Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mies nimittelee jatkuvasti -- mikä avuksi?
23.08.2015 |
Tänään olen saanut kuulla olevani "s*atanan kanttura", "v*tun ämmä", "k*sipää", "rokkimummo" ja "pässi" sekä "sittisontiainen", "p*skahousu", "lehmä" jne. (varmaan kymmeniä eri nimittelyitä -- en edes muista kaikkia ja tosiaan tämä on jokapäiväistä). Mutta tuo rokkimummokin oli ärsyttävää, sillä olen hoikka ja ikäistäni hieman nuoremman näköinen 37-vuotias kahden pienen lapsen äiti, mutta tykkään vaan rokahtavammasta musiikista kuin mieheni, joka tykkää 80-luvun synapopista ja George Michaelista. Mies ei vain osaa puhutella minua asiallisesti ja kohteliaasti, vaikka olen sitä vilpittömästi pyytänyt monta kertaa. Millä ihmeen ilveellä saisin miehen siistimään suutaan?
Kommentit (32)
Sano miehellesi, että lapsillesi jää ikävä kuva isästään sellaisena äidille ilkeilijänä, ja että se muisto isästä sellaisena pysyy aikuisenakin. Kysy, että haluaako sellaisen kuvan jättää itsestään lasten mieliin, vai haluaako jättää sellaisen muiston lapsuudesta, jossa isä kohtelee äitiä hyvin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Alkaisin sanoa sille takaisin erilaisia "no mitä, pienimulkku" -kommentteja.
Ala nimitellä häntä samalla tavalla. Älä kitsastele mielikuvituksen kanssa =) Tee tämä myös julkisesti, mutta leveästi hymyillen. Rääpäle, taliaivo, nysämulkku, discoking, köyhä, kusipöksy, varakuukeri... Kerro ystävillenne etukäteen projektistasi, että heillä pitää pokka. Samoin kerro lapsille, jos he jo ymmärtävät, että isi puhuu rumasti eikä sellaista kenenkään tarvitse kuunnella. Nyt opetetaan isi hyville tavoille, ettei tarvi pestä sen suuta saippualla. Jos mies tajuaa jotain, hän pyytää anteeksi myös lapsilta.
Äsken sain taas haistattelut, kun menin hakemaan lapsia pois kylpyhuoneesta, johon mies oli päästänyt mm. vuoden ikäisen sorkkimaan viemärin kantta. Aiemmin päivällä mies kävi autolla esikoinen mukanaan ja tuli kotiin siten, että lapsi kulki paljain jaloin. Huomautin kenkien puuttumisesta johon mies vaan totesi "haista v*ttu". Mies taannoin repi oven väkisin auki siten, että oven karmi repesi seinästä ja mies alkoi juuri väittää, että joutuu perimään siitä korotettua vastiketta minulta, kun se on kuulemma mun syyni, kun ärsytin häntä ja olin laittanut oven kiinni (ovi oli siis ollut normaalisti lukossa, mutta mies potkaisi oven sisään, jolloin oven karmi repesi, eikä ovi enää pysy kiinni). Sitten kun huomautan siitä miehelleni, niin mies vain haukkui mua hulluksi. Nyt äsken mies alkoi väittää olevansa erilainen, koska on kuulemma "luova nero". Olen aivan kurkkuani myöten kyllästynyt kyseiseen ilkimykseen. Tekisi mieli itkeä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi olet tuollaisen miehen kanssa?
Miksi ihmeessä siedät tuollaista? Lapset kasvaa ihan kieroiksi tuollaisessa ilmapiirissä.
Tänään palstalla on joka toinen valittanut kamalista miehistään. Mikä ihme siinä on että hyviä miehiä on varmasti vapaina tusinoittain ja naiset jaksavat täydellisiä idiootteja. Yksi ei jaksa kantaa kauppakasseja, toinen valittaa yhdestä viinilasista jne. Mitä ihmettä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="23.08.2015 klo 20:56"]
Alkaisin sanoa sille takaisin erilaisia "no mitä, pienimulkku" -kommentteja.
[/quote]
Kerran kokeilin tätä, mutta mies vain pisti pahemmaksi ja haukkui minua aivan täysillä ja keksi vain entistäkin ilkeämpiä haukkumasanoja.
Meinaatko että on normaalia ja kunnioittavaa käyttäytymistä? Onko mielestänne hyvä kasvuympäristö lapsillenne? Et näköjään sinäkään jaksa, joten olisiko sittenkin parempi olla erillään?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="23.08.2015 klo 21:04"]
Miksi ihmeessä siedät tuollaista? Lapset kasvaa ihan kieroiksi tuollaisessa ilmapiirissä.
Tänään palstalla on joka toinen valittanut kamalista miehistään. Mikä ihme siinä on että hyviä miehiä on varmasti vapaina tusinoittain ja naiset jaksavat täydellisiä idiootteja. Yksi ei jaksa kantaa kauppakasseja, toinen valittaa yhdestä viinilasista jne. Mitä ihmettä?
[/quote]
Varmaan sama luuska joka noita provoja keksii.
Anna kun arvaan. Asut omien lastesi kanssa miehen asunnossa ja mies ei ole lastesi biologinen isä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="23.08.2015 klo 21:06"]
Anna kun arvaan. Asut omien lastesi kanssa miehen asunnossa ja mies ei ole lastesi biologinen isä.
[/quote]
Mies on lasten biologinen isä; tosin hän väittää välillä epäilevänsä, ettei olisi esikoisen isä, sillä esikoinen ei ole riittävästi hänen näköisensä. Todellisuudessa hän kyllä on todellakin esikoisen isä.
[quote author="Vierailija" time="23.08.2015 klo 21:09"]
[quote author="Vierailija" time="23.08.2015 klo 21:06"]
Anna kun arvaan. Asut omien lastesi kanssa miehen asunnossa ja mies ei ole lastesi biologinen isä.
[/quote]
Mies on lasten biologinen isä; tosin hän väittää välillä epäilevänsä, ettei olisi esikoisen isä, sillä esikoinen ei ole riittävästi hänen näköisensä. Todellisuudessa hän kyllä on todellakin esikoisen isä.
[/quote]
Uskomatonta. Mies on sairas. Juokse.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ongelmasi ei oikeasti ole se, että miten saisit miehen siistimään suunsa. Kysymyshän on siitä, että mitä mies kokee sinun olevan ja minkä arvoiseksi hän sinut ajattelee. Se, mitä sitten suusta tulee on sen seurausta ja ilmaisemista sinulle ja hänelle itselleen.
Mies ei arvosta sinua eikä pidä sinua minänään. Hän haluaa loukata sinua ja "laittaa sut paikalleen" eli mahdollisimman alas. Lapset ja vaimokin on tullut näköjään otettua vaan kun semmoiset pitää olla.
En osaa kuvitella mitkä sun motiivit on ollut päätyä liittoon miehesi kaltaisen ihmisesn kanssa. Ehkä olet tottunut lapsuudenkodissasi välinpitämättömään ja mitätöivään käytökseen vanhempien välillä tai aikusten ja lasten välillä? Siitä tietysti vammautuu itse aikuisena eikä osaa itseään samasta kohtelusta suojella. Kunei vaan osaa.
Lopeta pohtimasta turhaan , että miten sen miehen saisi muuttumaan ja miten sen saisi taas sellaiseksi että jaksais olla jne jne.
Ala sensijaan pohtimaan, että miksi sinulle saa puhua noin. Ja miksi jostain pienestä oven sulkemisesta tai kenkien laitoista teillä paisuu yletön riita ja selvittely että mitä sanoi ja kuka sanoi ja miksi. Miksi teillä puhutaan tuolla tavalla ja miksi riidat on suhteettomia. Kaikilla nimittäin ei ole. Eikä kaikkien miehet "kilahda aina vällillä": Ei ollenkaan. Älä edes uskottele itsellesi enää sitä.
Se varsinainen kysymys onkin: miten minä olen tämmöiseen päätynyt ja mitä minun pitää tehdä että saan oman elämäni ja itsekunnioituksen itselleni joskus takaisin. Nythän sitä ei ole.
Sanot vaan miehelle suoraan, että nimittely, haukkuminen ja rumasti puhuminen sekä käyttäytyminen saa nyt kertakaikkiaan loppua.
Sanot, ettet ansaitse ko. kohtelua ja että se antaa parisuhteesta lapsillenne tosi ikävän kuvan.
Sanot, ettet tämän asian vuoksi enää kestä elämäntilannettanne ja että harkitset eroa.
Miten teillä on läheisyyden ja seksin kanssa? Kosketteletteko, hyväilettekö toisianne? Kerrotteko rakastavanne toisianne? Jos ei, lisäät vielä, ettet halua elää loppuelämääsi rakkaudettomassa liitossa ja ettei sinua kaiken huonon kohtelun jälkeen enää seksi kiinnosta.
Jos mikään ei auta, sanot että haluat eron. Koska tilanteenne ja hänen käyttäytymisensä tulee vaan pahenemaan. Nämä jutut on nähty niin moneen kertaan.
Huhhuh.. Mieti asia näin, että siskosi tai paras ystäväsi kertoisi sinulle omasta suhteestaan tarkalleen sen mitä itse kirjoitit tänne. Miten neuvoisit häntä?
[quote author="Vierailija" time="23.08.2015 klo 21:05"]
Meinaatko että on normaalia ja kunnioittavaa käyttäytymistä? Onko mielestänne hyvä kasvuympäristö lapsillenne? Et näköjään sinäkään jaksa, joten olisiko sittenkin parempi olla erillään?
[/quote]
Ero on kyllä suunnitteilla. Miehen lapsuudenkodissa hänen vanhempansa harrastavat yhtä outoa kielenkäyttöä ja haistattelevat ja uhkailevat toisiaan. Itse asiassa olen monta kertaa säikähtänyt, kun miehen vanhemmat, varsinkin hänen äitinsä (jonka luonteen mieheni on perinyt) uhkaa todella sairaalla tavalla appeani. Toisaalta appenikin uhkaa anoppiani jne. Mieheni oltua pieni heillä oli kuulemma vakavaa perheväkivaltaa usein (appi hakkasi anopilta hampaat kurkkuun ja repi tukkoja hiuksista jne.). Heillä elämä on jatkuvaa nälvimistä ja mieheni mielestä se on normaalia. Itse en ole kyllä tuollaiseen tottunut ja koen sen hyvin epämiellyttäväksi elämäntavaksi. Kun tapasin mieheni vanhemmat ensimmäisen kerran, olimme jo kihloissa ja olin tuolloin vielä ihastunut, joten en tajunnut perääntyä. Jos olisin tavannut heidät heti "ajoissa", oisin siirtynyt aika nopeasti ns. takavasemmalle ja luikkinut moisesta painajaisperheestä kauas.
Parempaa elämää on tarjolla ja tiedät sen itsekin. Mitä siis odotat? Elät vain kerran. ☺
Vilpittömästi: miksi kuuntelet tuollaista? Ja miten suhtaudut? Jatkatko puhetta/tekemistä, poistutko paikalta, älähdätkö takaisin?
Omalta mieheltäni en kuuntelisi mitään noista nimittelyistä edes pahimman riidan aikana.
Alue: Aihe vapaa
Kukaan ei ansaitse tuollaista kohtelua keneltäkään. Normaalissa parisuhteessa rakastetaan ja kunnioitetaan toista. Sinä et selvästi merkitse miehellesi mitään, joten miksi jäisit tuohon suhteeseen?