Kun heräät ns. "väärällä jalalla" maanantaihin. Alat hoitamaan paperiasioita, stressaat tenteistä, kurssien suorituksista ja kiroat jo valmiksi, että ei hel...! Kunnes kaikki meneekin paremmin kuín hyvin! HUH.

Olen ollut ehkä hieman stresaantunut, masentunutkin ja aloittanut tähän muutostyö (lääkityksen yms).
Koulun kanssa olen kamppaillut, tenttejä ollut, kursseja suoritettu, raha-asiat vaivaavat ja paperisotaa tehty.
Tänään tullut paljon arvosanojen palautuksia, päätöksiä paperisotien jälkeisestä taistelusta ja stressaat jo valmiiksi, että hitto vie, enempää en jaksa jos tulee hylsyä monelta suunnalta!

Sitten kuuletkin, että tentit ovat hyväksyttyjä, kurssi on tehty kai ilmesesti hyvin koska arvosana oli 100/5. Katsoin vielä moneen kertaan, että onko tämä nyt hyväksytty vai ei. Ilmeisesti koska lukee isolla, että hyväksytty.
Sitten hoidin paperiasoita ja soitin varmuuden vuoksi, että onko kaikki ok papereiden osalta. Puhelu " Moi, oonkohan nyt laittanut varmasti kaikki kun oon tässä kuukauden odotellut ja laittanut vielä lisätietoja?"
Asiakaspalvelija " Joo, kaikki ok. Näet päätöksen huomenna sivuilla"
Minä "Okei... no osaatko yhtään sanoa siitä?"
Asiakaspalvelija: " Joo.. se on myönnetty"
Minä" Aa.. okei.. kiitos!"

Ja tämän jälkeen takki tyhjä. Että oho, menikö kaikki oikeesti näin hyvin...
Edelleenkin vähän tunne, ettei kannata nuolasta ennen kuin tipahtaa mutta...olipa aamu.