Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mistä saisin apua vihanhallintaan?
19.03.2022 |
Hei! Oon 25vuotias mies ja normaalisti todella hyväkäytöksinen ja kaikinpuolin kuulemma nuhteeton, mutta mul o ollu ongelmia hallita tekojani vihaisena/stressaantuneena niin kauan kuin muistan :(
Esim oon monesti lyönyt koulussa ja kotona nyrkillä oven hajalle "vahingossa", saatan sanoa stressavassa tilanteessa (esim ennen koetta tai nykyään jotain työtehtävää) kelle tahansa joka tulee jotain juttelemaan melko pahasti, ja olen todella usein onnistunut särkemään kännykkäni kun olen hermostuneena painanut sen näyttöä täysillä huomaamattani esim pelatessa tai kirjoittaessa😔
Ihan eri tasolla sitten on tai oli nää suuttumiset. Oven hajottaminen oli pienintä😒 mä en oo ylä-asteen jälkeen ketään lyönyt, mutta monesti oon meinannut ja usein oon joutunut kirjaimellisesti pysäyttämään oman käteni tai väkisin kääntämään sen lyömään kohteena olevan henkilön ohi.
Ryhdistäydyin sen jälkeen, kun 15vuotiaana riitelin äitini kanssa keittiössämme yhdestä pikku jutusta tai ennemmin monista pikkujutuista kuten mun "salaperäisistä" menemisistä, kotiintuloajoista ja huoneen siivoamisesta. Äiti kävi loppuvaiheessa mun päälle sanallisesti aika rajusti (ihan aiheesta varmaan) ja mulla vain pimeni ja lopputuloksena oli se että vieressä ollut hyllykkö täynnä keittiövälineitä kaatui hajoten ja keittiöveitset, soppakauhat ja kaikki muu oli pitkin lattiaa. Onneksi kukaan ei jäänyt alle.
Tämän jälkeen äiti puhui isän kanssa ja päättivät että seuraavalla kerralla ilmoittavat jonnekin ja se sai mut ryhdistäytymään ja se tapahtui käytännössä niin että eristäydyin heistä ja koulussa pakotin itseni poistumaan vaikeista tilanteista jo silloin kun ne tuntui olevan hallinnassa ja onnistuin jopa kadottamaan tämän ongelman täysin, mutta nyt asun omassa asunnossa, mulla on tyttöystävä joka on raskaana ja hänellä on ollut tunnekuohuja jotka mun rakastavana poikaystävänä pitäis kestää hyvin, mutta tuntuu et nää vuosien takaiset ongelmat on tulossa takaisin.
Mitään vakavaa siis ei ole tapahtunut (en oo siis lyönyt tai rikkonut mitään) , mutta mulla on alkanut olee riitatilanteissa vaikka ne ei olis pahojakaan sellaisia tunteita mitä mulla oli esiteininä eli ennen kuin tää ongelma saavutti huippunsa jolloin olin joutua pois kotoa. Sitä tunnetta ei osaa selittää, se ei näy päälle päin esim ilmeissä.... se on jonkinlaista paineentunnetta joka kasvaa, kasvaa ja kasvaa kunnes mä joko pääsen pois tilanteesta tai...... Tähän mennessä olen päässyt pois tilanteesta.
Mä olen yhden kaverin kanssa jutellut tästä ja hän on sanonut et kun mä oon jo 10vuotta pystynyt hallitsemaan tän niin pystyn jatkossakin, mutta mä en oo yhtä varma. Naisystäväni tietää tästä ongelmasta mutta hän luottaa siihen että olen selvinnyt siitä ja kaikki luottaa ja se vain lisää painetta! Tieto siitä millaisen pettymyksen mä aiheutan jos mä menetän malttini ja hajotan vaikka jonkin esineen tai pahempaa.
Onko täälä muita vihanhallinnan kanssa kamppailleita ja jos on niin oletteko selvinneet siitä ja miten? Onko se jokin harrastus vai mikä? Itse oon jo jättänyt alkoholin melkein kokonaan joka on merkittävästi helpottanut.
Kommentit (18)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hae jonkinlaiseen tukiryhmään. Niitä on varmaan nykyaikana netissäkin itse kävin 90luvulla vaikka mulla ongelmat rajoittuikin vihapuheisiin. Hyvä että olet pystynyt voittamaan ongelmasi jo kerran vaikka mitä ilmeisimmin oli päässyt jo niskan päälle👍 nyt et vain anna sen päästä vaan hakeudut jo tässä vaiheessa hoitoon niin se on helposti ohi
Pelatessa? Pitäisköhän sun lopettaa pelaaminen jos se ruokkii tuota? Mene lenkille sen sijaan.
Osaatko sä purkaa ärtymystäsi millään järkevällä tavalla? Kertoen toiselle siinä vaiheessa kun alkaa ärsyttää? Niin että voitte puhua siitä ärsyttävästä asiasta ja hakea korjausta siihen? Minkälaiset asiat sua ärsyttää? Mikä stressaa?
Kun vähän kuulostaa siltä, että sä olet opetellut painamaan sen negatiivisen tunteen pois ja esittämään hyväkäytöksisyyttä, mutta oikeasti hyvä käytös mahdollistaa ongelmien esiintuomisen rakentavasti sen sijaan, että yksi pitää nokkansa kiinni kaikesta kunnes menee seinille.
Se on vähän sellainen lapsen käytösmalli, että kunhan olen kiltti poika kaikki menee hyvin. Mutta nyt susta on tulossa isä, oletkin sen seuraavan sukupolven edustaja jonka pitäisi kantaa vastuuta ja kokea olevansa oman elämänsä herra, joka on turvassa omissa nahoissaan ja vastuussa omalta osaltaan siitä, että ympärilläkin voidaan hyvin.
Lopetat pelaamisen jos se ruokkii tuota.
Mene hyvälle psykiatrille. Joskus kaksisuuntaisen mielialahäiriön maniavaihe ilmenee aggressiona. Kannattaa poissulkea tuo mahdollisuus.
Sitten kannattaa lähteä tutkimaan, onko sinulla ADHD. Vihanhallinnan ongelmat ja impulsiivisuus voi olla oireita siitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olet tosi vastuullinen nuorimies. Ota yhteyttä alkuun auttavaan puhelimeen (miessakit esim), mutta olisi hyvä selvittää myös neurobiologista taustaa ongelmallesi. Jos pystyt menemään yksityislääkärille (psykiatri, joka on erikoistunut ko. asiaan), niin saat lähetteen erikoissairaanhoitoon.
Terapia. Jos pystyt maksamaan itse, niin senkun valitset sopivalta vaikuttavan psykoterapeutin. Todennäköisemmin haluat kuitenkin Kelan korvauksen tai yhteiskunnan kustantamat käynnit psykiatrisella sairaanhoitajalla. Se alkaa yhteydenotosta omaan terveyskeskukseen tai työterveyshuoltoon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vihanhallintaongelmasi kestää tasan sen aikaa kun kohtaat ihmisen joka ei katsele perseilyäsi enää sekuntiakaan, vaan lasauttaa sua turpaan ja tajun kankaalle.
Heräillessäsi ja keräillessäsi irronneita hampaitasi parketilta, sun ei tee enää yhtään mieli rikkoa mitään.
Joka kerta kun alkaa tuntumaan painetta päässä ja tuntuu että pian se sanoo poks, hakeudut illalla prosenttijengin kansoittamaan kapakkaan ja aloitat kommunikoinnin, "onkos homojen mopot jo liikenteessä"?
Siitä se lähtee vihanhallintakurssi taas käyntiin.
Vierailija kirjoitti:
Terapia. Jos pystyt maksamaan itse, niin senkun valitset sopivalta vaikuttavan psykoterapeutin. Todennäköisemmin haluat kuitenkin Kelan korvauksen tai yhteiskunnan kustantamat käynnit psykiatrisella sairaanhoitajalla. Se alkaa yhteydenotosta omaan terveyskeskukseen tai työterveyshuoltoon.
Minusta ap vaikuttaa psyykkisesti terveeltä ja tasapainoiselta. Ongelma vaikuttaa olevan neurobiologinen, mihin terapia voi myös auttaa, mutta ei silti ole oikea hoitokeino. Ap on hallinnut itsensä ja pystyy hyvin tarkastelemaan, havainnoimaan ja säätelemään toimintaansa, missä ilmeisesti edullinen kasvuympäristö on auttanut eli antanut työkaluja tähän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ensiksi: on todella hieno asia, että tiedostat käytöksesi haitallisuuden ja mietit, mistä saisit apua ongelmaasi. Moni kanssasi samassa tilanteessa oleva ei osaa reflektoida omaa käytöstään lainkaan vaan pistää kaiken sen piikkiin, kuinka muut ovat niin "ärsyttäviä".
Koska sinulla on ollut ongelmia vihanhallinnan kanssa jo nuoresta asti, voi olla, että sinulla saattaa olla diagnosoimaton ADHD tai jokin muu neuropsykiatrinen oireyhtymä. Aikuisten nepsy-tutkimuksiin saattaa joskus olla kimuranttia saada lähete mutta älä anna sen lannistaa. Hankkiudu lääkärin tutkimuksiin mahdollisimman pian, jotta saat selvyyden asiaan. Koska sinusta on tulossa isä, olisi asia senkin vuoksi hyvä selvittää, koska neuropsykiatriset haasteet ovat vahvasti periytyviä.
Suosittelen myös mahdollisuuksien mukaan hankkimaan rinnalle terapiaa tai muuta keskusteluapua. Saattaisit hyötyä esimerkiksi dialektisesta käyttäytymisterapiasta, joka on alunperin kehitetty epävakaan persoonallisuushäiriön hoitoon. Siitä ovat saaneet kuitenkin apua monet ei-epävakaatkin, joilla on ongelmia tunteiden säätelyn ja impulssikontrollin kanssa.
Toivotan sinulle rohkeutta matkallesi! Kun saat selvyyden siihen, mistä vihanhallintaongelmasi pohjimmiltaan juontuu, opit hallitsemaan sitä ihan eri tavalla kuin ennen.
Vierailija kirjoitti:
Ensiksi: on todella hieno asia, että tiedostat käytöksesi haitallisuuden ja mietit, mistä saisit apua ongelmaasi. Moni kanssasi samassa tilanteessa oleva ei osaa reflektoida omaa käytöstään lainkaan vaan pistää kaiken sen piikkiin, kuinka muut ovat niin "ärsyttäviä".
Koska sinulla on ollut ongelmia vihanhallinnan kanssa jo nuoresta asti, voi olla, että sinulla saattaa olla diagnosoimaton ADHD tai jokin muu neuropsykiatrinen oireyhtymä. Aikuisten nepsy-tutkimuksiin saattaa joskus olla kimuranttia saada lähete mutta älä anna sen lannistaa. Hankkiudu lääkärin tutkimuksiin mahdollisimman pian, jotta saat selvyyden asiaan. Koska sinusta on tulossa isä, olisi asia senkin vuoksi hyvä selvittää, koska neuropsykiatriset haasteet ovat vahvasti periytyviä.
Suosittelen myös mahdollisuuksien mukaan hankkimaan rinnalle terapiaa tai muuta keskusteluapua. Saattaisit hyötyä esimerkiksi dialektisesta käyttäytymisterapiasta, joka on alunperin kehitetty epävakaan persoonallisuushäiriön hoitoon. Siitä ovat saaneet kuitenkin apua monet ei-epävakaatkin, joilla on ongelmia tunteiden säätelyn ja impulssikontrollin kanssa.
Toivotan sinulle rohkeutta matkallesi! Kun saat selvyyden siihen, mistä vihanhallintaongelmasi pohjimmiltaan juontuu, opit hallitsemaan sitä ihan eri tavalla kuin ennen.
Todella hyvä viesti, asiantunteva. Todella hyvä nostaa esille myös syntyvä lapsi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lukitse itses häkkiin ennen ku jotain ehtii tapahtumaan
Sä oot tehnyt todella hyvää työtä tuon eteen jo nyt. Jos tilanteesta ei pääse pois niin parempi lyödä seinää ku ihmistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos puoliso tietää asiasta, niin hän varmasti myös pystyy ymmärtämään jos joskus vaikka harjoittaa jonkin tavaran. Liikaa ei pidä murehtia. Sulla on keinoja joilla oot selvinnyt tähänkin asti, käytä niitä. Lisää keinoja voi löytyä esim meditaatio, käytä eri hengitystekniikoita....
Sun viestistä ei tule sellaista fiilistä, että olisit alkoholistiperheen lapsi mutta varmuudeksi kysyn, että oletko? Viha on tosi paljon pelkoa. Kuulostat ihmiseltä, joka ei kestä stressiä. Sellaisia ihmisiä tulee alkoholistiperheiden lapsista, jotka joutuvat koko ajan olemaan stressissä ja pelkäämään. Mutta tosiaan sulla ei vissiin ole sellainen lapsuus vai jäikö se vain mainitsematta? Yritän vaan tuumia, että onko toi sun alttius suuttua jotain aivojen rakenteessa jo syntyjään ollutta, kuten täällä ehdotetaan vai olisiko kuitenkin perheen dynamiikassa jotain tosi stressaavaa ollut.
Jospa uistaisit lapsuutesi väärin ja murrosikäisenä komkemasi asiat suurentelet ? Joka tapauksessa lopeta syylistäminen. Ota vastuu omasta elämästäsi .Soita aika terveyskeskus ja puhu siellä asiasi.Ohjaavat sinut sieltä, tarvitsemaasi terapia ryhmän.
Vierailija kirjoitti:
Sun viestistä ei tule sellaistla fiilistä, että olisit alkoholistiperheen lapsi mutta varmuudeksi kysyn, että oletko? Viha on tosi paljon pelkoa. Kuulostat ihmiseltä, joka ei kestä stressiä. Sellaisia ihmisiä tulee alkoholistiperheiden lapsista, jotka joutuvat koko ajan olemaan stressissä ja pelkäämään. Mutta tosiaan sulla ei vissiin ole sellainen lapsuus vai jäikö se vain mainitsematta? Yritän vaan tuumia, että onko toi sun alttius suuttua jotain aivojen rakenteessa jo syntyjään ollutta, kuten täällä ehdotetaan vai olisiko kuitenkin perheen dynamiikassa jotain
Mun vanhemmat ei ole alkoholisteja äiti ei juo juuri ollenkaan ja isä vain harvoin. Tosin mä itse aloin käyttään alkoholia jo varmaan 13vuotiaana silloin kun alkoa jostain käsiini sain kaverien kans ja joskus myös join yksinkin erityisesti siinä 15-17vuotiaana kun aloin eristäytyä kaikista pikkuhiljaa. Mä käytin alkoholia siis yhä silloinkin kun tapasin nykyise naisystäväni ja lopetin vasta ihan täs hiljattain kun huomasin sen heikentävän mun stressinsietokykyä. Mut siis vanhemmat ei oo alkoholisteja ja he ovat pystyneet tarjoamaan mulle muutenkin hyvän lapsuuden.
Ap
Alue: Aihe vapaa
Ensimmäiseksi kannattaa erota persuista.