Sanokaa yhdellä sanalla mitä ”narratiivi” tarkoittaa?
Haluan yrittää olla yhtä älykäs ja sivistynyt kuin te muutkin.
Kommentit (57)
Vierailija kirjoitti:
Tulee sanasta narrata eli huijata, vääristää asioita.
Tulee sanasta narrative, joka tarkoittaa kertomusta.
Vierailija kirjoitti:
"Kertomus."
Tuossa yhdellä sanalla. Sanaa narratiivi käytetään ihan fiktiivisistäkin kertomuksista, kuten romaanista. Wikipedian sanoin: "Kertomus vakiinnuttaa tapahtumien välisen järjestyksen tai loogisen suhteen ja asettaa ne jatkumoon, joka ei ole välttämättä kronologinen. Sama kertomus voidaan esittää uudestaan eri tavoin, mutta siinä on aina sama kertomuksellinen rakenne esittäjästä riippumatta." Tämä antaakin jo vähän viitteitä siitä, mitä tarkoitetaan silloin, kun sanaa narratiivi käytetään puhuttaessa esim. historiasta tai nykyhetken poliittisesta tilanteesta. Eli narratiivi on se, miten asiat jäsennetään ja esitetään tilannetta kuvattaessa. Väkisinkin riippuu kertojasta ja hänen näkökulmastaan, mitkä asiat nostetaan esiin, mitä painotetaan, miten niiden väliset suhteet kuvataan ym. Voidaan kuitenkin pyrkiä mahdollisimman suureen puolueettomuuteen ja totuudenmukaisuuteen (on muistettava, että tähän ei iki
Juuri näin. Jos luettelet joukon faktoja, kyseessä ei ole narratiivi. Mutta heti kun alat selittää niitä jotenkin ja niinhän me ihmiset aina teemme, kyseessä on narratiivi. Se, että meidän selitys asioille on objektiivinen ja vastapuolen selitys on narratiivi on pelkkää harhaa.
Vierailija kirjoitti:
Suomen kielessä tuota käytetään, kun puhutaan yleisesti hyväksytystä näkökulmasta tai virallisesta totuudesta. En usko, että löytyy mitään yhtä suomalaista sanaa, jolla narratiivi voitaisiin korvata. Jos löytyisi, niin koko sanaa ei käytettäisi.
Ilmeisesti persujen narratiivi on, että heillä ei ole mitään narratiivia, se on vain muilla, mikä ei tietenkään pidä paikkaansa. Persujen narratiivin voi tältäkin palstalta kielentutkija paikantaa varsin nopeasti. Se on eräänlainen yhdensuuntainen, toistuva kertomus ja selitys asioille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kertomus
(jotain tiettyä tarkoitusta varten masinoitu sellainen)
Ei sanassa narratiivi ole mitään ennakkolatausta. Narratiivi voi toki joissain tilanteissa olla myös tarkoitushakuinen.
Käytännössä narratiivia käytetään 99% tapauksissa kuvaamaan juurikin ennakkoladattua kertomusta. Ei sitä kukaan Suomessa käytä jostain neutraalista tarinankerronnasta. Niihin on ihan muut sanat, kuten se kerronta, kertomus, satu, tarina.
Väärin. Mitä opiskelit?
Vierailija kirjoitti:
Tarina
Tarinan erottaa narratiivistä ehkä se, että se on toistuva, yhdenmukainen tarina jonkun ryhmän tai tahon viestinnässä. Sillä on usein yhteiskunnallista merkitystä.
Narratiivia käytetään silloin, kun on selvää, että kertojan tavoitteena on sumuttaa kuulijaa pimittämällä tiettyjä faktoja aiheesta.
Vierailija kirjoitti:
Narratiivia käytetään silloin, kun on selvää, että kertojan tavoitteena on sumuttaa kuulijaa pimittämällä tiettyjä faktoja aiheesta.
Terapeuttisessa kielessä narratiivi ei todellakaan tarkoita tällaista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Narratiivia käytetään silloin, kun on selvää, että kertojan tavoitteena on sumuttaa kuulijaa pimittämällä tiettyjä faktoja aiheesta.
Terapeuttisessa kielessä narratiivi ei todellakaan tarkoita tällaista.
Normaalisti sanaa ei ole tarpeen käyttää lainkaan, ellei ole syytä epäillä tarinan olevan värittynyt.
Tämä sana istuu huonosti suomenkieleen...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kertomus
(jotain tiettyä tarkoitusta varten masinoitu sellainen)
Yhtä sanaa pyydettiin, ei seitsemää.
On lähtökohtaisesti jo typerää pyytää itselleen vieraiden sanojen selitykseksi yhtä ainoaa toista sanaa.
Tämä. Ihan kuin kaikille sanoille olisi olemassa täysin samaa tarkoittava synomyymi.
Vierailija kirjoitti:
Tämä sana istuu huonosti suomenkieleen...
Suomenkieli ei ole yhdyssana...
Narrien alusasuna käyttämä pyjaman tapainen ihomyötäinen sukkapuku.
Vierailija kirjoitti:
Paskanjauhaminen
Täydellinen vastaus. Narratiivi on aina, vääristelevä - tai totuutta välttelevä tapa tuoda asia esille.
Tietyillä tieteenaloilla tunnutaan ajattelevan, että käydäkseen uskottavasta ja pätevästä asiantuntijasta, pitää esittää asia tietyin termein, hupaisaa.