Onko muiden 3-4-vuotiaat tällaisia?
Ihan tavallinen 3,5v. tyttö joka bongaa lehdestä/televisiosta/kadulla jollain toisella lapsella jonkun lelun/vaatteen/tavaran ja toteaa että minä haluan tuollaisen, äiti ostatko. Vastaan aina että ei me nyt osteta mitään potkulautaa/Frozen-mekkoa/uutta barbia koska kohta on talvi/sulla on jo monta mekkoa kaapissa/just sait mummilta uuden barbin. Tyttö vastaa että no okei mutta huomenna ostetaan. Tähän saakka "huomenna" on ollut ei ikinä, mutta mietin onko muilla samanlaista vai onko tyttömme erityisen ahne kun haluaisi ihan kaiken itselleen?
Ei saa aina haluamaansa (välillä tuntuu että hyvä jos edes joskus saa), kaupassa jos haluaa esim karkkia niin hyväksyy mukisematta vastauksen että tänään ei ole karkkipäivä. Tai lelukaupassa käydään aika usein katselemassa leluja mutta tositosi harvoin mitään ostetaan ja sekin on tytölle ihan fine mutta joka lelun kohdalla sitten aina haluttaisiin just se legosetti tai tanssiva koira.
Kommentit (9)
[quote author="Vierailija" time="26.08.2015 klo 22:34"]
Miksi käytte lelukaupoissa usein katselemassa, jos ette mitään osta? Eikö se just kannusta lastasi haaveilemaan materiasta? Lisäksi jotenkin sydäntä särkevää kuulla että pienesi on kehittänyt tällaisen "huomenna" defenssin, jotta kestäisi pettymyksen paremmin. En nyt tarkoita että lapselle täytyy ostaa kaikki mitä hän ikinä keksii toivoa, mutta tuntuu lapsen kiduttamiselta kuljettaa häntä lelukaupoissa ilman että mitään ostetaan. Miksi ihmeessä teet niin?
[/quote]
Eihän se ole kidutusta. Kyllä meillä ainakin lapset rakastaa käydä siellä leluosastolla ja muualla haaveilemassa niistä leluista. Ja se ap:n kertoma "huomenna" kertoo selkeästi vain siitä, että lapsella on haaveissa sellainen lelu. Toivoo saavansa sellaisen vielä joskus.
Mun mielestä on hienoa opettaa, että aina ei saa kaikkea ja kaupassa voi vain katsoakin ja suunnitella mitä tahtoisi oikeasti eniten. Mitä voi hankkia sitten kun on varaa. =)
Ei tuo ole ahnetta. On olemassa ammattikunta, joka saa ihmiset haluamaan asioita, lapsi ei osaa varsinkaan suhtautua yhtään kriittisesti mainoksiin ja uutuuksiin. Oon just tässä ajatellut, että muuttuukohan meillä meno siinä vaiheessa, kun lapset altistuvat enemmän mainoksille.
Haluaminen on todella inhimillistä, ja kun lapsesi hyväksyy kieltävän vastauksen mukisematta, en pitäisi häntä ainakaan erityisen ahneena.
Ei on ei ja sitä ei tarvitse perustella
[quote author="Vierailija" time="26.08.2015 klo 22:21"]
Ei on ei ja sitä ei tarvitse perustella
[/quote]
Kyllä tarvitsee, mutta eivät kaikki osaa. Siinä siirtää tyhmyyttä eteenpäin seuraavalle sukupolvelle.
[quote author="Vierailija" time="26.08.2015 klo 22:14"]
Haluaminen on todella inhimillistä, ja kun lapsesi hyväksyy kieltävän vastauksen mukisematta, en pitäisi häntä ainakaan erityisen ahneena.
[/quote]Ja saahan sitä haluta, tarkoitan että aina sitä halua ei tarvitse torpata sillä että et saa haluamaasi. Mainontaa ja varsinkin lapsille suunnattua on aika hankalaa välttää, joten uskoisin tuon haluamisen olevan aika tyypillistä.
Miksi käytte lelukaupoissa usein katselemassa, jos ette mitään osta? Eikö se just kannusta lastasi haaveilemaan materiasta? Lisäksi jotenkin sydäntä särkevää kuulla että pienesi on kehittänyt tällaisen "huomenna" defenssin, jotta kestäisi pettymyksen paremmin. En nyt tarkoita että lapselle täytyy ostaa kaikki mitä hän ikinä keksii toivoa, mutta tuntuu lapsen kiduttamiselta kuljettaa häntä lelukaupoissa ilman että mitään ostetaan. Miksi ihmeessä teet niin?
Normaalia on. Meillä tyttö 4,5v ja ne haluamisen esiintyy nimenomaan aina mainosten (lehti/tv/tmv) näkyessä. Haluaa sitä sun tätä, kaikkea aina "kaikista eniten". Ymmärtää kuitenkin että kaikkea ei osteta, usein puhuukin että ostatko sitten synttärilahjaksi..no tässä ehtii puolen vuoden sisällä muuttua ne haluamiset vielä moneen kertaan :D ja itse en lupaa ostaa, yleensä vastaus on katsotaan sitten synttärinä (mitä haluat silloin)/ sulla on kaapit täynnä mekkoja / teillä on leluja ihan tarpeeksi, ja nämä riittävät perusteluksi. Mutta normaalia on :)
Kyllä meilläkin haluaa tyttö vaikka mitä. Suunnittelee aina "sitten kun täytän neljä vuotta niin..." Nyt täytti neljä vuotta niin nyt toteaa kaupassa ja muualla kaiken olevan "neljävuotiaiselle". :D Ei tosin tuokaan kitise jos ei jotain saa. Yleensä ei saa, mutta toisinaan me kyllä jotakin ostetaankin. Karkit on sellanen juttu, mikä tiedetään aina etukäteen kauppaan mennessä saako vai ei. Ja esim tänään kun meidän molemmilla tytöillä oli kertynyt lelurahaa niin kauppaan mennessä mainittiin, että nyt mennään kauppaan ja jos haluaa niin voi jotain ostaa jos omat rahat riittää. Pienempi tahtoi my little ponyn ja isompi sellasen keijun joka lentää kun vetää narusta. =)
Mut tosiaan meillä ei oikein kysellä "ostetaanko" "saanko" vaan lähinnä suunnitellaan, että saadaan :D Nyt siirrytään suunnittelemaan, että "pukki voisi tuoda" tai "sitten kun on tarpeeksi rahaa voisi ostaa". Meidän tytöt saa satunnaisesti "kotitöistä" jo rahaa. (50snt-1€) Kun on kertynyt kivasti niin sitten voi ostaa jotain itse. Kotitöitä on äidin auttaminen pyykkien laitossa tai pöydän kattaminen, tiskikoneen tyhjennyt jne äidin kanssa ja näistä ei aina saa rahaa, mutta satunnaisesti kun menee erityisen hienosti.
Meidän tytöt on 4 ja 2v.