Asioita jotka vain oikeasti köyhä tajuaa
Itse tajusin mitä luksusta on päästä kahvilaan juomaan kaakao kermavaahdolla ja syömään juustokakkua. Jäin työttömäksi pari vuotta sitten ja joka penni on laskettava. Ihana vaarini vei minut <3
Kommentit (5804)
Joskus aikoinaan ollut todella vähissä rahoissa, enkä unohda sitä ikinä. Tsemppiä kaikille rahahuolissa ponnisteleville.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koyhä tajuaa, että parilla eurolla voi ostaa ruokaa ja kympillä voi pärjätä viikon.
Opiskeluaikana tajusin juuri tuon, kun rahat eivät riittäneet enää kuin edulliseen ruokaan. Kävelin kaupassa etsimässä, mutta siellä tuli vain paha olo laskiessa mihin on varaa. Yleensä, leipää, kananmunia ja jotain säilykettä. Ei ollut asiaa harrastuksiin eikä iltamenoihin, jossa joutuu maksamaan jotakin. Lainasin isältäni rahaa ja äiti toi ruokaa. Oli pakko nöyrtyä. Suihkusaippuankin sain kotoa. Onneksi silloin ei ollut pikavippejä. Olin usein niin epätoivoisessa tilanteessa, että olisin voinut sortua. Kännykkä piti sulkea, koska kuukausimaksulla sai moneksi päiväksi ruokaa.
Muistan, kun kerran tulin kotiin ja kävin kaikki purkit läpi vessassa ja kylppärissä. Otin mukaani vaikka mitä pullon jämiä. Äiti oli ihaillut jäljeä, kun olin siivonnut. Totuus oli toinen.
Nykyään ei meillä oli purkkitaivasta. Käytetään lähes loppuun, sitten vasta uusi. 1 avattu on kerralla käytössä
eli varastit omalta äidiltäsi? Etkö uskonut, että hän olisi antanut ne purkin jämät sinulle muutenkin?
Lapsuudenkodista vein.
Aivan varmaan olisi antanut ottaa, siksi otinkin.
Kyllä sinne kaikki osti purkkeja ja purnukoita
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä onko tämä(kään) oikea paikka, mutta ette usko kuinka mukavalta tuntui, kun tein ekaa kertaa ikinä pavunituja (ostin poistomyynnistä halpoja papuja ja netistä kaivoin ohjeet idätykseen) ja meidän teini a) suostui maistamaan ja b) pyysi niitä lisää!!!
Parista ruokalusikallisesta kuivia papuja tuli litran purkillinen ituja, ja ne riittää viikoksi, jos teini syö desin päivässä ja minä loput leivän päällä. Mukavaa vaihtelua nyt, kun kurkku on vieläkin aivan törkeän hintaista, sain yhden kurkun hinnalla monen viikon idut ;-D
Herneitä voi myös idättää, nekin ovat hyviä. Tietääkö joku vielä jotain muuta?
Herneen kasvatus on köyhille tosi hyvä liikeidea. Niitä voi sitten kovalla hinnalla myydä rikkaiden nenään.
Kestää liian pitkään kasvattaa versot herneiksi, eikä se onnistu talvella. Nyt täytyy lanseerata "Vetää herneenversot nenään" -sanonta, jolloin syntyy markkinarako. Herneenversoja sitten sopiviin nippuihin koriin ja kiertelemään ovien taakse. Siihen vielä perunaliimaa kylkiäisiksi, että versot tarttuvat hyvin, niin menestys on taattu.
Kolmas lautasellinen herneitä itämässä tälle vuodelle. Korvaa salaatin, hyvää kaali-ja porkkanaraasteessa värinä ja makuna. Kenenkään nenään en niitä työnnä, enkä myymään lähde, oma suu lähinnä.
Vierailija kirjoitti:
Mursus kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mursus kirjoitti:
Sugar Beth kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mäkin käytän vessapaperia ns siteenä. Plussana se, että ne voi vetää pöntöstä alas.
Itse en pysty, sillä menkat ovat niin runsaat. Kierukka tai kuukuppi eivät sovi.
Minä en edes harkinnut. Kuukuppi ei sovi kaikille, mutta miten se kierukka näihin kuukautissuojiin liittyy?
Kaikille teille side/tamponi-ongelmien kanssa kamppaileville: älkää häslätkö niiden vessapaperimyttyjen kanssa! Kuukautiset eivät mitään naiseuden riemun yleistä ilojuhlaa ole muutenkaan, saati sitten hikiset ja rullautuvat paperinpalat pöksyissä. Hain itse tänään apua muuttoon, ja monia eri auttajatahoja miettiessämme esille tuli diakoniatyö. Sieltä voi yrittää hakea apua jopa sähkölaskuihin (ovat maksaneet, monille) - jos ei siis ruokakauppakassiin jää varaa siteisiin, olen varma, että diakoni auttaisi siinä!
Älkää ottako sitä köyhäinapuna tai hävettävänä! Kirkkoon kuulumista ei kysytä, rukoilla ei tarvitse, ja googlettamalla löytyy lähin seurakunta. Sinne voi meilata, ja jättää vaikka soityopyynnön. - Minä muuten maksan kirkollisveroa, joten minun osuudellani saavat pakanatkin hakea kirkolta terveyssiteensä. ☺
Koko maailma auttaa nyt Ukrainaa! Ollaan mekin auttamassa toisiamme täällä kotona, ja mietitään keinoja helpottaa elämää! ❤
Tästä tulikin mieleen vaikea ajanjaksomme. Pyysimme seurakunnalta apua. He vaativat tiliotteet ja kaikki selvitykset veloista ja lainoista. Niitä tutkiessaan ja harkitessaan avunantoa (toinen oli töissä, niin silloin apua ei mielellään annettu) sähköyhtiön miehet kävivät sulkemassa asunnosta sähköt. Jäin kolmen pienen lapsen kanssa katsomaan sähköniesten perään nuorimmainen sylissäni. Asunto hiljeni kokonaan, se sattui korviin, ei kuulunut jääkaapin hurinaa. Itkeskelin paniikkia ja kyyneleitä, yritin keskittyä siihen, ettei lapset ymmärrä ja kaikki on ok. Mietin jossain kohtaa jopa sitä miten saisimme koko perheen kerralla hengiltä, ettei kukaan jää kitumaan. Jouduin tekemään hirvittäviä asioita tuon sähkölaskun maksamiseksi, mutta muuta vaihtoehtoa en nähnyt. Seuraavana päivänä sähkölasku oli maksettu ja sähköt palautettu ja viileä asunto alkoi lämpenemään, nukuimme kaikki täkit ja peitot makuupussien päällä yhdessä kasassa marraskuun yössä. Sitä seuraavana päivänä seurakunnasta sanottiin, että he voivat ainoastaan tuoda ruokaa. Sanoin että antakaa niille, jotka todella tarvitsee. Kyllä, jouduimme sinä talvena salaa kaatamaan riistaa. Nyt olemme keskituloluokassa ja asumme omistusasunnossa, molemmat on töissä ja lääkkeet pystytään 50 € omavastuusta huolimatta ostamaan. Tietenkin olokin on parempi, kun lääkkeet käytössä ja joka päivälle on ruokaa, myös aikuisille ja ihan kaupasta ostettua. Me selvittiin. Jostain syystä kiitän Luojaa joka päivä.
Jouduit siis selviämään tilanteesta prostituution tms. avulla. Kiitätkö Luojaa siis siitä, että hän loi sinulle myyntikelpoisen vartalon? Kiitä kuule itseäsi vain - sinä tuon hinnan maksoit, ei mikään jumalolento.
Hassua, että yhdistit prostituution tähän. Sinulla on likainen mieli. :)
Kiitän Luojaa, koska se on minulle luontaista ja tunnen kiitollisuutta selviämisestämme. Rukoilin silloin saunan nurkassa kädet kyynerpäitä myöten ristissä ääneen itkien. Hän antoi riistaa jne.Olen eri, mutta ei tuossa mitään hassua ole. Se nimittäin minullakin tuli ekana mieleen (ja varmaan monella muullakin), kun käytit niin dramaattista ilmaisua. Muita vaihtoehtoja on tietysti esim. varastaminen tai huijaaminen jossain kaupassa. Kenties pahoinpitelit jonkun ryöstäessäsi hänet? Et kai sentään tappanut?
Mikään ns. normaali tapa saada ylimääräistä rahaa ei ole millään tavalla "hirvittävien asioiden tekemistä".
Ajatteles jos vaikka on joku sukulainen joka varmasti rökittää, ja menee pyytämään vippiä, hiukan karmii selkäpiitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pyörällä kulkeminen, ihan kuin olisi ilmaista monien mielestä?
Renkaat menee puhki varsinkin sepelistä. Laadukkaat sisä- ja päällirenkaat maksavat.
Ketjuöljyt, jarrupalat huollot, varaosat; rattaat, ketjut.
Valot ym. saatikka pyöräilyyn sopivat kengät,vaatteet, sadekamppeet.
Kypärä sentään ei vielä pakollinen.
Ilman lukkoa pyörä varastetaan ja siitä huolimatta vaikka veisit pyörävarastoon.
Soittokellokin nykyään pakollinen, eikä sarvissa saa kasseja kuljettaa.
Kypäräkin on pakollinen. En tiedä, sakotetaanko puuttumisesta.
Yksi tyrmätty yrittäjäidea. En saanut starttirahaa hierontayritykseni perustamiseen. On kuulemma niitä jo liikaa. Enkä saanut lainaa kun kannattavuus kyseenalaista. Lisäksi ttt:a saadakseen pitää vähintään saada työttömyyspäivärahan verran tuloja yrityksestä. Näin ne saadut neuvot torpataan muiden toimesta. Olisi saanut edes mahdollisuuden elättää itsensä :(
En muista onko täällä jo tästäkin, mutta: Köyhänä on tosi vaarallista koko ajan! No ensinnäkin siis se huonolaatuinen, riittämätön, yksipuolinen ravinto(kiva, jos jotkut fakiirit saavat sen muutaman kympin viikossa riittämään terveelliseen ja riittävään ruokaan, itse en saa). Sairauksien hoidot ja edes löytämiset helposti retuperällä, koska ei ole varaa tai rohkeuttakaan lytättynä vaatia hoitoa.
Joutuu nytkin luistelemaan kengillä joista on kuluneet uratki nsileiksi eli helvetin liukkaat ovat. Ostin jo uudet kyllä(ja soimaan itseäni, kuten on opetettu ikäni,nyt koko ajan, että nekin rahat olisi pitänyt käyttää ruokaan ja turha itkeä, sit loppukuusta, kun olen niiden takia ainakin viikon vesipaastolla, tässäKIN kuussa...:( mutta odotan, että kurakelit menisivät ohi ja pohjat rikkovat sepelit siivotaan pois. Voi joutua asumaan huonolla alueella/naapurustossa eikä varaa muuttaa itse pois jne.
Narskut ym. luonnehäiriöiset iskevät helpost ikimppuun ja kiduttavat vuosikymmeniäkin(kokemusta on!), koska itsetutno on murskattu köyhyydellä ja ainaisella huonommuudella, et uskalla etkä edes osaa lähteä pois ja sua voidaan ptiää taloudellisen avun varjolla kiinni sairaisaa ihmissuhteissa:(
En kaipaa extreme- harrastuksia itse,kun arki on aina extremeä, saako edes ruokaa ja laskut maksettua (ajoissa), jännitystä ja actioni ihan riittämiin. Välillä sairauskin meinannut viedä hengen, mutta enää se ei tuntuisi edes huonolta vaihtoehdolta, kun ikää alkaa tulla keski-ikäiseksi ja ymmmärtää, ettei ikinä pääse elämän piirileikkiin mukaan itse.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pyörällä kulkeminen, ihan kuin olisi ilmaista monien mielestä?
Renkaat menee puhki varsinkin sepelistä. Laadukkaat sisä- ja päällirenkaat maksavat.
Ketjuöljyt, jarrupalat huollot, varaosat; rattaat, ketjut.
Valot ym. saatikka pyöräilyyn sopivat kengät,vaatteet, sadekamppeet.
Kypärä sentään ei vielä pakollinen.
Ilman lukkoa pyörä varastetaan ja siitä huolimatta vaikka veisit pyörävarastoon.
Soittokellokin nykyään pakollinen, eikä sarvissa saa kasseja kuljettaa.
Kypäräkin on pakollinen. En tiedä, sakotetaanko puuttumisesta.
Joo, näinhän se taitaakin olla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mursus kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mursus kirjoitti:
Sugar Beth kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mäkin käytän vessapaperia ns siteenä. Plussana se, että ne voi vetää pöntöstä alas.
Itse en pysty, sillä menkat ovat niin runsaat. Kierukka tai kuukuppi eivät sovi.
Minä en edes harkinnut. Kuukuppi ei sovi kaikille, mutta miten se kierukka näihin kuukautissuojiin liittyy?
Kaikille teille side/tamponi-ongelmien kanssa kamppaileville: älkää häslätkö niiden vessapaperimyttyjen kanssa! Kuukautiset eivät mitään naiseuden riemun yleistä ilojuhlaa ole muutenkaan, saati sitten hikiset ja rullautuvat paperinpalat pöksyissä. Hain itse tänään apua muuttoon, ja monia eri auttajatahoja miettiessämme esille tuli diakoniatyö. Sieltä voi yrittää hakea apua jopa sähkölaskuihin (ovat maksaneet, monille) - jos ei siis ruokakauppakassiin jää varaa siteisiin, olen varma, että diakoni auttaisi siinä!
Älkää ottako sitä köyhäinapuna tai hävettävänä! Kirkkoon kuulumista ei kysytä, rukoilla ei tarvitse, ja googlettamalla löytyy lähin seurakunta. Sinne voi meilata, ja jättää vaikka soityopyynnön. - Minä muuten maksan kirkollisveroa, joten minun osuudellani saavat pakanatkin hakea kirkolta terveyssiteensä. ☺
Koko maailma auttaa nyt Ukrainaa! Ollaan mekin auttamassa toisiamme täällä kotona, ja mietitään keinoja helpottaa elämää! ❤
Tästä tulikin mieleen vaikea ajanjaksomme. Pyysimme seurakunnalta apua. He vaativat tiliotteet ja kaikki selvitykset veloista ja lainoista. Niitä tutkiessaan ja harkitessaan avunantoa (toinen oli töissä, niin silloin apua ei mielellään annettu) sähköyhtiön miehet kävivät sulkemassa asunnosta sähköt. Jäin kolmen pienen lapsen kanssa katsomaan sähköniesten perään nuorimmainen sylissäni. Asunto hiljeni kokonaan, se sattui korviin, ei kuulunut jääkaapin hurinaa. Itkeskelin paniikkia ja kyyneleitä, yritin keskittyä siihen, ettei lapset ymmärrä ja kaikki on ok. Mietin jossain kohtaa jopa sitä miten saisimme koko perheen kerralla hengiltä, ettei kukaan jää kitumaan. Jouduin tekemään hirvittäviä asioita tuon sähkölaskun maksamiseksi, mutta muuta vaihtoehtoa en nähnyt. Seuraavana päivänä sähkölasku oli maksettu ja sähköt palautettu ja viileä asunto alkoi lämpenemään, nukuimme kaikki täkit ja peitot makuupussien päällä yhdessä kasassa marraskuun yössä. Sitä seuraavana päivänä seurakunnasta sanottiin, että he voivat ainoastaan tuoda ruokaa. Sanoin että antakaa niille, jotka todella tarvitsee. Kyllä, jouduimme sinä talvena salaa kaatamaan riistaa. Nyt olemme keskituloluokassa ja asumme omistusasunnossa, molemmat on töissä ja lääkkeet pystytään 50 € omavastuusta huolimatta ostamaan. Tietenkin olokin on parempi, kun lääkkeet käytössä ja joka päivälle on ruokaa, myös aikuisille ja ihan kaupasta ostettua. Me selvittiin. Jostain syystä kiitän Luojaa joka päivä.
Jouduit siis selviämään tilanteesta prostituution tms. avulla. Kiitätkö Luojaa siis siitä, että hän loi sinulle myyntikelpoisen vartalon? Kiitä kuule itseäsi vain - sinä tuon hinnan maksoit, ei mikään jumalolento.
Hassua, että yhdistit prostituution tähän. Sinulla on likainen mieli. :)
Kiitän Luojaa, koska se on minulle luontaista ja tunnen kiitollisuutta selviämisestämme. Rukoilin silloin saunan nurkassa kädet kyynerpäitä myöten ristissä ääneen itkien. Hän antoi riistaa jne.Olen eri, mutta ei tuossa mitään hassua ole. Se nimittäin minullakin tuli ekana mieleen (ja varmaan monella muullakin), kun käytit niin dramaattista ilmaisua. Muita vaihtoehtoja on tietysti esim. varastaminen tai huijaaminen jossain kaupassa. Kenties pahoinpitelit jonkun ryöstäessäsi hänet? Et kai sentään tappanut?
Mikään ns. normaali tapa saada ylimääräistä rahaa ei ole millään tavalla "hirvittävien asioiden tekemistä".
Itselleni ei moinen edes juolahtanut mieleen. Lähinnä hirveetä minulle olisi ollut tuo eläimen tappaminen tai varastaminen. Jokaisella ihmisellä on omat norminsa mikä on hirveää ja mikä ei.
On toki Mutta hänhän mietti oman perheensä surmaamista. Ja sehän ei ole mitenkään hirveää, eihän? Tuollainen ei taas itselleni tulisi missään tapauksessa mieleen.
"Jouduin TEKEMÄÄN hirvittäviä asioita sähkölaskun maksamiseksi".
Perheensä surmaamisen ajatteleminen on hirveää.
Mutta nyt mietin mitä hirveitä tekoja hän joutui tekemään.
Jos se hirveä teko oli salametsästys, niin ei se nyt niin hirveää ole jos sillä keinoin lapset saavat ruokaa lämpimässä kodissa.
Hirveämpää olisi ollut jättää salametsästys tekemättä siinä tilanteessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä onko tämä(kään) oikea paikka, mutta ette usko kuinka mukavalta tuntui, kun tein ekaa kertaa ikinä pavunituja (ostin poistomyynnistä halpoja papuja ja netistä kaivoin ohjeet idätykseen) ja meidän teini a) suostui maistamaan ja b) pyysi niitä lisää!!!
Parista ruokalusikallisesta kuivia papuja tuli litran purkillinen ituja, ja ne riittää viikoksi, jos teini syö desin päivässä ja minä loput leivän päällä. Mukavaa vaihtelua nyt, kun kurkku on vieläkin aivan törkeän hintaista, sain yhden kurkun hinnalla monen viikon idut ;-D
Herneitä voi myös idättää, nekin ovat hyviä. Tietääkö joku vielä jotain muuta?
Herneen kasvatus on köyhille tosi hyvä liikeidea. Niitä voi sitten kovalla hinnalla myydä rikkaiden nenään.
Vitsiksi piti tuokin vetää, kuten jokainen vinkki täällä. Herneenversojen kasvatus on hyvä idea.
jos herneenversoja alkaa kasvattaa myyntiin tarvitaan suhteelisen paljon lupia ja hygieniapasseja sun muita. ei köyhillä sellaiseen ole varaa
On pitämyt jo aikaisemmin ottaa nuo hygieniajutut ja passit.
Kun on ruokien käsittely ja myynti kyseessä vaaditaan hygieniapassi. Samoin pitää olla etiketti ja siinä lueteltu kaikki tuotteen aineosat.
Myös työtiloissa on omat määräykset. Terveystarkastajan pitää hyväksyä ovatko ne asialliset.
Kun neuvotaan köyhiä alkamaan kotona leipomaan tai laittamaan ruokia tms. myyntiin ei se ole niin itsestään selvää. Tutuille ja ystäville tietysti eri, pienimuotoinen myynti menee ohi säännösten jos kukaan ei siihen puutu.
Mutta suuremmille piireille saati johonkin kauppoihin suunnattuna uskoisin, että jotain lupia ja vastaavia pitää olla.
Tietenkin silloin ei voi enää yksityishenkilönä edes toimia. Pitää olla joku laskutussysteemi ta toiminimi.
Ja sitten jo astuu verotuskin kuvioihin. Sekä tukien menetys k7s niitä on saanut.
Myynnin pitäisi ainakin vähintään kattaa menetetyt tuet. Tietenkin hiukan enemmänkin että siitä olisi köyhyyteen hyötyä.
Pimeänä tietenkin jos pystyy toimimaan.
Vierailija kirjoitti:
Pyörällä kulkeminen, ihan kuin olisi ilmaista monien mielestä?
Renkaat menee puhki varsinkin sepelistä. Laadukkaat sisä- ja päällirenkaat maksavat.
Ketjuöljyt, jarrupalat huollot, varaosat; rattaat, ketjut.
Valot ym. saatikka pyöräilyyn sopivat kengät,vaatteet, sadekamppeet.
Kypärä sentään ei vielä pakollinen.
Ilman lukkoa pyörä varastetaan ja siitä huolimatta vaikka veisit pyörävarastoon.
Vaikka taas tuntuu selitykseltä niin vaikka köyhä saisi ilmaiseksi jonkulta huonon ja puutteellisesti varustellun pyörän menee sen lainmukaiseen ajokuntoon saamiseen tosiaan silti rahaa.
Ei se ilmainen pyörä ole silti ilmainen oikeasti.
Vierailija kirjoitti:
Ystävien ja sukulaisten näkeminen. Toki olen vain ollut opiskelija ja nyt hyväpalkkainen alalla ja firmassa, josta työt eivät lopu, mutta olen ollut vasta puoli vuotta töissä ja elintaso ero on huomattava. Tavallaan sitä on kiitollinen opiskelijaelämän niukkuuteen, se tekee nöyräksi ja oppii ymmärtämään millaista elämä niukkuudessa voi olla ja arvostaa omaa etuoikeutettua elintilannettaan.
Toivon vain, etten koskaan unohda tätä oppia ja pelkään, että minulle käy kuten monelle Suomessa näyttää käyneen, jossa omassa hyvässä elämäntilanteessa aletaan ylimielisesti "neuvomaan" köyhiä huomioimatta ettei kaikki ole samanlaisia taikka samoissa lähtökohdissa.
Täällä yksi joka ei ole unohtanut. Hyvän tovin olen ollut työpaikassa joka takaa hyvän taloudellisen toimeentulon, mutta köyhän identiteetti tuntuu asuvan syvällä sisimmässä aina. Usein jätän jotain ostamatta koska pelkään edelleen taloudellisen hyvinvoinnin puolesta. Toisaalta mielelläni tarjoan vähävaraisille tuttaville kaikenlaista jos vain haluavat ottaa vastaan. Kaikki eivät halua, en halunnut itsekään vähävaraisena. Nyt se on paljon helpompaa kun tietää että voi koska tahansa tarjota takaisin.
Vierailija kirjoitti:
En muista onko täällä jo tästäkin, mutta: Köyhänä on tosi vaarallista koko ajan! No ensinnäkin siis se huonolaatuinen, riittämätön, yksipuolinen ravinto(kiva, jos jotkut fakiirit saavat sen muutaman kympin viikossa riittämään terveelliseen ja riittävään ruokaan, itse en saa). Sairauksien hoidot ja edes löytämiset helposti retuperällä, koska ei ole varaa tai rohkeuttakaan lytättynä vaatia hoitoa.
Joutuu nytkin luistelemaan kengillä joista on kuluneet uratki nsileiksi eli helvetin liukkaat ovat. Ostin jo uudet kyllä(ja soimaan itseäni, kuten on opetettu ikäni,nyt koko ajan, että nekin rahat olisi pitänyt käyttää ruokaan ja turha itkeä, sit loppukuusta, kun olen niiden takia ainakin viikon vesipaastolla, tässäKIN kuussa...:( mutta odotan, että kurakelit menisivät ohi ja pohjat rikkovat sepelit siivotaan pois. Voi joutua asumaan huonolla alueella/naapurustossa eikä varaa muuttaa itse pois jne.
Narskut ym. luonnehäiriöiset iskevät helpost ikimppuun ja kiduttavat vuosikymmeniäkin(kokemusta on!), koska itsetutno on murskattu köyhyydellä ja ainaisella huonommuudella, et uskalla etkä edes osaa lähteä pois ja sua voidaan ptiää taloudellisen avun varjolla kiinni sairaisaa ihmissuhteissa:(
En kaipaa extreme- harrastuksia itse,kun arki on aina extremeä, saako edes ruokaa ja laskut maksettua (ajoissa), jännitystä ja actioni ihan riittämiin. Välillä sairauskin meinannut viedä hengen, mutta enää se ei tuntuisi edes huonolta vaihtoehdolta, kun ikää alkaa tulla keski-ikäiseksi ja ymmmärtää, ettei ikinä pääse elämän piirileikkiin mukaan itse.
Ei ollenkaan saman suuruinen asia kuin sinun huolesi, mutta tuli mieleen kun taloudellisen tilanteen parannuttua ostin kunnolliset ulkoiluvaatteet. Maksoin niistä 150€ (takki, housut ja kengät) mikä on mielestäni hirveä hinta ulkovaatteista. Vaan olipa ihmeellistä käydä kaupassa syksyn sateella kun ei ole sukkia ja alusvaatteita myöten läpimärkä. Sairastelenkin vähemmän, liekö johtuu siitä etten enää kylmetä itseäni jatkuvasti. Ja kunnon kengillä ei liukastelekaan.
Vierailija kirjoitti:
Mursus kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mursus kirjoitti:
Sugar Beth kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mäkin käytän vessapaperia ns siteenä. Plussana se, että ne voi vetää pöntöstä alas.
Itse en pysty, sillä menkat ovat niin runsaat. Kierukka tai kuukuppi eivät sovi.
Minä en edes harkinnut. Kuukuppi ei sovi kaikille, mutta miten se kierukka näihin kuukautissuojiin liittyy?
Kaikille teille side/tamponi-ongelmien kanssa kamppaileville: älkää häslätkö niiden vessapaperimyttyjen kanssa! Kuukautiset eivät mitään naiseuden riemun yleistä ilojuhlaa ole muutenkaan, saati sitten hikiset ja rullautuvat paperinpalat pöksyissä. Hain itse tänään apua muuttoon, ja monia eri auttajatahoja miettiessämme esille tuli diakoniatyö. Sieltä voi yrittää hakea apua jopa sähkölaskuihin (ovat maksaneet, monille) - jos ei siis ruokakauppakassiin jää varaa siteisiin, olen varma, että diakoni auttaisi siinä!
Älkää ottako sitä köyhäinapuna tai hävettävänä! Kirkkoon kuulumista ei kysytä, rukoilla ei tarvitse, ja googlettamalla löytyy lähin seurakunta. Sinne voi meilata, ja jättää vaikka soityopyynnön. - Minä muuten maksan kirkollisveroa, joten minun osuudellani saavat pakanatkin hakea kirkolta terveyssiteensä. ☺
Koko maailma auttaa nyt Ukrainaa! Ollaan mekin auttamassa toisiamme täällä kotona, ja mietitään keinoja helpottaa elämää! ❤
Tästä tulikin mieleen vaikea ajanjaksomme. Pyysimme seurakunnalta apua. He vaativat tiliotteet ja kaikki selvitykset veloista ja lainoista. Niitä tutkiessaan ja harkitessaan avunantoa (toinen oli töissä, niin silloin apua ei mielellään annettu) sähköyhtiön miehet kävivät sulkemassa asunnosta sähköt. Jäin kolmen pienen lapsen kanssa katsomaan sähköniesten perään nuorimmainen sylissäni. Asunto hiljeni kokonaan, se sattui korviin, ei kuulunut jääkaapin hurinaa. Itkeskelin paniikkia ja kyyneleitä, yritin keskittyä siihen, ettei lapset ymmärrä ja kaikki on ok. Mietin jossain kohtaa jopa sitä miten saisimme koko perheen kerralla hengiltä, ettei kukaan jää kitumaan. Jouduin tekemään hirvittäviä asioita tuon sähkölaskun maksamiseksi, mutta muuta vaihtoehtoa en nähnyt. Seuraavana päivänä sähkölasku oli maksettu ja sähköt palautettu ja viileä asunto alkoi lämpenemään, nukuimme kaikki täkit ja peitot makuupussien päällä yhdessä kasassa marraskuun yössä. Sitä seuraavana päivänä seurakunnasta sanottiin, että he voivat ainoastaan tuoda ruokaa. Sanoin että antakaa niille, jotka todella tarvitsee. Kyllä, jouduimme sinä talvena salaa kaatamaan riistaa. Nyt olemme keskituloluokassa ja asumme omistusasunnossa, molemmat on töissä ja lääkkeet pystytään 50 € omavastuusta huolimatta ostamaan. Tietenkin olokin on parempi, kun lääkkeet käytössä ja joka päivälle on ruokaa, myös aikuisille ja ihan kaupasta ostettua. Me selvittiin. Jostain syystä kiitän Luojaa joka päivä.
Jouduit siis selviämään tilanteesta prostituution tms. avulla. Kiitätkö Luojaa siis siitä, että hän loi sinulle myyntikelpoisen vartalon? Kiitä kuule itseäsi vain - sinä tuon hinnan maksoit, ei mikään jumalolento.
Hassua, että yhdistit prostituution tähän. Sinulla on likainen mieli. :)
Kiitän Luojaa, koska se on minulle luontaista ja tunnen kiitollisuutta selviämisestämme. Rukoilin silloin saunan nurkassa kädet kyynerpäitä myöten ristissä ääneen itkien. Hän antoi riistaa jne.Onhan noita muitakin hirvittäviä tapoja saada sähkölasku maksetuksi, mutta tuo on se todennäköisin.
Luoja antoi riistaa salametsästettäväksi? Ja pani koko perheen palelemaan ja kärsimään ja vanhemmat harkitsemaan perhesurmaa? Uskovaisten kyky pettää itseään ja puolustella jumalansa sadistisia temppuja on ällistyttävä.
Sadistista on haukkua uskovaa ja kyseenalaistaa hänen vakaumuksensa ja luottamuksensa. Vanhempien omia ajatuksiahan nuo oli tuon viiltävän hetken. Ei Jumala meidän tilannetta tehnyt sellaiseksi, vaan me itse. Olimme ennen sitä aika ymmärtämättömiä ja snobeja köyhiä kohtaan. Asioiden tärkeysjärjestys oli erilainen ja väärä. Opimme paljon. Ei Jumala tee ihmisille pahaa, vaan ihmiset itse.
Se "kateellisuus" kun Saksa päättää laskea julkisen lähiliikennekkmaksun 9 euroon?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mursus kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mursus kirjoitti:
Sugar Beth kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mäkin käytän vessapaperia ns siteenä. Plussana se, että ne voi vetää pöntöstä alas.
Itse en pysty, sillä menkat ovat niin runsaat. Kierukka tai kuukuppi eivät sovi.
Minä en edes harkinnut. Kuukuppi ei sovi kaikille, mutta miten se kierukka näihin kuukautissuojiin liittyy?
Kaikille teille side/tamponi-ongelmien kanssa kamppaileville: älkää häslätkö niiden vessapaperimyttyjen kanssa! Kuukautiset eivät mitään naiseuden riemun yleistä ilojuhlaa ole muutenkaan, saati sitten hikiset ja rullautuvat paperinpalat pöksyissä. Hain itse tänään apua muuttoon, ja monia eri auttajatahoja miettiessämme esille tuli diakoniatyö. Sieltä voi yrittää hakea apua jopa sähkölaskuihin (ovat maksaneet, monille) - jos ei siis ruokakauppakassiin jää varaa siteisiin, olen varma, että diakoni auttaisi siinä!
Älkää ottako sitä köyhäinapuna tai hävettävänä! Kirkkoon kuulumista ei kysytä, rukoilla ei tarvitse, ja googlettamalla löytyy lähin seurakunta. Sinne voi meilata, ja jättää vaikka soityopyynnön. - Minä muuten maksan kirkollisveroa, joten minun osuudellani saavat pakanatkin hakea kirkolta terveyssiteensä. ☺
Koko maailma auttaa nyt Ukrainaa! Ollaan mekin auttamassa toisiamme täällä kotona, ja mietitään keinoja helpottaa elämää! ❤
Tästä tulikin mieleen vaikea ajanjaksomme. Pyysimme seurakunnalta apua. He vaativat tiliotteet ja kaikki selvitykset veloista ja lainoista. Niitä tutkiessaan ja harkitessaan avunantoa (toinen oli töissä, niin silloin apua ei mielellään annettu) sähköyhtiön miehet kävivät sulkemassa asunnosta sähköt. Jäin kolmen pienen lapsen kanssa katsomaan sähköniesten perään nuorimmainen sylissäni. Asunto hiljeni kokonaan, se sattui korviin, ei kuulunut jääkaapin hurinaa. Itkeskelin paniikkia ja kyyneleitä, yritin keskittyä siihen, ettei lapset ymmärrä ja kaikki on ok. Mietin jossain kohtaa jopa sitä miten saisimme koko perheen kerralla hengiltä, ettei kukaan jää kitumaan. Jouduin tekemään hirvittäviä asioita tuon sähkölaskun maksamiseksi, mutta muuta vaihtoehtoa en nähnyt. Seuraavana päivänä sähkölasku oli maksettu ja sähköt palautettu ja viileä asunto alkoi lämpenemään, nukuimme kaikki täkit ja peitot makuupussien päällä yhdessä kasassa marraskuun yössä. Sitä seuraavana päivänä seurakunnasta sanottiin, että he voivat ainoastaan tuoda ruokaa. Sanoin että antakaa niille, jotka todella tarvitsee. Kyllä, jouduimme sinä talvena salaa kaatamaan riistaa. Nyt olemme keskituloluokassa ja asumme omistusasunnossa, molemmat on töissä ja lääkkeet pystytään 50 € omavastuusta huolimatta ostamaan. Tietenkin olokin on parempi, kun lääkkeet käytössä ja joka päivälle on ruokaa, myös aikuisille ja ihan kaupasta ostettua. Me selvittiin. Jostain syystä kiitän Luojaa joka päivä.
Jouduit siis selviämään tilanteesta prostituution tms. avulla. Kiitätkö Luojaa siis siitä, että hän loi sinulle myyntikelpoisen vartalon? Kiitä kuule itseäsi vain - sinä tuon hinnan maksoit, ei mikään jumalolento.
Hassua, että yhdistit prostituution tähän. Sinulla on likainen mieli. :)
Kiitän Luojaa, koska se on minulle luontaista ja tunnen kiitollisuutta selviämisestämme. Rukoilin silloin saunan nurkassa kädet kyynerpäitä myöten ristissä ääneen itkien. Hän antoi riistaa jne.Olen eri, mutta ei tuossa mitään hassua ole. Se nimittäin minullakin tuli ekana mieleen (ja varmaan monella muullakin), kun käytit niin dramaattista ilmaisua. Muita vaihtoehtoja on tietysti esim. varastaminen tai huijaaminen jossain kaupassa. Kenties pahoinpitelit jonkun ryöstäessäsi hänet? Et kai sentään tappanut?
Mikään ns. normaali tapa saada ylimääräistä rahaa ei ole millään tavalla "hirvittävien asioiden tekemistä".
Itselleni ei moinen edes juolahtanut mieleen. Lähinnä hirveetä minulle olisi ollut tuo eläimen tappaminen tai varastaminen. Jokaisella ihmisellä on omat norminsa mikä on hirveää ja mikä ei.
On toki Mutta hänhän mietti oman perheensä surmaamista. Ja sehän ei ole mitenkään hirveää, eihän? Tuollainen ei taas itselleni tulisi missään tapauksessa mieleen.
Eikö edes silloin kun perheesi ja kaikkein rakkaimpasi kärsii ja kituu? Se oli hirveää aikaa ja hirveitä ajatuksia viivähti muutaman hetken pään sisällä.
Mursus kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mursus kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mursus kirjoitti:
Sugar Beth kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mäkin käytän vessapaperia ns siteenä. Plussana se, että ne voi vetää pöntöstä alas.
Itse en pysty, sillä menkat ovat niin runsaat. Kierukka tai kuukuppi eivät sovi.
Minä en edes harkinnut. Kuukuppi ei sovi kaikille, mutta miten se kierukka näihin kuukautissuojiin liittyy?
Kaikille teille side/tamponi-ongelmien kanssa kamppaileville: älkää häslätkö niiden vessapaperimyttyjen kanssa! Kuukautiset eivät mitään naiseuden riemun yleistä ilojuhlaa ole muutenkaan, saati sitten hikiset ja rullautuvat paperinpalat pöksyissä. Hain itse tänään apua muuttoon, ja monia eri auttajatahoja miettiessämme esille tuli diakoniatyö. Sieltä voi yrittää hakea apua jopa sähkölaskuihin (ovat maksaneet, monille) - jos ei siis ruokakauppakassiin jää varaa siteisiin, olen varma, että diakoni auttaisi siinä!
Älkää ottako sitä köyhäinapuna tai hävettävänä! Kirkkoon kuulumista ei kysytä, rukoilla ei tarvitse, ja googlettamalla löytyy lähin seurakunta. Sinne voi meilata, ja jättää vaikka soityopyynnön. - Minä muuten maksan kirkollisveroa, joten minun osuudellani saavat pakanatkin hakea kirkolta terveyssiteensä. ☺
Koko maailma auttaa nyt Ukrainaa! Ollaan mekin auttamassa toisiamme täällä kotona, ja mietitään keinoja helpottaa elämää! ❤
Tästä tulikin mieleen vaikea ajanjaksomme. Pyysimme seurakunnalta apua. He vaativat tiliotteet ja kaikki selvitykset veloista ja lainoista. Niitä tutkiessaan ja harkitessaan avunantoa (toinen oli töissä, niin silloin apua ei mielellään annettu) sähköyhtiön miehet kävivät sulkemassa asunnosta sähköt. Jäin kolmen pienen lapsen kanssa katsomaan sähköniesten perään nuorimmainen sylissäni. Asunto hiljeni kokonaan, se sattui korviin, ei kuulunut jääkaapin hurinaa. Itkeskelin paniikkia ja kyyneleitä, yritin keskittyä siihen, ettei lapset ymmärrä ja kaikki on ok. Mietin jossain kohtaa jopa sitä miten saisimme koko perheen kerralla hengiltä, ettei kukaan jää kitumaan. Jouduin tekemään hirvittäviä asioita tuon sähkölaskun maksamiseksi, mutta muuta vaihtoehtoa en nähnyt. Seuraavana päivänä sähkölasku oli maksettu ja sähköt palautettu ja viileä asunto alkoi lämpenemään, nukuimme kaikki täkit ja peitot makuupussien päällä yhdessä kasassa marraskuun yössä. Sitä seuraavana päivänä seurakunnasta sanottiin, että he voivat ainoastaan tuoda ruokaa. Sanoin että antakaa niille, jotka todella tarvitsee. Kyllä, jouduimme sinä talvena salaa kaatamaan riistaa. Nyt olemme keskituloluokassa ja asumme omistusasunnossa, molemmat on töissä ja lääkkeet pystytään 50 € omavastuusta huolimatta ostamaan. Tietenkin olokin on parempi, kun lääkkeet käytössä ja joka päivälle on ruokaa, myös aikuisille ja ihan kaupasta ostettua. Me selvittiin. Jostain syystä kiitän Luojaa joka päivä.
Jouduit siis selviämään tilanteesta prostituution tms. avulla. Kiitätkö Luojaa siis siitä, että hän loi sinulle myyntikelpoisen vartalon? Kiitä kuule itseäsi vain - sinä tuon hinnan maksoit, ei mikään jumalolento.
Hassua, että yhdistit prostituution tähän. Sinulla on likainen mieli. :)
Kiitän Luojaa, koska se on minulle luontaista ja tunnen kiitollisuutta selviämisestämme. Rukoilin silloin saunan nurkassa kädet kyynerpäitä myöten ristissä ääneen itkien. Hän antoi riistaa jne.Olen eri, mutta ei tuossa mitään hassua ole. Se nimittäin minullakin tuli ekana mieleen (ja varmaan monella muullakin), kun käytit niin dramaattista ilmaisua. Muita vaihtoehtoja on tietysti esim. varastaminen tai huijaaminen jossain kaupassa. Kenties pahoinpitelit jonkun ryöstäessäsi hänet? Et kai sentään tappanut?
Mikään ns. normaali tapa saada ylimääräistä rahaa ei ole millään tavalla "hirvittävien asioiden tekemistä".
Itselleni ei moinen edes juolahtanut mieleen. Lähinnä hirveetä minulle olisi ollut tuo eläimen tappaminen tai varastaminen. Jokaisella ihmisellä on omat norminsa mikä on hirveää ja mikä ei.
On toki Mutta hänhän mietti oman perheensä surmaamista. Ja sehän ei ole mitenkään hirveää, eihän? Tuollainen ei taas itselleni tulisi missään tapauksessa mieleen.
Eikö edes silloin kun perheesi ja kaikkein rakkaimpasi kärsii ja kituu? Se oli hirveää aikaa ja hirveitä ajatuksia viivähti muutaman hetken pään sisällä.
Voitaisiinko kirjoittaa tähän ketjuun suunnilleen oikeita kokemuksia? Jokaiseen pidempään ketjuun tulee aina joku novellien kirjoittaja "enkeli-elisa" juttuineen, eikä se ole enää sama asia kun vain taivas on mielikuvituksen rajana.
Vierailija kirjoitti:
Mursus kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mursus kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mursus kirjoitti:
Sugar Beth kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mäkin käytän vessapaperia ns siteenä. Plussana se, että ne voi vetää pöntöstä alas.
Itse en pysty, sillä menkat ovat niin runsaat. Kierukka tai kuukuppi eivät sovi.
Minä en edes harkinnut. Kuukuppi ei sovi kaikille, mutta miten se kierukka näihin kuukautissuojiin liittyy?
Kaikille teille side/tamponi-ongelmien kanssa kamppaileville: älkää häslätkö niiden vessapaperimyttyjen kanssa! Kuukautiset eivät mitään naiseuden riemun yleistä ilojuhlaa ole muutenkaan, saati sitten hikiset ja rullautuvat paperinpalat pöksyissä. Hain itse tänään apua muuttoon, ja monia eri auttajatahoja miettiessämme esille tuli diakoniatyö. Sieltä voi yrittää hakea apua jopa sähkölaskuihin (ovat maksaneet, monille) - jos ei siis ruokakauppakassiin jää varaa siteisiin, olen varma, että diakoni auttaisi siinä!
Älkää ottako sitä köyhäinapuna tai hävettävänä! Kirkkoon kuulumista ei kysytä, rukoilla ei tarvitse, ja googlettamalla löytyy lähin seurakunta. Sinne voi meilata, ja jättää vaikka soityopyynnön. - Minä muuten maksan kirkollisveroa, joten minun osuudellani saavat pakanatkin hakea kirkolta terveyssiteensä. ☺
Koko maailma auttaa nyt Ukrainaa! Ollaan mekin auttamassa toisiamme täällä kotona, ja mietitään keinoja helpottaa elämää! ❤
Tästä tulikin mieleen vaikea ajanjaksomme. Pyysimme seurakunnalta apua. He vaativat tiliotteet ja kaikki selvitykset veloista ja lainoista. Niitä tutkiessaan ja harkitessaan avunantoa (toinen oli töissä, niin silloin apua ei mielellään annettu) sähköyhtiön miehet kävivät sulkemassa asunnosta sähköt. Jäin kolmen pienen lapsen kanssa katsomaan sähköniesten perään nuorimmainen sylissäni. Asunto hiljeni kokonaan, se sattui korviin, ei kuulunut jääkaapin hurinaa. Itkeskelin paniikkia ja kyyneleitä, yritin keskittyä siihen, ettei lapset ymmärrä ja kaikki on ok. Mietin jossain kohtaa jopa sitä miten saisimme koko perheen kerralla hengiltä, ettei kukaan jää kitumaan. Jouduin tekemään hirvittäviä asioita tuon sähkölaskun maksamiseksi, mutta muuta vaihtoehtoa en nähnyt. Seuraavana päivänä sähkölasku oli maksettu ja sähköt palautettu ja viileä asunto alkoi lämpenemään, nukuimme kaikki täkit ja peitot makuupussien päällä yhdessä kasassa marraskuun yössä. Sitä seuraavana päivänä seurakunnasta sanottiin, että he voivat ainoastaan tuoda ruokaa. Sanoin että antakaa niille, jotka todella tarvitsee. Kyllä, jouduimme sinä talvena salaa kaatamaan riistaa. Nyt olemme keskituloluokassa ja asumme omistusasunnossa, molemmat on töissä ja lääkkeet pystytään 50 € omavastuusta huolimatta ostamaan. Tietenkin olokin on parempi, kun lääkkeet käytössä ja joka päivälle on ruokaa, myös aikuisille ja ihan kaupasta ostettua. Me selvittiin. Jostain syystä kiitän Luojaa joka päivä.
Jouduit siis selviämään tilanteesta prostituution tms. avulla. Kiitätkö Luojaa siis siitä, että hän loi sinulle myyntikelpoisen vartalon? Kiitä kuule itseäsi vain - sinä tuon hinnan maksoit, ei mikään jumalolento.
Hassua, että yhdistit prostituution tähän. Sinulla on likainen mieli. :)
Kiitän Luojaa, koska se on minulle luontaista ja tunnen kiitollisuutta selviämisestämme. Rukoilin silloin saunan nurkassa kädet kyynerpäitä myöten ristissä ääneen itkien. Hän antoi riistaa jne.Olen eri, mutta ei tuossa mitään hassua ole. Se nimittäin minullakin tuli ekana mieleen (ja varmaan monella muullakin), kun käytit niin dramaattista ilmaisua. Muita vaihtoehtoja on tietysti esim. varastaminen tai huijaaminen jossain kaupassa. Kenties pahoinpitelit jonkun ryöstäessäsi hänet? Et kai sentään tappanut?
Mikään ns. normaali tapa saada ylimääräistä rahaa ei ole millään tavalla "hirvittävien asioiden tekemistä".
Itselleni ei moinen edes juolahtanut mieleen. Lähinnä hirveetä minulle olisi ollut tuo eläimen tappaminen tai varastaminen. Jokaisella ihmisellä on omat norminsa mikä on hirveää ja mikä ei.
On toki Mutta hänhän mietti oman perheensä surmaamista. Ja sehän ei ole mitenkään hirveää, eihän? Tuollainen ei taas itselleni tulisi missään tapauksessa mieleen.
Eikö edes silloin kun perheesi ja kaikkein rakkaimpasi kärsii ja kituu? Se oli hirveää aikaa ja hirveitä ajatuksia viivähti muutaman hetken pään sisällä.
Voitaisiinko kirjoittaa tähän ketjuun suunnilleen oikeita kokemuksia? Jokaiseen pidempään ketjuun tulee aina joku novellien kirjoittaja "enkeli-elisa" juttuineen, eikä se ole enää sama asia kun vain taivas on mielikuvituksen rajana.
Oliko tämä liian rankkaa sinulle lukea? Harmi että se kaikki oli todellista totta. Mielelläni olisin pitänyt nuo kokemukset vaikka kirjoissa tai mielikuvitusmaailmassa. Ja voithan sinä nämä feikiksi uskoakin, ei se niitä minulta poista. Ei sillä sinänsä ole väliä. Tsemppiä kaikille!
Vierailija kirjoitti:
Yksi tyrmätty yrittäjäidea. En saanut starttirahaa hierontayritykseni perustamiseen. On kuulemma niitä jo liikaa. Enkä saanut lainaa kun kannattavuus kyseenalaista. Lisäksi ttt:a saadakseen pitää vähintään saada työttömyyspäivärahan verran tuloja yrityksestä. Näin ne saadut neuvot torpataan muiden toimesta. Olisi saanut edes mahdollisuuden elättää itsensä :(
Hakemus oli huono. Starttirahaa olisit saanut.
Voin sanoa parempi olikin, ettet saanut. Olisit nyt veloissasi.
Oletan tästäkin päivästä tulevan hyvän, vaikka kukkaro on tyhjä. Kaapissa on ruokaa, aurinko paistaa ja linnut laulaa ja sain vielä hieman nukuttua äsken, vaikka heräsin jo neljältä painajaisiin. Suunnitelmissa on kaalikääryleiden tekemistä. Mulla ei ole rahaa hemmotella miesystävääni kovin arvokkailla asioilla, mutta tiedän hänen syöneen lempiruokaansa kaalikääryleitä viimeksi vuosia sitten. Myöhemmin menen kävelylle ja ehkä löydän jonkin panttitölkin, kun käyn tutut paikat läpi. Jos ei löydy tölkkejä, niin saanpa ainakin raitista ilmaa. Huomenna tulee lapsilisä ja pääsen kauppaan, ehkä saan jopa kyydin markettiin.
Joskus täytyy miettiä niitäkin asioita, mitkä ovat hyvin, vaikka murheitakin riittää. Pieni kiitollisuus silloin, kun siihen pystyy piristää mieltä. Tiedän kyllä senkin, että aina siihen ei pysty, eikä ole syytäkään aina pystyä, mutta omalla kohdallani olen huomannut sen hyödylliseksi.