Eronneet, yksi kysymys siitä miltä se tuntuu

Up

Mä olen miehelle sanonut että tuhlasi mun elämästä 10 vuotta. Ei edes ne hyvät hetket korvaa niitä huonoja, haluaisin unohtaa kaiken tosta miehestä.

Tavallaan joo, mutta ilman sitä suhdetta ei olisi lapsia eli en voi ihan ajatella että aika olisi hukkaan heitettyäkään. Sitä kyllä mietin paljon että miten olin niin hemmetin urpo että valitsin moisen miehen. Mutta eipä sitä näköjään kaikki parikymppisenä vielä tiedä, mitä tarvitsee.

Olen ajatellut, että hukkaan meni.

En todellakaan mieti, että tuhlasin elämääni tai hukkasin aikaa. Tuo aika oli parasta elämässäni :(

Mä en ajattele noin. En oo yhtään katkera, hienoja muistoja ja elettyä elämää. Ilman sitä mä en nyt olis äiti ja elämä olis ihan erilaista. Olishan se ankeeta, jos ajattelis, että olis hukannut elämästään 20v.

En ajattele niin. Oli meillä hyvätkin hetket vuosien saatossa, ja ihanat lapset saatiin. Sitä mietin miten saatoin valita niin väärän miehen parikymppisenä, kuten joku ylempänä. Ehkä sitä on viisaampi tällä kertaa.

En osaa ajatella noin. Nekin vuodet olivat elettyä ja koettua elämää. Millaiset osat elämästä ovat tärkeitä ja mitkä hukkaan heitettyjä? Lopultahan kaikkien meidän elämät ovat pelkkää hukkaan heitettyä aikaa, kuolemme, katoamme ja sukupolvien kuluessa myös unohdumme kokonaan. 

Kyllä ajattelen että avioliitto oli hukkaan heitettyä aikaa ja 20 vuoden kärsimys. En ole katkera, tiedän vain että muualla minun olisi ollut parempi ja lasten takia kestin. Harmittaa lisäksi se että ennen eroa sanoin että en ole exien perään ja nyt exvaimo vääntää tikusta asiaa että voi olla yhteydessä.

Todellakin oli tuhlattua aikaa. En tiennyt mikä on oikea parisuhde ja miltä pitäisi tuntua ja mitä haluta. Hirveä virhe alkaa 15v "seurustelemaan" huomatakseen 34v et miksi helv.. tämän ihmisen kanssa olin. Ihan hirvee virhe. Elämä meni kankkulan kaivoon.

[quote author="Vierailija" time="22.08.2015 klo 21:25"]

Tuntuiko teistä, että koko se yhdessä eletty elämä olisi ollut tuhlattua aikaa? Väärin elettyä? Hukkaan heitettyä elämää? Voiko siihen menneeseenkään enää olla tyytyväinen sen jälkeen kun se päättyy?

[/quote]

Ei se ollu tuhlattua aikaa, se oli mun elämän hienointa aikaa! Oltiin monet vuodet hirveän rakastuneita, saatiin lapset, tehtiin muistoja. Ei ne mihinkään kadonneet, ne onnelliset vuodet. Niitä ei vain enää tullut uusia. Silti olen hirveän kiitollinen, että sain kokea sen kaiken.

En koe, että olisin menettänyt mitään. Se, että oltiin miehen kanssa yhdessä monta vuotta toimimattomassa parisuhteessa, tavallaan vain kypsytti eropäätöstä. Sen jälkeen on ollut helpompaa jatkaa elämää. Meillä on kuitenkin kaksi yhteistä lasta ja ollaan muutenkin tiiviisti tekemisissä. Eroprosessi ja myös siinä huonossa parisuhteessa sinnittely on opettanut minulle paljon itsestäni ja samaa on eksäkin sanonut.