mikä psykoterapia suuntaus olisi hyvä?

Riippuu "ongelmasta"

[quote author="Vierailija" time="30.08.2015 klo 20:37"]

Riippuu "ongelmasta"

[/quote]


Masennus ja pakko-oireet. Altistus ei ole auttanut pakko-oireisiin. ap

Itse olen käynyt sekä psykodynaamisessa että kognitiivisessa. Periaatteessa molemmat varsin samanlaisia, eli että minä puhun omaa tajunnanvirtaani ja terapeutti kommentoi sitten väliin. Minulla on molemmat terapeutit olleet aika aktiivisia tässä puhumisessa, olen kuullut muutamista jotka eivät sano lähes mitään koko terapiakerran aikana (psykodynaamisessa suuntauksessa). Se olisi outoa. Kognitiivisessa olen kuitenkin saanut nyt muutamia kirjoja luettavaksi, joissa on tämmöisiä ns. askelia parempaan syömiseen (minulla BED-syömishäiriö) ja läheisriippuvuuden katkaisemiseen. Sitten aina välillä kerron mitä luin ja ajatuksia siitä.

Mutta käytännössä molemmat toimisivat minulle varmaan yhtä hyvin ahdistukseen ja läheisriippuvuuteen. Mutta syömishäiriöihin suositellaan kognitiivista, kun siitä saa juuri noita askelia ja konkreettista tekemistä eikä vain jutella asiasta.

[quote author="Vierailija" time="30.08.2015 klo 20:41"]

[quote author="Vierailija" time="30.08.2015 klo 20:37"]

Riippuu "ongelmasta"

[/quote]


Masennus ja pakko-oireet. Altistus ei ole auttanut pakko-oireisiin. ap

[/quote]

Noihin minun mielestä molemmat ok. Itselläni loppui pakko-oireet psykodynaamisessa terapiassa 2 vuoden aikana ja nyt käyn viimeisen vuoden kognitiivisessa. Veikkaan, että kognitiivisessa pakko-oireisiin saattaisi tulla jotain akselia, esim. että kokeile jättää tarkistamatta kahvinkeitin yhden kerran vähemmän kuin mitä pitäisi tms. :D okei en tiedä noista tuon puolen askelista mitään, mut siis tämmöinen esimerkki vain.

t. 4

[quote author="Vierailija" time="30.08.2015 klo 20:44"]

[quote author="Vierailija" time="30.08.2015 klo 20:41"]

[quote author="Vierailija" time="30.08.2015 klo 20:37"]

Riippuu "ongelmasta"

[/quote]


Masennus ja pakko-oireet. Altistus ei ole auttanut pakko-oireisiin. ap

[/quote]

Noihin minun mielestä molemmat ok. Itselläni loppui pakko-oireet psykodynaamisessa terapiassa 2 vuoden aikana ja nyt käyn viimeisen vuoden kognitiivisessa. Veikkaan, että kognitiivisessa pakko-oireisiin saattaisi tulla jotain akselia, esim. että kokeile jättää tarkistamatta kahvinkeitin yhden kerran vähemmän kuin mitä pitäisi tms. :D okei en tiedä noista tuon puolen askelista mitään, mut siis tämmöinen esimerkki vain.

t. 4

[/quote]

Löysitkö psykodynaamisessa terapissa "sisäisiä ristiriitoja"? Itse mietin sitä, että kognitiivisessa keskitytään niin paljon oireisiin ei välttämättä niiden syihin. ap

Riippuu varmaan paljon omasta luonteestakin. Mulle tuo kognitiivinen oli hyvä, koska siinä ei ollut ihan yhtä suuri painoarvo sillä puhumisella. Siis puhuttiin, mutta annettiin aika konkreettisia suuntaviivoja, että miten omaa käytöstä pitäisi vähitellen alkaa muuttaa. Ja sitten sen muuttuneen käytöksen kautta aloin huomata, että voin muutenkin paremmin. Tavallaan aloin ehkä oppia sietämään niitä aiemmin vaikeita tilanteita.

Itse terapeuttia etsiessä pidin tärkeänä juuri sitä, että minun ei odoteta puhuvan keskenäni, vaan halusin enemmän sellaista keskustelumuotoista lähestymistapaa. Kyselin tätä aika tarkkaan niiltä terapeuteiltakin.

[quote author="Vierailija" time="30.08.2015 klo 20:47"]

[quote author="Vierailija" time="30.08.2015 klo 20:44"]

[quote author="Vierailija" time="30.08.2015 klo 20:41"]

[quote author="Vierailija" time="30.08.2015 klo 20:37"]

Riippuu "ongelmasta"

[/quote]


Masennus ja pakko-oireet. Altistus ei ole auttanut pakko-oireisiin. ap

[/quote]

Noihin minun mielestä molemmat ok. Itselläni loppui pakko-oireet psykodynaamisessa terapiassa 2 vuoden aikana ja nyt käyn viimeisen vuoden kognitiivisessa. Veikkaan, että kognitiivisessa pakko-oireisiin saattaisi tulla jotain akselia, esim. että kokeile jättää tarkistamatta kahvinkeitin yhden kerran vähemmän kuin mitä pitäisi tms. :D okei en tiedä noista tuon puolen askelista mitään, mut siis tämmöinen esimerkki vain.

t. 4

[/quote]

Löysitkö psykodynaamisessa terapissa "sisäisiä ristiriitoja"? Itse mietin sitä, että kognitiivisessa keskitytään niin paljon oireisiin ei välttämättä niiden syihin. ap

[/quote]

No ei me tuollaisella termillä asioita mietitty. Mutta kyllä minä tulin paljon itsetietoisemmaksi ja ymmärsin, mistä mikäkin asia johtuu (pakko-oireet, ahdistuneisuushäiriö ja läheisriippuvuus). Tuli myös paljon selvemmäksi, että maailma ei ole mustavalkoinen, eli aina ei ole esim. hyvää ja pahaa vaan on kaikkea siltä väliltä ja oikeaa ratkaisua ei aina ole, vaan täytyy oppia elämään. Kognitiivisessa me kyllä nyt käydään läpi asioita, joiden takia minulle on tullut tämä syömishäiriö. Minulla siis oli ensin tuo 2 vuotta psykodynaamista terapiaa ja sitten muuton takia vuoden tauko, jonka jälkeen halusin saada vielä tuon viimeisen 1 vuotta terapiaa kun itse diagnosoin tauon aikana itselle sen syömishäiriön. Eli en tajunnut sitä edes sen 2 vuoden terapiajakson aikana, vaan tarvitsin aikaa ymmärtää itseäni ja tapahtumia, vaikka syömishäiriö on ollut minulla jo 15 vuotta. Eli ei ainakaan minun kognitiivinen terapeutti jätä käsittelemättä syitä, jotka ovat johtaneet minun mielenterveysongelmiin :) Varmasti eroja terapeuteissa kuitenkin! Minusta nämä omani ovat tosi samantyyliset, ainut isompi ero se että vähän enemmän kommentoi ja kertoo omia mielipiteitään tämä kognitiivinen.

Peukutan kanssa kognitiivista, alalajina skeematerapiaa, jos on tarjolla. Pakko-oireisiin luulisin vaikuttavaksi. :)