyllä molemmat suhteet lopullisesti.
Koskaan ei tiedä mitä kautta se tulee ilmi että on kahta treffaillut.
Siis tapailu on illallisella käymistä. Seurustelu on sitä, että ollaan sovittu, että ollaan yhdessä, ja tulee kuvioihin lähempi suhde.
Minusta suhde muuttuu tapailusta seurusteluksi silloin, kun on sovittu, ettei tapailla (enää) muita.
Vierailija kirjoitti:
Siis tapailu on illallisella käymistä. Seurustelu on sitä, että ollaan sovittu, että ollaan yhdessä, ja tulee kuvioihin lähempi suhde.
Entä jos ei olla sovittu, että ollaan yhdessä, mutta tavataan silti?
Me ollaan käyty "ulkona syömässä" kerran, sekin hiihtoretken jälkeen. Vietetään aikaa yhdessä jomman kumman luona ihan rauhassa, esim. vaikka telkkaria katsoen ja jutellen. Joskus haetaan ruokaa pizzeriasta tai kiinalaisesta tai tehdään ruokaa yhdessä. Saatetaan käydä kävelylenkillä tai hiihtämässä. Toki harrastetaan seksiäkin sitten välissä, mutta ei välttämättä edes joka kerta kun nähdään. Jään yöksi, jos on siihen sopiva tilaisuus (eli miehen ei tarvitse olla menossa seuraavana aamuna töihin, hänellä kun on viikonlopputöitäkin).
-11
(sori ap, kun varastan osittain sun ketjua)
Äkkiseltään tuntuu, että jos haluat "katsoa toisenkin kortin", ei se nykyinen kiinnosta riittävästi. Se, että harkitset toisen tapaamista sillä ajatuksella, että ehkä hän olisi parempi vaihtoehto, tarkoittaa sitä ettet ainakaan ajattele nykyisen olevan juuri se, jonka kanssa haluat olla.
Vierailija kirjoitti:
Minusta suhde muuttuu tapailusta seurusteluksi silloin, kun on sovittu, ettei tapailla (enää) muita.
Kaikilla ei tällaista keskustelua edes käydä, koska ei kaikkien elämä muutenkaan ole ollut sitä, että oletusarvoisesti tapaillaan koko ajan eri ihmisiä. Jos kumpikin on kiinnostunut ja ihastunut ja haluaa olla yhdessä, ei ole sellaista lähtötilannetta, että lukuisista tapailukumppaneista valitaan yksi ja muut heivataan. Kumppani ei aina löydy deittipalstalta, vaan häneen voi tutustua live-elämässä, tilanteessa, jossa kumpikaan ei ole tapaillut ketään.
Näin esimerkiksi itselläni oli. Rakastuttiin mieheni kanssa ja alettiin olla yhdessä. Ei puhuttu koskaan siitä, että ei tapailla muita, mutta ilmaistiin kyllä toisillemme tunteita ja sitä, että halusimme olla yhdessä. Lapsiakin on tullut ja yhdessä asutaan, mutta vieläkään ei olla sovittu seurustelusta saati siitä, että "lopetetaan muiden tapailu". Palstalogiikan mukaan olemme edelleen tapailuvaiheessa.
Onko se niin vaikea avata sitä suuta ja kysyä suoraan siltä ketä nyt tapailet, että mikä on homman nimi? Tai onko hänelle ok, että tapaat jonkun toisen miehen?