Työkaverinin arvostuksen puute

Vierailija kirjoitti:

Mullakin jäi ikuisesti mieleen, kun yksi naistyökaveri kerran kun minä ja miespuolinen kollega olimme hänen kanssaan samassa tilassa, kysyi jotain työasiaa silleen että osoitti nimen mainiten puheensa vain tälle miehelle. Olin ollut meistä vähiten aikaa työssä mutta ero oli aika mitätön, tyyliin he 5 vuotta ja minä 4 vuotta tms. Tulkitsin, että taustalla oli asenneongelma minua kohtaan, joka kumpusi osittain omasta asenneongelmastani. Olimme siis erikoistuvia lääkäreitä, ja hoidin työni kyllä hyvin, mutta samalla tosiaan siis piti opiskella sitä omaa alaa ja sillä alalla odotettiin myös sellaista aktiivisuutta että liittyy alan erikoistuvien yhdistykseen ja fb-ryhmään ja jauhaa siellä paskaa. Viimemainittuun kiinnostukseni oli nolla, ja se aiheutti sen että muut tavallaan aina unohtivat, että edes olin siellä. 

Joo tää just että tää miespuolinen työkaveri tavallaan unohtaa olemassaoloni. Kuulostaa tutulta! Mutta ehkä annan olla ja keskityn vaan omiin hommiini.