++++SYYSKEIJUT LOKAKUULLE++++

Ja jaksamista meille jäljellä oleville.



Enpä olisi uskonut ettei meidän vauva syyskuussa synny. Toki tajusin että voi mennä yli mutten arvannut että näin paljon menisi. Välillä masentaa, välillä on ihan hyvä mieli. Tänään on onneksi suht positiivinen mieli.



Manta on varmaankin päässyt jo hommiin kun ei hänestä mitään ole kuulunut. Good for her! Hävettää myöntää mutta olen kateellinen kaikille jotka saa vauvan ennen " eräpäivää" tai ihan niillä paikkein. Miksi mulla sitten pitää mennä yli?! No, " onneksi" en ole yksin asian kanssa vaan on kanssasisaria kärsimässä... :)



Huomenna sitten taas äitipolille näytille varsinaiseen yliaikaiskontrolliin. Jos ei ennen synny niin viimeistään lauantaina käynnistetään. Eli viikon päästä meillä on varmaankin jo vauva! Täytyy nyt koittaa jaksaa sinnitellä sinne asti.



Paljon paljon haleja keijut, koitetaan kestää nämä viimoset päivät!



Karssuli ja vauveli rv 41+3

Piti tulla taas kurkkiin ja nostattaan pinoa!



ANNIKA:Kyllähän tää kovasti näyttää siltä et ollan yhtä aikaa oysissa :)



KARSSULI JA ROTTAHILARUS,mukava kun tekin ilmoittauduitte vielä...Siis itse kukinhan haluaisi olla jossain muualla,mutta on lohdullista et on muitakin " iso viikkosia" odottajia.Tämähän kasvattaa luonnetta ;)



Mieliala on kyllä yhtä vuoristorataa...Ei oikeesti enää huvita lähtä minnekään! Mies lähti lasten kans,paitsi nuorin jäi päiväunille,vähän ajelulle.Tää on tosi säälittävää tiedän sen mutta jotenkin en ole yhtään sosiaalisella tuulella juuri nyt,mieluummin " nyssötän" kotona kuin työnnän nokkaani ihmisten ilmoille.Olen siis normaalisti aivan toisenlainen!



Jos tässä keittäs oikeen hyvät kahvit ja ottas pakasteesta jotain hyvää kahvileipää,jotka oli kyllä varattu vieraille sitten kun vauva on syntynyt,mutta tällä menolla kyllä pakaste tyhjenee ennen kuin vauva tulee...



Saapa nähä minkä kokonen baby tuolt on tulossa.Mullahan ei ole mitään painoarviota tehty.Eilen illalla oli taas kamala riehuminen päällä ja kaikki liikkeet ja raajat tuntu tosi selvästi.En tiedä onko tämä jotenkin eriasennossa kuin mun aiemmat vauvat,mut en kyllä muilta ole näin selvästi liikkeitä tuntenu ja siis raajoja ja muita.Mietin et onkohan tää jotenkin pieni kun liikkuu niin paljo ja selkeästi...Lapsiveen määrää olen myös miettinyt jo pitempään.Neuvolas sanoi th et on lapsivettä normalisti.Eilenkyllä oli taas kamala hikkakin tuolla mahassa,ja eiks se tuu siitä kun juo lapsivettä? Eihän kuulosta siltä et ois jo viides tulossa? :) Ihan yhtä höntiksi tuntee ittensä tään asian kans!



Nyt kahvin keittoon!



Pidetään toisemme " vireessä"

Meille syntyi 25.9 tyttö, 4350g ja 54cm pitkä. Aivan suloinen prinsessa äiti ja iskä on ihan myyty:) reilu viikon meni yli. Hän päätti tulla maailamaan kertarytinällä synnytys kesti vaan 3tuntia30min ja ponnistus vaihe 51min. Oli aika raju hyvä kun ehdittiin sairaalaan. Aikaisemmin ei ollut mitään supistuksia, en edes tiennyt mikä on supistus. Sitten yhtäkkiä ne alkoivat ja heti viiden minuutin välein. en ehtinyt saamaan minkäänlaista puudutusta muuta kun kohdunkaulalle puudutteen mistä ei ollut mitään apua.mutta kaikki kuitenkin meni todella hyvin ja nopeesti. Kotiin päästiin jo torrstaina. oli siinä kätilökin ihmeissään kun niin nopeeta toimintaa oli.kunkahan nopeesti se toinen tulee Onnea kaikille vauvansa saaneille ja tsemppiä tulevaan koitokseen vielä odottajille!!kohta kaikilla syyskeijuilla on vauvat sylissä...

Ihana kuulla et muillakin menny yli ja sit yks kaks vaan syntynyt :) Vaik kyllähän mää sen kokemuksesta tiedän et kaikki voi tosiaan alkaa yks kaks vaan ja se on sit menoa!! Ensin niitä supistuksia oottaa ja sitten kun ne alkaa todella,niin huh,huh!



MANTA:se tais eilen Onnin saada! :)



Mitenhän BARRATTS siel enkun maalla,ei ole kuulunut mitään...Hällähän oli se kontrolliin meno sillon,on varmaan nyytti syntynyt. Ja PIKKU-KEPPOSELLAKIN on sitten tainnut alkaa tapahtuun,vaik ei hänkään edes vielä viikko sitten tiennyt mikä on supistus...:) Ja HOPEALUSIKKA,kyllä on sielläkin vauva tainnut jo maailmaan putkahtaa vaik niin epätoivoselta vielä viikolla tuntu.



Eiköhän mekin viikon päästä jo kerrota synnytyksistämme.Jännittääkö teitä? Mua ainakin,vaik viides jo tulossa,mut aina se on iso kysymysmerkki loppuun asti.Senkin takia ois mukava kun homma ois taas ohi...



Tää päivä kyllä nyt matelee,mulla ei ole des mitään luettavaa,kaiken olen jo kerennyt ahmia,mitä olin jemmaan varannut.

Jos ja kun oikeen ahistaa ja tympäsee tämä jatkuva odotus,käykääpä lukemassa tuolt synnysasiaa puolelta juttuja siitä mitä älytöntä mies on tehnyt tai sanonut synnytyksessä...Takaan teille makeat naurut! :) Hah,ha,haa! Vedet valuu silmistä ja maha hytkyy kun niitä lukee...

Siis jarjella ajatellen hyvahan sen vauvan on olla siella valmiiksi asti, mutta miksi sen taytyy kestaa nain kauan? Minulla alkaa antaa jo lantio luutkin periksi. Sattuu kaveleminen ja nukkuminen ja istuminen...Kaikki. maha on niin iso ja painava ja kova, ettei oikein voi olla mitenkaan ilman etta ei tuntuis, etta henki loppuu. Minulla selkaankin sattuu, kun en makaa eli maata pitais kokoajan ja eihan se kylla makaamalla lahde syntymaan.



Sita paitsi minua on alkanut jo masentamaan herata aamulla, kun olen viela omassa sangyssa eika mitaan tapahtunutkaan yolla. Olen pahantuulinen ja valitan, kuten huomaa. Miten ihmeessa sen saa tulemaan maailmaan? Se on varmaan unohtanut koko syntymisen. Nukkuu vaan ja ainoastaan saan haneen liiketta, kun herattelen, sillon potkaisee, muuten on hyvin rauhassa ja tuntuu nukkuvan autuaan tietamattomana aitinsa stressista.



Mina niin kovasti haluaisin olla taas hyvalla tuulella, mutta odottelu ei taida olla mun juttu. No, ensi perjantaina jotain pitais tapahtua kun viimeistaan sillon kaynistellaan mutta siihenkin on viela viikko aikaa:/



Anyway, iloista odottelua muille joilla vauva tykkaa kollia viela mahassa. Mina olen jo ihan poikki, fyysisesti ja henkisesti...



Barratts 41

jutun ja sen olis pitanny aloittaa aikasta varmasti synnytyksen 48 tunnin sisalla. Lahettivat kotiin odottelemaan, kun paikat oli viela ihan kiinni, vahan pehmenneet. No, kuten arvata saattaa eipa tehonnut, eli kotona ollaan vaikka eilen oli 48 tuntia menny. Ainut mita se sweep aiheutti oli kipen alapaan, se kuulemma aukaisee kohdunsuuta ja olen saanut tiputteluvuotoa viela taman kaiken hauskuuden lisaksi. Mutta lupasivat, etta 6.10 en joudu enaa kotiin odottelemaan vaan ne pitaa mut siella. Kattotaan nyt...

Kaipailinkin jo sinua ja ajattelin että olet nyytin saanut.OIKEIN IIIISOOO MYÖTÄTUNTOHALI SULLE täältä Suomen maalta!!!! ;) Melkein itku tuli mulla kun luin viestisi... Et ole kuule ainut tästä tilanteesta kärsivä,tässä ei järki ja lohduttelu,kyllä se vielä syntyy,auta! Itekin olen tosi pahalla tuulella koko ajan...Tää vauva kyllä liikkuu,mun mielestä liikaakin! Olen kyllä henkisesti ja fyysisestikin kyllä kypsynyt tänään tähän oloon.Voisin vaikka samantien lampsia sairaalaan ja sanoa et tehkää nyt jotain,en jaksa enää..



Vaan ei auta kuin toivoa!!! :(

Niinpä se sitten lopulta loppukuun poikavauva (3500g ja 50 cm) päättikin syntyä ihan itse omin avuin ja vielä syyskuun puolella 29.9. Viikoilla 41+5 (ottakaa tämä lohdutuksena) alkoivat supparit aamuyöstä viiden aikaan ja kymmeneltä vauva oli maailmassa. Luomuna mentiin kun en älynnyt tarpeeksi ajoissa lähteä... Ponnistusvaihe kesti 4 minuuttia ja siinä se. Ihmeellisen helposti meni, mutta kyllä sitä _odotettiinkin_!

Tänään kotiuduttiin ja nyt ihmetellään ja odotellaan maidon nousua...



Jaksamista ja voimia viime metreille, ne ovat kyllä käsillä!



Hopealusikka, rv 0+0 ja poju 2 vrk

Olipa ihana kuulla et vauva tuli kuin tulikin itsekseen...Lisää aina vähän toivoa itselle kun kuulee et on se muillakin lopulta tullu! Just varasin lapsenvahdin tiistai aamulle kontrollin ajaksi,et mieskin pääsee mukaan. Mullahan on huomenna se 41+5 ;) Niin,tilannehan voi sit äkkiä rueta eteneen.



Nyt ois lapsenvahtiki meillä käymässä,mutta eihän se nyt sillon ala syntyyn tietenkään...

Meidän Onnimme syntyi sitten perjantana 29.9 klo 2.28 Haikaranpesässä. Synnytys oli nopea, kuten jo aavistinkin, sairaalassa ehdimme olla vain puolisen tuntia ennenkuin lapsi oli maailmassa. Aika raju kokemus, synnäriä kirjoitan myöhemmin kun olemme kunnolla kotiutuneet.



Mittaa pojalla on 3860g ja 51cm, hatunkoko taisi olla 34cm. Onnilla on siis vasemmanpuoleinen huulihalkio, kuten ultrassa jo todettu ja lisäksi pehmeän suulaenhalkio eli imetys ei oikein tahdo onnistua vaikka sitäkin harjoitellaan. Pääasiassa ravinto tulee pullosta, onneksi oma maito on jo noussut.



Aivan ihana vauva ja ihania päiviä olen viettänyt Kätilöopistolla. Nyt sitten alkaa arki kolmen pojan äitinä :)



Mayella ja Onni Menninkäinen 2pvää

Heips!



ONNEA taas vauvansa saaneille! Kyllähän sitä itsekin ymmärtää, että enemmin tai myöhemmin tavalla tai toisella se synnytys käynnistyy, mutta on todella turhauttavaa kun tuntuu, ettei mitään tapahdu.



Odotan esikoista. Supistukset ovat sellaisia kivuttomia vatsakummun kiristyksiä, eikä niitäkään ole paljon. Kuulostaisi, että teillä muilla on kuitenkin jotakin toimintaa joka päivä..? Olenkohan sitten todella kaukana h-hetkestä?



-Elsa rv 40+5

Niin se tuli lokakuu mutta ihan aluksi yksi 100% asia kaikille teille virkasiskoni,tämän kuun aikana vauvamme syntyy varmasti!



Yö meni ja aamu koitti...Yöllä tuli jokunen kunnon suppari,siis sellanen et jos ne ois jatkunut säännöllisenä,synnytys ois ollu käynnissä.Toiveikkaana nousin vessaan,mutta ne harveni ja laantui...Piti mun eilen illalla pillittää väsymystä tähän kaikkeen.Oon tullu tosi herkäksi tään asian kans...En kestä edes miehen kyselyjä voinnistani,esim.onko supistellu yms: Turpa kiinni!!! En ole nytkään viime yöstä sille mitään vielä sanonut.Tympeetä toisaalta,mutta hormoonit jyllää nyt tosissaan.Tiedän et kun tämä homma on ohi,ajattelen että olinpa höntti sillon! Mutta minkäs teet... :(



Käykäähän ilmottautumassa,jos teitä muitakin vielä täällä on?



-syksynmarjatar 41+4-

Täällähän sitä vielä ollaan..vaihtu sitten kuukausikin. Alkaa ihan tosiaan järki jo lähtiä tän odotuksen kanssa..melko itsepäinen kaveri taitaa todellakin olla masussa.:-)

Eilen sai kaveri tyttö vauvan, hänellä oli laskettuaika eilen..pikkasen iski kateus illalla.

Ja olin muka taas niin varma että yöllä olisin päässy synnyttään mut ehei!!

Koitetaan syyskeijut jaksella..kyllä ne tässä kuussa syntyvät..



Annika rv 41+3

yhtenä kappaleena..valitettavasti



just tuli esikko takaisin kotiin, oli yö kylässä mummin luona, eilen illalla sille kerrottiin että saapi nähdä joutuuko äiti ja isi lähteä pikku veikkaa hakemaan sairaalasta, eipä joutunut ja niinhän tuo pikkuinen kysyi äsken että missä se pikku veli on..

Omaan mahaan: ei muutosta, supistuksetkin kadonneet, jotenkin tuntuu siltä että ei se pitkään aikaa synnykkään..



tuun taas lukemaan kuulumisia, nyt hakemaan pitsaa..nam..=)





voimia kaikille jäljellä oleville syyskeijuille..



rottahilarius 40+2

26.9 (eli laskettuna päivänä) näki päivänvalon pieni keijutyttö.

Mitat: 3140g ja 50cm.



Kiirettä pitää, mutta on tämä vaan ihanaa!



Tsemppiä teille, jotka vielä olette yhdessä koossa!