Tulisiko mielestäsi suojatiellä lapsen yliajamalla tappaneelle antaa anteeksi?

Vahinko on tapahtunut. Molemmille paloi vihreä ja siinä on se syy ja syyllinen.

Turhan asian puimisen sijaan pitäisi valojen rytmi muuttaa sellaiseksi, että tällaista vahinkoa ei enää tapahtuisi.

Tiedän erään rekka-autoilijan, joka nuorempana tappoi lapsen ilmeisen vahingossa. Ei ole ollut aikoihin töissä ja yhteiskunta on hävinnyt jo satoja tuhansia siinä, kun tämä on kaiken päivät kotona/käy hoidoissa. Lisäksi ostelee eläkkeistään uuden "kauppakassin" aina viiden vuoden välein, jolla ajaa 1-2km kauppamatkat, ei mitään muuta.

[quote author="Vierailija" time="28.08.2015 klo 20:32"]

Tapahtunut oli onnettomuus. Se täytyy antaa anteeksi. Kuski on pahimman rangaistuksensa saanut ja kantaa sitä sydämellään koko loppuelämänsä. Todennäköisesti osa hänestä kuoli myös. Miettikää sitä tuskaa, kun muisto palaa mieleen vaikka saatellessaan omaa lastaan kouluun. Uskon, että tunne saattaa olla niin repivä ettei voi edes hengittää. "Anna meille meidän suntimme anteeksi niin kuin mekin anteeksi annamme niille jotka ovat meitä vastaan rikkoneet". Kuski ei varmasti ikinä voi antaa itselleen anteeksi. Jos toisetkaan eivät anna, on sama kuin kuski tuomittaisiin kuolemaan. Onko oikein, että yksi virhe tuomitsee ihmisen loppuiäkseen? Katuvalle täytyy antaa anteeksi. Toivottavasti kuski sovittaa asian itselleen ja pystyy antamaan itselleen anteeksi.

[/quote]

On oikein hyvä, jos tiedät kuskilla olevan omatunto. Silloin hän osaa kantaa vastuunsa ja istua teostaan tulevan seuraamuksen. Minä en tunne kuskia, mutta hän teki todella pahan teon. Teko ei kohdistunut minuun tai kehenkään tuntemaani, joten olisi todella helppo antaa anteeksi.

Hänen tulee osoittaa katumuksensa. Matteuksen kuudennessa luvussa on tuo lainaamasi kohta. Vuorisaarna jatkuu huolenpidolla ja seuraavassa luvussa kehoitetaan olemaan tuomitsematta. Sen jälkeen Hän sanoo "Pyytäkää, niin teille annetaan..."

Olisiko meidän täällä annettava anteeksi tekijälle, vaikka hän ei pyytäisi meiltä anteeksi? Ei hän rikkonut ainakaan minua vastaan kuin yhteiskuntamme säätämien liikennesääntöjen osalta. Minä en ole oikea antamaan anteeksi siitä seurannutta lapsen kuolemaa. Liikennesääntöjä minusta on noudaettava, ne on meidän omien lasten suojaksi ja siltä osin hän vastaa teoistaan niinkuin meidän yhteiskunnallisessa laissa on säädetty.

En pysty. Minunkin päältä on ajettu suojatietä ylittäessäni. Oli oikein pelkuriraukka + narsisti tämä yliajaja. Eli murhaaja voi olla oikeestikin paska ihminen! Enhän minä voi sitä tietää, kun en tunne.

[quote author="Vierailija" time="28.08.2015 klo 20:38"]

[quote author="Vierailija" time="28.08.2015 klo 20:33"][quote author="Vierailija" time="28.08.2015 klo 20:27"] [quote author="Vierailija" time="28.08.2015 klo 20:08"] Ei kai tässä vaiheessa kaverille tarvitse tai kuulukaan antaa anteeksi. Ei ole vahinko, kun ajaa lapsen päälle suojatiellä, vaan törkeää huolimattomuutta. Kun lapsi kuolee sen seurauksena, siitä on yhdessä sovitut seuraamukset. Nyt kuljettajan on otettava vastuu teostaan, ennen kuin hän on itse edes hyväksynyt seuraamusta, on turha puhua anteeksiannosta. Jos hän esittää muistamatonta niinkuin toisessa tapauksessa, mistä hänelle antaisi anteeksi? Jos hän hakee vapaalle teostaan, miten hän kohtaa vastuunsa? Ketä tällainen ketju palvelee? Sellaista, joka hakee sovitusta omille pienille liikennerikkeilleen? Jokainen meistä tekee virheitä, mutta ei se oikeuta tuollaisia virheitä, jolla on vakavat seuraamukset. On mietittävä, miten niiltä vältytään. Nyt tapahtunut ei kaipaa vielä yleistä synninpäästöä, anteeksianto pienemmässä mittakaavassa on vain lähimmäisten asia. Yleisesti minusta meidän tulee seistä yhdessä sovittujen liikennesääntöjen takana, jolloin osaltamme tuemme heitä, joihin vahinko on kohdistunut täysimääräisenä. Sen jälkeen, kun oikeus on tehnyt päätöksen ja sen mukainen tuomio otettu vastaan voi asia olla vähän ajankohtaisempi. [/quote] Höpö höpö [/quote] Miten tuolle voi sanoa höpö höpö? Eikö vahingolle kuulu seuraamusta vai olitko jostain muusta eri mieltä? Onko sakotkin sinusta vaan kiusaamista? [/quote]

Se heittäköön ensimmäisen kiven... Oletko aivan 100 % varma, että sinulle ei koskaan ikinä voisi missään tilanteessa tapahtua kenenkään kuolemaan johtavaa vahinkoa? Jos vahinko tapahtuisi ja katuisit sitä sydämesi pohjasta, etkö toivoisi anteeksi antoa?

[/quote]

Niin, minä en väittänyt olevan synnitön, päinvastoin. En ole kivittämässäkään kuljettajaa, vaan oletan hänen vastaavan teostaan ihan säädetyn lain mukaan. Hän on aikanaan kärsinyt rangaistuksensa ja on silloin siltä osin silloin vapaa.

En minä ole oikea antamaan tekoa anteeksi ja vielä enemmän se olisi väärin, jos antaisin anteeksi sillä perusteella, että minäkin teen joskus väärin. Anteeksianto annetaan, kun on edellytykset mennä eteenpäin. Vasta, kun tutkinta on suoritettu, kannettu vastuu ja tunnustettu teko, eli ripittäydytty oikeuden edessä.

Minulla on sellainen vakaumus, että koska Jumala armahtaa jokaisen syntisen, joka armoa anoo, minunkin tulee armahtaa, jos syntinen syntejään katuu. Se ei silti poista sitä, että väärä teko on aina väärin, ja teko pitää tuomita ja teoistaan pitää kantaa vastuu maallisen oikeuden edessä, jos katsotaan, että on lakia vastaan rikkonut.

Tietysti voi myös olla, että joskus kolari ei olla tahallinen, vaan esim yllättävän sairauskohtauksen seurauksena tapahtunut.

Järkyttävän kauheita asioitahan tuollaiset on, ja toivottavasti sellaista ei enää ikinä kenenkään kohdalle tapahdu. Jokainen tapaus on ollut liikaa.

Minä kun luulin, että tässä puhutaan syvällisemmästä, henkisestä anteeksiannosta eikä maallisesta oikeudesta ja sakoista.

Mielestäni on yhdentekevää saako yliajaja sakkoja silloin, kun hän on saanut sydämessään elinkautisen.