Mitä ajattelet ihmisestä jota haukutaan selän takana työpaikalla?

Jos en tunne häntä, niin en ajattele mitään.

Jos tunnen, niin mietin omia kokemuksia hänestä.

Yleensä omat empatia kääntyy haukutun puolelle, luontaisesti. Tällainen haukkuja ei ymmärrä, että antaa muiden haukkumisellaan myös kuvan itsestään haukkujana. Ja nimenomaan näitä haukkujatyyppejä sitten yrittää vältellä...

Tuon takia olen toiminimiyrittäjä. Ei tartte kuunnella työ"kavereiden" p*skanjauhantaa enää. Kun et itse ole paikalla, silloin sinusta puhutaan samalla tavalla, kannattaa muistaa se.

Olen ollut tuo haukuttu. Koeajalla olin ja yritin parhaani, mut yks pomon " kaveri" valitti ilmeisesti minusta ja sain potkut.

Ajattelisin ensisijaisesti, että onpa p*ska työpaikka ja huonoa johtamista.

Haukuttavasta en mitään erityistä (riippuu syystä toki miksi haukutaan).Haukkujaa en sen sijaan arvosta,puhuisi suoraa.

Enemmän ajattelen niistä jotka haukkuvat. Että kurjia tyyppejä, joihin ei ole luottaminen. Ei voi tietää, mitä ne minun selkäni takana puhuvat. Toisaalta; eipä edes kiinnosta. Usein menee niin, että vuosikymmeniäkin sitten tapahtuneita epäkohtia tyyliin "se silloin sanoi mulle näin" aletataan melko pian kertomaan myös taloon uutena tulleelle. Mustamaalaamaan tätä yleensä yhtä tai kahta tyyppiä.

Itse olen tietoisesti lähtenyt linjalle, että en mene mukaan. Muodostan itse omat käsitykseni ihmisistä. Ja jos joku jotain minulle on juoruillut niin tokaisen "Onpa kurja juttu / Harmi että koit sen noin. Mutta minulle tuo ihminen ei ole tehnyt/sanonut mitään, josta olisin mieleni pahoittanut. "

 

Joka puhuu toisesta tuolla tavalla on sitä itse...

Red flag. 🚩 Alkaisin katteleen uutta työpaikkaa.

Totuuden nimissä asioilla on usein kaksi puolta. Haukkuminen on kuitenkin ilmiönä vastenmielinen.

Noilla haukkujilla on tarve päteä muiden työntekijöiden silmissä. Eivät tajua että nolaavat täysin ittensä.

Vierailija kirjoitti:

Totuuden nimissä asioilla on usein kaksi puolta. Haukkuminen on kuitenkin ilmiönä vastenmielinen.

Totuuden nimissä, läheskään aina ei ole. Asioilla voi olla myös yksi puoli. Toinen tosi ja toinen valhe. 

Vuosia sitten uuteen työpaikkaan mennessäni huomasin, että siellä oli työpaikkakiusaamisen kulttuuri. Yksi ihminen teki aina uuden työntekijän elämän helvetiksi puuttumalla koko ajan tämän töihin, antamalla vääriä ohjeita ja puhumalla pahaa selän takana. Muut työntekijät kuuntelivat tätä paskan puhumista tyytyväisinä, kun se ei kohdistunut heihin.

Minä en antanut periksi vaan olin aina yhtä hymyä kaikille, myös tälle kiusaajalle. Vähitellen tilanne kääntyikin niin, että kaikki olivat minun puolellani ja kiusaaja jäi yksin. Myöhemmin kun tuli taas uusi työntekijä, otti kiusaaja hänet kohteekseen. Menin uuden työntekijä ja parin muun työkaverini kanssa esimiehen puheille asiasta. Esimies ei uskonut ja vähätteli asiaa. Menimme sitten esimiehen esimiehen luo keskustelemaan asiasta. Lopputulos oli, että kiusaaja irtisanottiin ja esimies, joka ei ollut hoitanut velvollisuuttaan, alennettiin ja siirrettiin toiseen yksikköön.

Opetus oli se, että ei kannata heti lannistua. Työpaikoilla on usein se yksi ainoa kiusaaja ja muut vain peloissaan myötäilevät häntä. Kannattaa saada muita puolelleen ja hankkia todisteita kiusaamisesta. Esimiehen on pakko jo lainkin mukaan reagoida asiaa.

Jos Pirjo luet tätä, niin ihan totta. Tämä juttu kertoi tosiaankin sinusta.

Up

Enemmän ajattelen sitä joka sitä seläntakana haukkumista harrastaa.

Lapsellista tällainen p:n jauhanta.

Eli mitä ajattelen itsestäni.  No etten kyllä ansaitse sitä mitä minusta selän takana puhutaan, mutta jos minut koetaan uhkana, en ymmärrä kyllä miksi, niin pakkohan se on porukalla haukkua. Ei siinä, kestän kyllä. Joka tapauksessa, enemmän se takana puhuminen kertoo heistä kun minusta. 

Minä olen se ihminen.

Ajattelen, että valehtelijoita on, ja kaikki sen tietää. Kaikki ei sellaista kuitenkaan tunnista.

Se on kaunista uskoa toisen puheita, mutta jos se puhe on jonkun haukkumista, kannattaa vähän miettiä.

Tuo on ihan tyypillistä naisvaltaisilla työpaikoilla.

Itsekin olen ollut työpaikassa jossa se vapaalla tai lomalla ollut, harjoittelija tukityöllisetetty tms. aina arvosteltiin tai haukuttiin kahvihuoneessa.

Tämän takia olenkin yksityisyrittäjä.

Olen uudessa työssä ja tykästyin heti erääseen työkaveriin, joka hänkin vasta on tullut työpaikkaan. Nyt kuitenkin häntä moititaan joka välissä työn teosta. Olen yrittänyt puuttua siihen ja erään vanhemman työkaverin kanssa asiasta keskustelinkin. Hänkin oli huomannut asian. Hankala tilanne.

Itse ajattelen tästä työkaverista, että onpa ehtiväinen ja joka paikassa touhuaa. Muiden mielestä ei hommat hoidu. Nyt on itselläkin paineita.