Nyt meni oikeasti maku suuruudenhulluun Cheekiin.

Olen aina aiemmin ajatellut, että rap-musiikkiin kuuluu tietty elvistely ja suurellisuus, ja siksi Cheek on mitä on. Nyt nämä viime päivien haastattelut ovat olleet sellaisia, että taitaa kaverilla olla kusta päässä ja jalat ilmassa aika pahasti. Hän aikoo esiintyä tulevaisuudessa vain jäähälli/stadion keikoilla, tuleva kiertue on vain niissä, ja kolmen vuoden suunnitelmiin kuuluu hänen elämänkertansa kirjana ja elokuva hänestä. Siis WTF, luuleeko se oikeasti että ton ikäisen kaverin, joka on ollut ylipäänsä tunnettu vasta muutaman vuoden, elämänkerta kiiinnostaa ketään? Tuksunkin elämänkerta on älykkäämpi ajatus.

Toiseksi, ne oikeasti suositut, sekä Suomessa että maailmalla, pitkän uran esiintyjät, HIM:stä Hanoi Rocksin jäseniin ja vaikka Palefaceen, esiintyvät mielellään Tavastialla ja muilla ravintolakeikoilla, joissa on kontakti yleisöön ja ihan eri fiilis kuin isommissa paikoissa, hyvällä tavalla. Cheekin logiikka on sama, kuin että kun joku bändi pääsisi ekan kerran festareille esiintymään, se päättäisi ettei koskaan enää esiinny kuin festareilla jossa isompi yleisö palvoo häntä kuin suljetussa tilassa...mikä ei ole homman idea, noin yleisöäkään kohtaan. Jopa Red Hot Chili Peppers esiintyi suurimman suosionsa päivinä Helsingin Lepakossa! Tai joku Michael Monroe, joka esiintynyt niin Guns n Rosesin kuin Bruce Sprisgteeninkin kanssa vähän isommissa paikoissa, keikkailee missä vain klubeilla, koska pointtina on fanit ja keikkailun ilo, ei palvonnan kohteena oleminen isosti.

Lisäksi tyyppi on alkanut kutsua itseään Chekkoseksi ja puhuu itsestään kolmannessa persoonassa...ei mitään mopon keulimista ei. Lahtelaispoika kiersi vuoden maailmalla lomaillen, ja luulee nyt olevansa joku ainutlaatuinen Stadionjumala kahden keikan takia. Yök.