Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

kun avioero musertaa

Vierailija
18.08.2015 |

niin miten saatte voimaa jaksaa? lapset tietysti pistää nousemaan sängystä, mutta nyt alkaa olla se surun ja itkun vaihe, viha on jo ollut monta kertaa, niin miten mä selviän tästä itkemisestä ja surusta. en voi ollenkaan katsoa toisia onnellisia, kun muistan vaan että me ei sitten onnistuttukaan. tulvii vaan mieleen kaikki ongelmat ja sitten sitä ollaan taas aallon pohjalla.

rahatkin on finaalissa, kun eksä ei maksa mitään lapsista, palkka menee samalla kun tulee ja olen vanhempieni avustettavana, ne sitten vinoilee ja hyysää; neuvoovat, että osta hei juureksia. mutta mistäs ostan jos tili nollilla. toisen ahdingossa ne osaa väännellä,että ei olis pitänyt mennä naimisiin sun. mutta mikäs teet, kun puoliso sairastuu ja tulee ero. Siis henkilökohtainen konkurssi henkisesti ja taloudellisesti. mistä ihmeestä se aurinko tähän risukasaan alkaisi paistaa?

Kommentit (14)

Vierailija
1/14 |
18.08.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

oliko eronneita linjoilla?

 

Vierailija
2/14 |
18.08.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Sun on pakko uskoa, että jonain päivänä helpottaa.

Sillä minä menin eron jälkeisen vuoden. Rahaa ei ollut, ei oikeasti, onneksi senhetkisessä työpaikassa oli kahviautomaatti. Litkin päivän kahvia, kaakaota, mustaherukkamehua, mitä siitä nyt sai. Tappelin eksän kanssa lastenvalvojalla ja huusin ja potkin seiniä sen jälkeen silkkaa turhautumistani.

Sitten, pikkuhiljaa, asiat alkoivat asettua uomaansa. Ja rahaa alkoi jäädä yli - tosin tähän mennessä kaikki ns. ylimääräinen menee sitten aina kerralla johonkin katastrofiin, mutta nenänpää alkaa pysymään pinnalla.

Varoitus: kaikki sanoo, että ensimmäinen vuosi on pahin. Ei ole. Toinen on pahempi, kun se kiukku ja vimma on käytetty loppuun. Mutta sen jälkeen alkaa päivä paistamaan.

Tärkeää on, että lasten nähden ei pidä kilahtaa. Ja ihmisten neuvot (jotka eivät ole samaa nähneet) voi antaa mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos.

Jos eksä ei maksa mitään - sovitteko näin vai ajattelitko vaan että sillä ei ole rahaa - niin pane maksamaan. Lastenvalvojalle, hän kyllä hoitaa asian. Lisäksi joudutte sopimaan myös parista muusta pikkkuseikasta, kuten lasten asumisesta ja huoltajuudesta, mutta omalla kohdalla tuo raha oli pahin soviteltava.

Kela ei myöskään maksa yksinhuoltajakorotusta lapsilisään automaattisesti, vaan sitä on haettava. Myös asumistukea pitää hakea, mutta onnistuu netissä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/14 |
18.08.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kiitos avusta. Olen tänään soittanut lastenvalvojalle. Teen kaikesta mustaa valkoiselle. Ei tässä muu auta. Niin hyvä neuvo tuo, että jättää kommentit omaan arvoon.  Milloin yh-korotusta voi hakea? Pitääkö olla jo eropaperit allekirjoitettuna. Yritän saada sovintoratkaisua, mies piilottelee eikä vastaa viesteihin. En haluaisi käräjille.

Tuli taas parempi olo, varmasti monta romahdusta on vielä edessä, niin lohdutti tuo että elämä kantaa.

ap

Vierailija
4/14 |
18.08.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Itse hain yh-korotusta heti, kun sain tietää uuden osoitteeni ja muuttopäivän. Asutteko vielä samassa osoitteessa, siis virallisesti?

Vierailija
5/14 |
18.08.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kyllä sä pärjäät! Soita sossuun, ja pyydä apua sieltä. Onko monta lasta? Kotihoidossa/päiväkodissa/koulussa?

Saatko olla ihan yksin välillä? Siitä saa voimaa skarpata lasten kanssa.

Päivä kerrallaan, selviät kyllä.

Vierailija
6/14 |
18.08.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tsemppiä ja halaus AP:lle vaikeaan tilanteeseen. Pärjäät sinä! :) Jos ei juureksiin ole varaa niin monet seurakunnat auttavat vähävaraisia ruokakassein. Googlettamalla löydät lisätietoa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/14 |
18.08.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

kiitos, mä jään tähän omistusasuntoon, mies on muuttanut pois. En saa sossusta mitään, kun pitää myydä omistusasunto ennen sitä. vanhemmat takaajina, joten sillä varjolla voivat ojentaa minua "vääristä" valinnoistani. nyt ei ole asuntokaupalle suosiolliset ajat, joten joudun kuulemaan vanhempieni vinoilua. tekemään tulo ja meno selvitykset heille, että tukevat taloudellisesti.

olen jo 40-v ja 2 lasta. joskus pidän lapsia hoidossa vaikka vp, että saan hengittää.

no täältä risukasasta noustaan vielä.

ap

Vierailija
8/14 |
18.08.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Paitsi voit saada silti sossusta apua, ja pankista lyhennysvapaata. Jos asunto ei mene kaupaksi, niin sossun on autettava.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/14 |
18.08.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

ai tätä en tiennytkään että sossu voi auttaa asuntovelallista. sossuun on myös henkisesti hankala mennä. kasvatettu pärjäämään ja työllä ansaitsemaan elannon, joten niin korkea kynnys mennä sinne.

Vierailija
10/14 |
18.08.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jos ero on ollut itselle ulkopäin pakotettu, on se vähän kuin läheisen kuolema. Siinä menee karkeasti vuoden verran, että saat surtua surut ja jäsenneltyä itsesi kasaan uudelleen. Ja siinä sivussa hoidettua asunnot, budjetit jne. Tsemppiä tuleviin kuukausiin ja paljon onnea tulevalle loppuelämällesi. Elämääsi ei jää tyhjiötä vaan se täyttyy jollain muulla. Voit itse yrittää sitten ohjailla sitä täyttymistä haluamaasi suuntaan, kunhan nyt ensin vaan annat itsesi murtua ja surra ja koot itsesi pala palalta uuteen muotoon. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/14 |
18.08.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Asumisjärjestelyitä kannattaa miettiä ihan rauhassa. Jos maksat lainaa monta tuhatta euroa niin sitten myyminen varmasti ainoa vaihtoehto. Mutta jos lainaerät on kohtuullisia niin edullisin asumismuoto on yleensä omistusasunto. Perheasunnon vuokra on usein lähemmäs tonnin, pääkaupunkiseudulla tietysti vielä enemmän, ja se kaikki menee toisten varallisuuden edistämiseen. Asumistukea voi saada omistusasunnon korkomenoihin, tee laskelma Kelan sivuilla.

Pikimmiten soitat kaikista tulevista laskuista että saat lisää maksuaikaa tai pienempiä maksueriä. Sanot suoraan että eron takia rahat loppu tilapäisesti. Sitten laitat elatusasiat kuntoon lastenvalvojalla että sitä rahaa alkaa tulla lisää jossain vaiheessa. Jos mies ei suostu sopimaan elatuksesta, sitten joudut viemään asian oikeuteen, mistä määrätään lapsille elatus. Se on ulosottokelpoinen päätös, joten jos rahoja ei vieläkään kuulu, soitto ulosottoon ja elarit otetaan suoraan miehen palkasta. Lapsilisän yh-korotuksen saat heti seuraavasta kuusta, kun asutte eri osoitteissa.

Vierailija
12/14 |
18.08.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

kiitos näistä kannustuksista!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/14 |
18.08.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tuliko ero sinulle yllätyksenä tai etkö halunnut erota? Minä olin harkinnut eroa vuosia ja eropäätöksen jälkeen olin lähinnä helpottunut että pääsin aloittamaan uuden paremman elämän. Ensimmäiset kuukaudet olivat tietysti rankkoja mutta toisaalta tsemppasin itseäni eteenpäin sillä että elämä voi vain parantua siitä miten huonossa avioliitossa asiat oli.

Luin erokirjoja, opettelin pitämään itsestäni uudestaan ja aloin pitämään ulkonäöstäni huolta. Olin tosi katkera miehelle siitä mitä oli tehnyt, pettänyt, ja miten helppoa hänellä oli vastarakastuneena uuden kumppaninsa kanssa ja minä hoidin lapset lähes yksin. Sitten tajusin ettei katkeruus ja viha muuta tilannetta mihinkään, mies on sama p-ska eikä tule pyytämään anteeksi mitään. Päästin pikkuhiljaa irti negatiivisista tunteista ja aloin pääsemään yli erosta. Olin kiukussani laihduttanut 10 kiloa ja näytin taas ihan kivalta. Kun lasten tapaamisetkin alkoi sujumaan, kävin treffeillä ja sain omaa aikaa pitkästä aikaa. Lasten isä yrittää edelleen olla mahdollisimman hankala mutta kunhan maksaa elarit, olen tyytyväinen. Erostani on nyt vähän vajaa vuosi ja olen todella tyytyväinen että erosin. Elämä on niin paljon parempaa yksinhuoltajana kuin huonossa liitossa.

Vierailija
14/14 |
19.08.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minä aina ihmettelen, miten ihmiset valitavat, etteivät kehtaa mennä sossuun, mieluummin vaikka penkovat roskiksista pulloja ja tölkkejä. Sosiaalihuoltohan  on perustettu auttamaan ihmisiä hädässä. Sosiaalityöntekijät eivät maksa tukea omista rahoistaan vaan meidän kaikkien maksamista verorahoista. Sitä paitsi sossusta saamansa korvauksen voi joutua maksamaan takaisinkin oman rahatilanteen parannuttua.