Miksi joitain kohteliaita ihmisiä pidetään m*lkkuina?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

- usein kohteiliaita ihmisiä pidetään m^llkuina siksi, että he ovat m^lkkuja. Se että ilmaisee itseään kohteliaasti, ei mitenkään pelasta, jos ilmaistu sisältö on ilkeää, toista halveksivaa, alentavaa tai kakkamaista. Ja monilla on. Yleensä he eivät myöskään tajua sitä itse, koska se on heidän mielestään luonnollista.

- toinen asia on, että ulkoiset kohteliaisuuden merkit voi ilmaista myös äänensävyllä tai tavalla, joka tekee niistä sarkastisen ivallisia. "Kiitos" on tästä perusesimerkki, jonka merkitys muuttuu äänen sävyn ja tilanteen mukaan kiitoksesta käskyksi ja moitteeksi.

- kukkien antaminen on aika intiimi asia, jollei kyse ole selkeästä onnittelu tai surunvalittelutilanteesta. Jos niitä antaa milloin sattuu kenelle sattuu, se on tunkeilevaa.

Miten sanat "kiitos", "ole hyvä" tai "anteeksi" muuttuvat ivallisiksi? Jos henkilö kuitenkin tsemppaa ja esim. hymyilee samalla? Miten henkilö voisi ilmaista ne ei-ivallisesti vai pitääkö naisen oletusarvoisesti vain kohdella muita naisia kuin ilmaa?

Kukkia ystäväni on antanut vaikkapa hoitohenkilökunnalle sairaalassa tai opettajalleen jollain kurssilla. Varsinkin naiset suhtautuvat kiusaantuneesti, jos saavat naiselta kukkia. Vai pidetäänkö häntä vain jotenkin nolona? Mun mielestäni hän on kiva ja sydämellinen.

T. Ketjun aloittaja

Jollet tajua, miten kiitos, ole hyvä ja anteeksi muuttuvat ivallisiksi, olet sosiaalisesti aika sokea ja kuuro.

Kukkien antaminen esim opettajalle muuten kuin kurssin lopuksi JA ARVIOINTIEN JÄLKEEN on epämiellyttävää ja voidaan tulkita lahjonnan yrityksesksi, ja esim meillä mitään ei saa ottaa vastaan. Sama sairaalassa, missä ongelma on vielä myös se, että niitä ei edes voi pitää henkilökunnan kahvihuoneessa koska siellä taatusti on allergista väkeä. Ystäväsi ei ole herttainen, vaan ajattelematon ja tunkeileva ja potentiaalisesti saattaa nämä "lahjomansa" ihmiset hankaluuksiin esimiestensä kanssa.

Minä olen tuollainen ja mua pidettiin ihan friikkinä. En siis ole enää avoimesti tuollainen, koska se aiheutti niin paljon pahennusta. En tiedä miksi. En siis mitään kukkia jakanut. Mutta olen ystävällinen ja iloinen ja ihmiset katsoo, että mikä tota vaivaa, vähänkö feikki. Ei se sovi suomalaiseen kulttuuriin. Suomessa tulee kulkea naama rutussa ja valittaa.

Mä en nyt käsitä ollenkaan, miten tuommoista ihmistä voisi pitää m*lkkuna?

M*lkku tarkoittaa mulle täyttä k-päätä, joka on negatiivinen, töykeä ja puuttuu kaikkeen. M*lkku on duunin kaikkeen puuttuja ja parhaiten osaava besserwisser.

Tiedän pari tuollaista pomoa, tuo pullaa ja kiittelee hyvästä työstä ja on ihan mukavaa juttuseuraa, mutta ei hoida töitään, ei edes osaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Useimmat haluaa itse valita kenen kanssa ovat tekemisissä. Siksi tuollaiset huomionosoitukset ovat kiusallisia.

Älä paukuta päätäs pallinaama.

Kukkia voi antaa jollekin ihmisille, josta itse pitää, vaikka ei olisikaan ystävät hänen kanssaan.

Se on osoitus sille, jolle kukat antaa, että olet kiva ihminen, minä pidän sinusta.

Mutta tätä eivät tyhmät ja aivottamat ja huonon kasvatuksen saanet palstanmammat koskaan tule tajuamaan.    Kun suurin heistä on kasvanut väkivaltaisessa, alkoholisoituneessa ja rikkinäisissä kodeissa.

Kodeissa joissa ei koskaa ole nähtykään elävää kukkakimppua tai itse ojennut sitä kellekään.

Tuskin on edes isän-tai äitienpäivää muistettu, puhumattakaan syntäpäivistä sun muista.

Mutta ette sen vertaa ole kehittyneet ihmisinä vieläkään, edes aikuisena, että käsittäisitte erilaisia ihmisiä ja käytöstapoja.

Hävetkää!

Kuulostat todella ystävälliseltä ja hyvältä ihmiseltä. Ihan varmasti kaikki irl huomaavat kuinka hehkut lämpöä, kunnioitusta, rakkautta ja valoa kaikkialle.

Kyllä on varmasti ihana saada sinulta kukkia. Ihan mukava ottaa se kimppu vastaan, ja katsoa raivosta hehkuvia silmiäsi, jos ei osaa tarpeeksi olla kiitollinen ja räjähtää onnesta.

Varmaan on kiva, kun alat huutamaan niin että sylki lentää suusta, ja haukut huonoksi ihmiseksi kun ei osata käyttäytyä kuten sinä.

Minäkin olen ystävällinen ja avulias ja tuntuu siltä ettei suomalaiset oikein osaa ottaa vastaan sellaista. Miksi sä mulle annat,ihmettelevät kun jotain pyytämättä annan. Koska tiedän että tarvitset,siksi vain.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Samaa mieltä tuosta, että ne eleet, kauniit sanat ja kaiken maailman kohteliaisuus temput on todella helppo pilata vain esittämällä ne väärällä sävyllä.

Sellainen "katsopas tästä mallia miten sitä oikein käyttäydytään, ja katsopas nyt minua miten minä tässä osaan oikein käyttäytyä" sävy, tekee niistä eleistä inhottavia ja toiselle ei tule niistä hyvä mieli.

Uskokaa tai älkää mutta kyllä se motiivi niihin kohteliaisuuksiin paistaa ihmisestä helposti läpi.

Sen huomaa, tekeekö toinen niitä kohteliaisuuksia puhtaasta sydämestään, vai itsettään korostaakseen.

NÄä jotka syyttää kohteliaisuuden esittämistä "väärällä sävyllä", niin ajatteletteko itse koskaan, että se johtuu teistä itsestänne miten TE kuulette sen mitä toinen sanoo! Se johtuu ihan teidän omista ennakkoluuloista ja asenteista! Ääliöt. Te itse annatte sille toiselle sen roolin ihan vain perustuen omiin ennakkoasenteisiin

Älä nimittele! Ethän tuota osaa käyttäytyä yhtään, vaikka niin kuvittelet. Vastaat ihan neutraaleihin vastauksiin haukkumalla ja nimittelemällä ja toisia halveksimalla.

Ilmeisesti olet jonkin sortin autisti ja et erota niitä äänensävyjä samalla tavalla kuin normaalit ihmiset.

Se ei oikeutua sinua käyttäytymään rumasti ja haukkumaan toisia ihmisiä.

Ilmeisesti tuollainen mulkku ei sitten ole niin kohtelias kuin kuvittelee olevansa.

Vierailija kirjoitti:

Minä olen tuollainen ja mua pidettiin ihan friikkinä. En siis ole enää avoimesti tuollainen, koska se aiheutti niin paljon pahennusta. En tiedä miksi. En siis mitään kukkia jakanut. Mutta olen ystävällinen ja iloinen ja ihmiset katsoo, että mikä tota vaivaa, vähänkö feikki. Ei se sovi suomalaiseen kulttuuriin. Suomessa tulee kulkea naama rutussa ja valittaa.

Mun kirjoissa nythän sä vasta friikki oletkin, kun olet mennyt muuttamaan itseäsi muiden mieliksi.

Olisit ollut rohkeesti oma itsesi, jos se oli sua ominta itseään. Jos positiivisuus ei kuitenkaan tule syvältä sydämestä ilman ponnisteluja, niin se huomataan ja siitä syntyy ristiriita. Miksi kukaan haluaa esittää väkisin positiivista? Se on friikkiä.

Suomalaiseen kulttuuriin kuuluu toisista huolehtiminen. Me olemme talkookansaa! Apujoukot lähtee nopeastikin liikkeelle jos tarvitaan. Silti arjessa ei tarvitse koko ajan olla iholla.

Suomalaisten perusilme valitettavasti on naamarutussa, eikä sille ei voi mitään - etenkin kun ajatuksissaan kulkee, on synkkiä ilmeitä. Silti siellä päänsisällä voi olla hurjatkin karnevaalit menossa ja ne on sitten omia juttuja ne. :)

Ei pitäisi yrittää lukea ihmisiä, jos ei kerran osaa.

Kauheimpia ja surkeimpia ihmisiä ovat ne ketkä oikein mainostavat ja julistavat olevansa kilttejä, kohteliaita ja hyviä.

Ovat poikkeuksetta päinvastaista. En ole koskaan törmännyt ihmiseen joka olisi oikeasti kiltti ja hyväsydäminen ja sitä mainostaisi ja toitottaisi.

Se on erittäin varma varoitusmerkki jokaiselle, jos henkilö kehuu olevansa kiltti, tai "liian kiltti" ja "olen liian hyvä ihminen".

Juoksaa aina jos kuulette noita varoituslauseita!

T: kokemuksen syvä rintaääni

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Useimmat haluaa itse valita kenen kanssa ovat tekemisissä. Siksi tuollaiset huomionosoitukset ovat kiusallisia.

Älä paukuta päätäs pallinaama.

Kukkia voi antaa jollekin ihmisille, josta itse pitää, vaikka ei olisikaan ystävät hänen kanssaan.

Se on osoitus sille, jolle kukat antaa, että olet kiva ihminen, minä pidän sinusta.

Mutta tätä eivät tyhmät ja aivottamat ja huonon kasvatuksen saanet palstanmammat koskaan tule tajuamaan.    Kun suurin heistä on kasvanut väkivaltaisessa, alkoholisoituneessa ja rikkinäisissä kodeissa.

Kodeissa joissa ei koskaa ole nähtykään elävää kukkakimppua tai itse ojennut sitä kellekään.

Tuskin on edes isän-tai äitienpäivää muistettu, puhumattakaan syntäpäivistä sun muista.

Mutta ette sen vertaa ole kehittyneet ihmisinä vieläkään, edes aikuisena, että käsittäisitte erilaisia ihmisiä ja käytöstapoja.

Hävetkää!

Kuulostat todella ystävälliseltä ja hyvältä ihmiseltä. Ihan varmasti kaikki irl huomaavat kuinka hehkut lämpöä, kunnioitusta, rakkautta ja valoa kaikkialle.

Kyllä on varmasti ihana saada sinulta kukkia. Ihan mukava ottaa se kimppu vastaan, ja katsoa raivosta hehkuvia silmiäsi, jos ei osaa tarpeeksi olla kiitollinen ja räjähtää onnesta.

Varmaan on kiva, kun alat huutamaan niin että sylki lentää suusta, ja haukut huonoksi ihmiseksi kun ei osata käyttäytyä kuten sinä.

Mä en ole hän, jolle vastasit, mutta itsekin olen naisille antanut kukkia ilahduttaakseni. En saanut edes kiitosta, mutten siihen kiinnittänyt huomiota. Tuli vain sellainen olo, että lähinnä herätin kummastusta, en iloa. Yritän myös olla aina kohtelias vieraillekin ihmisille.

Varsinkin naiset suhtautuvat oudoksuen Suomessa. Jossain muualla suhtautuminen on positiivista. En tajua, miten Suomessa voi tutustua vähän vieraampiin ihmisiin. Pitäisi varmaan kuulua johonkin sisäpiirijengiin aina ja olla jo valmiiksi hyvä sosiaalinen verkosto, jotta pääsee hyväksytyksi.

T. Nainen

Suomalaiset viihtyy omissa oloissaan ei haluta ihmisiä liian lähelle. Siksi huomionosoitukset ovat kiusallisia suurimmalle osalle.

Vierailija kirjoitti:

Ilmeisesti tuollainen mulkku ei sitten ole niin kohtelias kuin kuvittelee olevansa.

Jos sanoo tietyt sanat = kohtelias ja sen jo pitäisi riittää.

Mä en esim. jaksa jutella ihmisten kanssa yleensä ylimääräistä, enkä välttämättä sano muuta kuin kohteliaisuusfraasit vakavalla naamalla. Olem ujo introvertti, mutta haluan olla kohtelias muille. Mutta ei kai nyt sellainen tee ihmistä m*lkuksi? Olenko m*lkumpi kuin se, joka ei lainkaan pyydä mistään anteeksi, sano ole hyvää tai kiitosta? Miksi mykkyys ja tylyys on parempi asia kuin se, että edes yrittää olla kohtelias?

Kukkien antamista pidetään monesti joko romanttisena eleenä tai onnitteluna. Siksi se voi aiheuttaa kummastusta ja torjuvia reaktioita, jos kukkakimpun antaa yllättäen esimerkiksi työkaverille tai muulle etäisemmälle kaverille ilman "käypää" syytä. Kohteliaisuus ja ystävällisyys vaativat myös pelisilmää ja joskus itseään kohteliaana pitävä ihminen voi tiedostamattaan olla liian lähelle tunkeva tai antaa itsestään mielistelevän ja alentuvan kuvan. Toisaalta joillain ihmisillä on vain niin huono itsetunto, että he eivät kykene ottamaan mitään hyvää vastaan ja tulkitsevat kaikenlaisen huomaavaisuuden piiloveetuiluna. Tällaisten ihmisten kanssa ei oikein voi voittaa, jos he eivät ole itse halukkaita kyseenalaistamaan ajatusmallejaan. Neutraalin asiallisesti toki voi ja kannattaa suhtautua.

Höpsön löpsön taas. Kyllä sellaisen normaalikohteliaisuuden huomaa. Ja joillekin asiointi ilman hymyä voi olla epäkohteliaisuutta ja toisille epäkohtelias käytös on vasta silloin kun on huomattavan ynseä tai tyly tai sanoo jotain töykeää.

Oon ollu aiemmin kohtelias ja kiltti, oon luullu et se kantaa. Ei kantanu. Lopetin. Enää en jaksa välittää.

Johan se käy heti ilmi avauksen ensimmäisessä kappaleessa. Hän on yksinkertaisesti omituinen, ei nykyihmiset toimi tuolla tavalla!

Olin ennen kohtelias, ystävällinen ja hymyilevä, en ole enää, suomalaiset imevät kyllä energiat ja elämänilon jokaisesta ennen pitkää. Kannnattaa muuttaa ajoissa inhimillisempään maahan, jossa empatia ja elämänilo ovat sallittuja jopa toivottavia, eivät ihmisen tuhoamiseen kutsu.

Toinen sakki sitten nämä väkisin "auttajat"jotka pitävät itseään hyveellisinä ihmisinä ja suuttuvat jos tämä väkisin tuputettu "apunsa"ei uhrille kelpaa. Luennoivat koko ajan miten itse tekevät kaiken oikein (tätä hyvesignalointia kaiketi)ja miten toisenkin tulisi tehdä ja elää, puhuvat just koko ajan alentuvasti toiselle itseään samalla nostattaen:( Yleensä ovat imelän ystävällisiä ja oikein ylikohteliaita just kaiken aikaa, juoksen itse karkuun äkkiä näitä kokemusteni pohjalta.

Monelle on vaikea ymmärtää aitoa sydämellisyyttä. Ovat kasvaneet pitämään esim. "liiallista" hymyilyä teeskentelynä. Itse olen lähtökohtaisesti hymyilevä, ystävällinen, avoin ja avulias. Jotkut arvostavat näitä piirteitä, mutta hyvin harvalle ne ovat itsestään selviä. Osa epäilee, käyttää hyväksi, pilkkaa tms. Ulkomailla olen huomannut näiden piirteiden olevan sallitumpia kuin Suomessa, mutta kyllähän nyt vaikka Jeesustakin moni piti mulkkuna, joten ilmiö lienee jossain määrin universaali. Ei ole normaalia olla jeesusmainen, joten sellaista kartetaan (toisaalta myös ihaillaan).     

Syyttäkää vaan messias-kompleksista tai feikkiydestä, mutta itse aion jatkaa omalla linjalla. Parasta on kohdata samankaltaisia, aidosti huomaavaisia ihmisiä. Kaikilla tulee hetkiä, jolloin päähän ei mahdu kuin oma ego. Siitä kannattaa kuitenkin mielestäni aktiivisesti pyrkiä eroon. 

Vierailija kirjoitti:

Joitakin ystävällisyys ärsyttää. Ikäänkuin toinen tuntisi sääliä tai tulee liian lähelle. Apua tulisi antaa kun sitä pyydetään ei muuten. Sekin ärsyttää joitakin jos pidetään avuttomana. Ei kilttejä ole koskaan osattu arvostaa.

Niin, ja sitten on myös tietysti kateus. Jotkut kokevat kiltit ihmiset uhkana, koska eivät itse osaa sellaisia aidosti olla. Sitten ärsyttää, kun joku toinen osaa olla ja on ehkä joidenkin keskuudessa pidetty.