Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Onko minulla oikeus olla pettynyt mieheeni?
02.09.2015 |
Ihastuin mieheeni, kun olimme kumpikin opiskelijoita. Hänessä pisti silmääni mm. määrätietoisuus, tarmokkuus, ahkeruus ja kohteliaisuus. Hän teki paljon töitä, hoiti samaan aikaan mallikkaasti opinnot ja piti huolen omalta osaltaan myös kodistamme.
Harmi vain, että ahkeruus suuntautui hanttihommiin, joita mies teki koko opiskelujensa ajan. Insinööriksi valmistuttuaan se kostautui työkokemuksen puutteena, mikä esti oman alan töihin pääsyn.
Nyt mies on ollut yli kaksi vuotta tunteja tekevänä varastoduunarina. Minulle on sinänsä ihan sama, mitä ihminen elääkseen tekee, enkä arvosta ihmisiä sen perusteella, mutta tosiasia nyt kuitenkin on, että mieheni tulot ovat niin huonot, ettei meillä ole mahdollisuutta ostaa kaupungista tai lähikunnasta asuntoa, ei edes kerrostalokämppää, saati omakotitaloa.
Mieheni on sanonut aivan suoraan, ettei hän enää todennäköisesti tule koskaan työllistymään omalle alalleen, koska insinöörien työttömyys on korkea eikä hänellä ole alalla minkäänlaista kokemukseen perustuvaa osaamista.
En tunne itseäni suoranaisesti petetyksi, mutta pettynyt olen. Minulla on miestäni matalampi koulutus, mutta yli kaksi kertaa suuremmat tulot. Jos mieheni tulot olisivat edes samanlaiset kuin minun, voisimme säästämällä ja suunnittelemalla ostaa asunnon. Nyt sen sijaan vaikuttaa siltä, että meidät on tuomittu ikuisesti vuokralla eläjiksi.
Kun ajattelen, että tähän tilanteeseen pitäisi tehdä lapset, niin ei houkuttele. Oman lapsuuteni kuitenkin sain elää suuressa omakotitalossa, joten tahtoisin pystyä tarjoamaan lapsilleni saman. Kerrostaloasuminen on minulle jokseenkin vastenmielistä.
Rakastan kyllä miestäni, mutta silti välillä tulee mieleen, että pitäisi etsiä uusi kumppani, joka pystyisi hoitamaan oman osansa rahasta, joka tarvitaan keskiluokkaiseen elämään.
Kommentit (68)
Voi kuinka toivoisin että miehesi ymmärtäisi ihan itse millaisen naisen kanssa on yhdessä ja ymmärtäisi lähteä suhteesta. Todennäköisesti hän saisi niin paljon paremmankin kumppanin. En usko että kykenet edes ymmärtämään mitä elämänkumppanuus tai rakkaus on, toisella näyttää olevan sinulle pelkkää välinearvoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="02.09.2015 klo 14:44"][quote author="Vierailija" time="02.09.2015 klo 14:27"]
[quote author="Vierailija" time="02.09.2015 klo 14:09"]
[quote author="Vierailija" time="02.09.2015 klo 14:06"]
[quote author="Vierailija" time="02.09.2015 klo 14:05"]
Mitäpä aloittaja tekee mielestänne rikastuakseen? Hamuaa miehen lompakkoa.[/quote]
Aloittaja ei kylläkään toivonut mieheltään enempää kuin itse pystyy antamaan.
[/quote]
Juupajuu. Näinhän sä haluat itse itsellesi uskotella. Kaikki naiset kärsivät hypergamiasta ja tykkäävät loisia miehen lompakolla.
[/quote]
Köyhät miehet sanovat näin, koska yrittävät painostaa naisia suosimaan köyhiä miehiä. Surkea yritys saada nainen tuntemaan syyllisyyttä varakkaaseen mieheen rakastumisesta.
[/quote]
Mielestäsi on siis ainoa hyväksyttävä normi, että miehellä on paksumpi lompakko?
Kertoo paljon sinusta.
[/quote]
Ohiksena toteaisin että juuri tällainen luetun ymmärtämisen puuttuminen (tahatonta tai tahallista) tekee ketjun kuin ketjun lukemisen raivostuttavaksi. Milloinhan tämä lompakkoloisijan hokija saadaan häädettyä palstalta?
[quote author="Vierailija" time="02.09.2015 klo 18:16"]
[quote author="Vierailija" time="02.09.2015 klo 14:44"][quote author="Vierailija" time="02.09.2015 klo 14:27"] [quote author="Vierailija" time="02.09.2015 klo 14:09"] [quote author="Vierailija" time="02.09.2015 klo 14:06"] [quote author="Vierailija" time="02.09.2015 klo 14:05"] Mitäpä aloittaja tekee mielestänne rikastuakseen? Hamuaa miehen lompakkoa.[/quote] Aloittaja ei kylläkään toivonut mieheltään enempää kuin itse pystyy antamaan. [/quote] Juupajuu. Näinhän sä haluat itse itsellesi uskotella. Kaikki naiset kärsivät hypergamiasta ja tykkäävät loisia miehen lompakolla. [/quote] Köyhät miehet sanovat näin, koska yrittävät painostaa naisia suosimaan köyhiä miehiä. Surkea yritys saada nainen tuntemaan syyllisyyttä varakkaaseen mieheen rakastumisesta. [/quote] Mielestäsi on siis ainoa hyväksyttävä normi, että miehellä on paksumpi lompakko? Kertoo paljon sinusta. [/quote] Ohiksena toteaisin että juuri tällainen luetun ymmärtämisen puuttuminen (tahatonta tai tahallista) tekee ketjun kuin ketjun lukemisen raivostuttavaksi. Milloinhan tämä lompakkoloisijan hokija saadaan häädettyä palstalta?
[/quote]
Lompakolla loisimisesta ei saa keskustella?
Paljonkos sinä muuten olisit valmis panostamaan miehen haaveiden toteuttamiseen rahallisesti?
Et senttiäkään, tiedän jo vastauksesi. Naisille tämä on sallittua?
[quote author="Vierailija" time="02.09.2015 klo 15:17"][quote author="Vierailija" time="02.09.2015 klo 15:06"]Sitäkin voit miettiä, onko oma pinnallinen maailmankatsomuksesi syvennettävissä vai ei.[/quote]
Mikä sitten on pinnallista? Jos vaihtaa kumppanin sen vuoksi, että elämän tärkeät tavoitteet eivät ole mahdollisia nykyisen kumppanin kanssa, niin onko se pinnallisuutta?
Onko uhrautumisessa jotain erityisen jaloa?
Voihan pinnalliseksi tulkita senkin, että vaihtaa kumppanin, koska hän ei tahdo lapsia ja itse tahtoo. Eiväthän lapsetkaan ole mitään muuta kuin itsekäs toive, joka vain kuormittaa suotta maapalloa.
Ovatko lapset jotenkin hienompi motiivi kumppanin vaihtamiseen kuin omakotitalo?
[/quote]
Ovat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ensin pidin ap:ta pinnallisena. Sitten muistelin ekaa poikakaveriani ja eron syitä...
seurustelin kivan insinööriopiskelijan kanssa. Periaatteessa kaikki oli hyvin. Poika oli kohtelias, mukava, komea ja meillä meni hyvin. Mutta toisaalta poika jätti työpaikkahakemukset aina viimeisenä päivänä samoin kaikki muutkin paperihommat. Oli paljon pois luennoilta ilman järkevää syytä. Tosin sai ihan hyvät arvosanat kokeista. Oli ollut vain yhdessä hanttihommassa muuten tehnyt kyllä kotona maatilalla töitä.
Minua haittasi se jumittuminen ja välinpitämättömyys tehda oikeasti asioita sen eteen että löytäisi töitä jne. Tietty elämässä ajelehtiminen kun näin nyt vaan meni. Kun töitä ei vaan löytynyt. Ei harrastanut muuta kuin musiikin kuuntelua ja urheilua. Hyvin vähän asioita mistä olisi kiinnostunut.
erottiin minun aloitteestani. Nyt olen naimisissa kuitenkin insinöörin kanssa. Joka on jäänyt välillä työttömäksi mutta aina yrittää ja löytää jostain hetken kuluttua töitä. Tekee monet asiat heti eikä jätä viimetippaan. On kiinnostunut monista asioista harrastuksena ja muutenkín. Osasta harrastuksia on ollut apua uutta työtä hakiessa.
Mieheni keskustelee kanssani esim auton ostosta mutta luotan hänen päätöksentekokykyyn ja siihen että hän kykenee pitämään puoliamme kaupassa. Ekaa poikakaveriani en olisi päästänyt yksin autokauppaan koska olisin pelännyt kuinka häntä huijataan. Muutenkin tuli sellainen oli että häneen ei voinut nojata tukea saadakseen vaan piti pitää häntä pystyssä. Nykyisen mieheni kanssa tuemme vuorotellen toisiamme ja kummallakin saa olla huonoja hetkiä.
eli itselläni ei ollut kyse rahasta vaan yleisestä asenteesta siihen yrittääkö parantaa tilannettaan vai ei mikä näissä kahdessa miehessä on iso ero.
Kysymyshän on siitä, että nainen tahtoo uroksen, joka huolehtii ja johtaa. Siksi akateemisten naistenkin on niin vaikea löytää paria. He eivät kelpuuta ketä tahansa, vaan tahtovat miehen, joka on vähintään heidän tasollaan, mieluummin ylempänä.
Alue: Aihe vapaa
Vaihda miestä. RAKKAUTTA tuo ei ole. Ei lapsia teille.