Mihin varastoit kaiken hamstraamasi kuivaruoan?

Tyhjensin yhden lipaston kaapin täysin turhasta tavarasta, tavarasta mitä ei ole käytetty moneen vuoteen.

Nyt kun mietin mitä ostin tämä tuntuu ihan älyttömälle hommalle. 

Miten toimitte kun joku tuote loppuu kaapista? Otatteko uuden tuotteen varmuusvarastosta vai ostatteko uuden kaappin? 

Vierailija kirjoitti:

Miten toimitte kun joku tuote loppuu kaapista? Otatteko uuden tuotteen varmuusvarastosta vai ostatteko uuden kaappin? 

Otan tuotteen varmuusvarastosta ja ostan sen tilalle uuden tai kaksi. Näin varasto kiertää, eikä mene vanhaksi. Sitten kun hinnat nousee, niin ettei enää halua maksaa moisia summia, käytetään vain varastoa. Kun taas saa halvemmalla, vaikka vain tilapäisesti esim joku tarjouskampanja, täytetään varastoa.

Vierailija kirjoitti:

Esinahan alle.

Harva haluaa elää pelkällä juustolla.

Aamiaiskaappiin? Tuleeko kotivaralokerosta uusi 20-luvun keittiötrendi tilalle?

Vierailija kirjoitti:

Miten toimitte kun joku tuote loppuu kaapista? Otatteko uuden tuotteen varmuusvarastosta vai ostatteko uuden kaappin? 

Mulla ei ole mitään erillistä säilytyspaikkaa kotivaralle. Se on siellä ruokakaapissa. Esimerkiksi paputölkkejä on 10 kappaletta hyllyllä, kun teen papuruokaa otan ensimmäisen tölkin ja jollain seuraavista kauppareissuista taas täydennän kaappia.

naapurin verkkokellariin

Ei ole tarvetta hamstrata mitään.

Meillä on kellarikuopan hyllyillä perinteisesti pidetty säilykkeitä ja pohjalla perunasäkkejä sekä jauhoämpäreitä. Varaston hyllyillä muovilaatikoissa kuivamuonaa. Varaston jääkaapissa on kellarilämpötila, siellä säilyy itse tehdyt säilykkeet ja mehut/hillot, sipulit ja juurekset. Varaston pakastimessa pitkän aikavälin pakasteet, kuten isot lihamäärät, marjat, liemet, liemivärkit, lemmikkien ruoat.

Keittiökaapeissa sekä jääkaappipakastimessa on sitten päivittäis/viikottais varat, mutta nyt olen pinonnut jo keittiöönkin ja sen jatkeena olevan kodinhoitohuoneen hyllyihinkin kotivaran jatketta.

Vierailija kirjoitti:

Olen itse miettinyt samaa. Jotkut taloyhtiöt voisi tehdä yhteisiä säilöjä asukkaille yhteisiin tiloihin?

Oletko kuullut asuntokohtaisista kellari- ja vinttikomeroista? Häkkikomero? 🔔🎶

Jos oikeasti tulisi tarve varastoida isompi erä säilyvää ruokaa, pakkaisin ne laatikkoihin ja kiikuttaisin omaan, lukolliseen varastoon. Uusi rakennus, ei rottia. ☺️

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen itse miettinyt samaa. Jotkut taloyhtiöt voisi tehdä yhteisiä säilöjä asukkaille yhteisiin tiloihin?

Oletko kuullut asuntokohtaisista kellari- ja vinttikomeroista? Häkkikomero? 🔔🎶

Jos oikeasti tulisi tarve varastoida isompi erä säilyvää ruokaa, pakkaisin ne laatikkoihin ja kiikuttaisin omaan, lukolliseen varastoon. Uusi rakennus, ei rottia. ☺️

Noihin laatikoihin kannattaa kirjoittaa näkyvälle paikalle hämäykseksi esim "Mikko Alatalon musiikkia", niin ei varkaat turhaan kiinnostu, mikäli varasto on sellainen, että näkee mitä siellä varastoidaan.

Minulla toimii kuivaruokakaappina Ikean Billy-kirjahylly. Sopivin hyllyvälein ja korien kanssa tuo toimii meillä hyvin. Osa ruoka-aineista on viileällä verannalla, siellä on myös enemmistö säilyketölkeistä ja esimerkiksi hillopurkit ja etikkasäilykkeet (omatekemät siis). Billy on näppärä, koska kirjahyllynä sen hyllysyvyys ei ole liian iso - sinne taakse ei pääse katoamaan mitään. Tavalliset keittiönkaapit ovat liian tilavia, sinne pystyy hukkaamaan tavaraa. Ainakin tällanen persjalkainen ja lyhytkätinen ihminen.

Osa tavarasta on noissa paikoissa ihan "päivittäiskäytössä" eli esimerkiksi pastat on korissa, josta otan ruuanlaittoon aina sitten minkä pussin milloinkin tarvitsen (meillä tehdään laitoskeittiöannoksia, neljä teinipoikaa kotona), ja osa on ihan säilytyksessä: esimerkiksi suola ja sokeri on pienemmissä astioissa lähempänä hellaa.

Äkkiä on nuo teinitkin oppineet, mistä kannattaa etsiä mitäkin. Heillä on myös vankka luotto siihen, että meillä on aina kaikkea, ja hämmästys onkin suuri, jos jotain ei löydykään - miten niin meillä ei ole sushietikkaa?!? Ovat myös tottuneet siihen, että aina voi tehdä itse tai soveltaa - onko meillä sitten riisiviinietikkaa ja sokeria? Voiko käyttää tavallista rajamäen etikkaa?

Varastoni on kaupassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen itse miettinyt samaa. Jotkut taloyhtiöt voisi tehdä yhteisiä säilöjä asukkaille yhteisiin tiloihin?

Oletko kuullut asuntokohtaisista kellari- ja vinttikomeroista? Häkkikomero? 🔔🎶

Jos oikeasti tulisi tarve varastoida isompi erä säilyvää ruokaa, pakkaisin ne laatikkoihin ja kiikuttaisin omaan, lukolliseen varastoon. Uusi rakennus, ei rottia. ☺️

Noihin laatikoihin kannattaa kirjoittaa näkyvälle paikalle hämäykseksi esim "Mikko Alatalon musiikkia", niin ei varkaat turhaan kiinnostu, mikäli varasto on sellainen, että näkee mitä siellä varastoidaan.

Heh. Ja sitten sinne iskee joku Alatalon fani.

Miten pitkäksi aikaa te oikein hamstraatte?

Entä jos ruoan hinnat nousetvat vuosiksi eteenpäin?

Jossain vaiheessa nyt halvemmalla ostetut varastot loppuvat.

No mutta kai siinä on muutaman roposen silti säästänyt.

Vierailija kirjoitti:

Tyhjensin yhden lipaston kaapin täysin turhasta tavarasta, tavarasta mitä ei ole käytetty moneen vuoteen.

Nyt kun mietin mitä ostin tämä tuntuu ihan älyttömälle hommalle. 

Sama fiilis. Tyhjensin hyllyn ja sitten tuli semmonen olo että "ei helvetissä..". Kai jotain lähdevettä hommattava kuitenkin kotiin.

Mastraajat yleensä vaan heittävät rahat ja ruuat roskiin.   Itsellä on kuivamuonaa mutta vaellan ja käytän tämän säännöllisesti. Että se 10 päivän luonas pussit menee aina seuraavalla reissulla.

Vierailija kirjoitti:

Isoneliöiset taloudet pystyvät hamstraamaan, ei yksiöissä ahtaasti asuvat pääkaupunkiseutulaiset.

Kuinka pieni yksiö sulla oikein on, jos ei mahdu muutamaa puuro- tai tunapakettia kaappiin? Muutamaa pussia makaronia tai vesipulloja esim eteiseen... Vai olisko tarve hamstrata loppuelämän ruoat kerralla? 

Minä en osta mitään, mitä meillä ei tultaisi käyttämään/syömään. Minulla ei ole varsinaisesti mitään hamstrattua varmuusvarastoa, vaan kotivara, joka elää koko ajan. Jos otan hyllystä toiseksi viimeisen pussin makaronia, niin laitan sitten kauppalappuun "Makaronia". Ja ostan, kun jostain löydän edullisesti - ennen se edullinen oli Prisman 10 pussia Myllyn paras-makaroonia (400g pussi) eurolla, nyt se on Tokmannin tarjous neljä pussia eurolla. Pitkän aikaa meillä syötiin enemmän spagettia kuin sarvimakaronia, koska se spagetti sattui olemaan halvempaa (0,39€/kg vs. 0,5€/kg), mutta viime syksynä spagetti kallistui huomattavasti, ja vaikka myllyn paras-makaronin hintakin nousi, niin nyt se on kilohinnaltaan halvempaa.

Nyt kauppalapussa näyttää keikkuvan miehen hilsesampoo, ostan kun löydän halvalla tai edullisesti. Kirjoitin sen tuohon, kun kaivoin vessan kaapista viimeisen pullon miehelle. Todennäköisesti jossain vaiheessa tulee eteen edullinen nipputarjous, ja ostan niitä, ja voin sitten poistaa tuon taas pitkäksi aikaa listalta. Sekamehua näyttäisi myös olevan listalla, kun keittiössä on käytössä toiseksi viimeinen mehupurkki.

Käyn epämääräisin välein läpi ruokakaappeja/hyllyjä, pakastinta jne. Jos sieltä löytyy jotain sellaista, joka olisi syytä käyttää piakkoin, niin jätän sen näkyville ja pidän mielessä. Että kun seuraavan kerran teen lihasoppaa, muistankin laittaa sen loppupussillisen sokeriherneitä ja lehtikaalivarsisilput sinne sekaan. Tai joku kerta kerään kasaan kaikki epämääräiset pastapussien pohjat ja keitän ne kerralla (pasta mista). Taidankin tänään kaivella pakastinta, löydänkö vielä pussillisen pinaattia/mangoldia/lehtikaalia, tekisi mieli "pinaatti"keittoa.

Meiltä ei synny sellaista hävikkiä, että joku hyllyssä oleva raaka-aine pääsisi vanhenemaan syömäkelvottomaksi. Joskus joku uutuuskokeilu tuomitaan "ei jatkoon"-kategoriaan, ja sitä ei sitten enää hankita, mutta ei sitä syömättä pois heitetä! Ja yleensä hän, joka on ko. tuotteen ostamista ehdottanut, joutuu sen myös syömään pois... Tai kuten tässä koronapandemian alkuvaiheessa, mies toi monta purkillista nötköttiä "Kun ei meillä ole tätä". No, meillä ei ole sitä, koska siitä ei kukaan tykkää, ei edes koira - eikä mies, joka sen osti. Mies on joutunut syömään neljä purkillista nötköttiä ja syö vielä sen viimeisenkin purkillisen. Mitäs osti.

Ja kotivara sisältää siis paljon muutakin kuin ruokaa. Lemmikkien ruuat tietenkin, mutta myös särkylääkkeet, laastarit, desinfiointiaineet, pyykinpesuaineet, roskapussit, teipit, patterit, taskulamput...

Syötän tietysti koiralle kuten ennenkin.