Onko koko elämä vain työpäiviä

Elämä on pelkkää työtä, kirjaan työtunteja viikossa keskimäärin 55 tuntia, mutta ei haittaa. Valitsin koulutukseni ja työni intohimojeni mukaan, joten töissä on kivaa ja työnteko on mukavaa. Joskus on vaikeaa ehtiä tekemään vapaa-ajalla kaikki pakolliset hommat ja hyvin harvoin voi vain "olla", mutta se on hinta siitä että saan tehdä työtä josta pidän. Tämä päivä on ollut ihan täysin vapaa töistä ja kotitöistä. Ihanaa :)

Työtä on munkin elämäni onneksi ollut. Työelämää on takana nyt 35 vuotta ja voin vilpittömästi sanoa, että olen nauttinut melkein hullun lailla jokaisesta päivästä. Toki kuulun niihin onnekkaisiin, joka pääsi opiskelemaan unelma-ammattiinsa. Viisi vuotta eläkeikään, mutta toivon voivani jatkaa työn tekoa senkin jälkeen.

Ihan kauhea ajatella elämää, jossa ei voisi tehdä työtä. Haluan toteuttaa itseäni ja haluan kantaa oman korteni kekoon tämän yhteiskunnan ja maan hyväksi. Jos ei olisi työtä, tuntisin itseni täysin tarpeettomaksi ihmiseksi.

Sydämestäni toivon, että työllisyystilanne paranee ja jokainen työtä haluava pääsee töihin. Varsinkin toivon tätä nuorille.

Uppista.

Ymmärrän teitä, nykyaikana ei työnteko enää ole hauskaa.

Muistan kuinka kivaa oli esim. 80-luvulla olla töissä. Porukkaa oli tarpeeksi, ei tarvinnut stressata, työt ennätti hyvin tehdä.

Nyt olen eläkkeellä, terve ja onnellinen.

Haluisin vain tehdä vähän vähemmän töitä, niin olisi jotain muutakin elämässä. Vai pitääkö vaan odottaa, että kaikki rakas ja mukava häviää ensin. Sittenhän on hyvä tehdä niitä töitä, kun ei enää muuta ole mitä tekis.

Joo. Sit lisään siihen vielä kotityöt, jotka ei koskaan lopu, sekä kahden nepsyteinin kasvattamisen. Sekä elämää vaikeuttavan eksän. 

 

Olen kutakuinkin ihmisraunio.