Lue keskustelun säännöt.
Vaiva ei viihdy laisinkaan lattialla
24.08.2015 |
eidän 8-kuukautinen vauva ei ole koskaan viihtynyt yhtään yksin. Ei viihdy edes niin, että istuisi lattialla leikkimässä ja minä olisin vieressä sohvalla. Sekään ei kauan riitä, että istun lattialla vieressä, vaan pitäisi koko ajan leikkiä, kävelyttää, ottaa syliin, leikkiä, kävelyttää, ottaa syliin...
Nyt on sentään hieman helpompaa, kun osaa itse istua. Silloin kun ei osannut sitäkään, oli kannettava sylissä ihan koko ajan. Toisaalta nyt vaivaa jonkinlainen eroahdistus, joka saa lapsen levottomasti jo 10 sekunnissa, jos häviän näköpiiristä esimerkiksi vessaan. Niinpä otankin vauvan usein mukaan istumaan vessan lattialle, kun pitää omilla tarpeillaan käydä...
Oletteko saaneet " koulutettua" muksujanne viihtymään edes hetken itsekseen? Luonnekysymyskö tämä on? Millaisia lapsista tulee isompina, jos ne pienempinä ovat ihan lahkeessa kiinni.
Lapsi ei toisaalta ole mitenkään arka, tykkää uusista paikoista ja hetken tutustuttuaan myös uusista ihmisistä (tosin tällä hetkellä vähän vierastaa), mutta vaatii tosiaan ihan jatkuvaa seuraa.
Kommentit (27)
[quote author="Vierailija" time="24.08.2015 klo 21:57"]Kuulostaapa ikävältä vaivalta.
[/quote]
No juurikin näin kirjaimellisesti!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tsemppii! Täysin kuin olisin ite kirjoittanut.. :/
Kokeile Manducan rintareppua; lapsi selkään siinä siksi aikaa että saat kotihommia tehtyä yms.
Esikoinen oli ihan samanmoinen, nyt on vajaa kaksi ja ensimmäisiä kertoja olen pystynyt lähtemään käymään äitipolilla niin, että jää mummunsa kanssa ilman että huutaa koko poissaoloajan! Ennen parempi vaihtoehto oli pakottaa mies ottamaan töistä vapaata :/ se tunne, kun saa olla yksin kotona ensimmäistä kertaa melkeen pariin vuoteen.. Priceless!
Ei kauheasti varmaan lohduta, mutta ei tuo leiki eikä viihdy edelleenkään yksinään. Kannattaa ajatella pahimman kautta että ehkä se jo 4-5vee alkais jotaki tekeen yksinäänkin, eipähän pety.. :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla oli molemmat tytöt ns. Vaativia vauvoja ja taaperoita. Helpotti kun olivat yli 3v. Siihen asti veivät henkisesti kaikki mehut :) Nyt esikoinen on reipas ja taitava tokaluokkalainen ja kuopus suloinen eskarityttö.. Aika kultaa muistot... Huh...
Kuulostaapa ikävältä vaivalta.