Adhd(?) Äiti
Minulla on äiti, joka on koko elämänsä ajan vitsaillut olevansa adhd, mutta ei missään nimessä koe tarvetta tutkia asiaa.
Hänen läsnäolo on tosi raskasta, sillä hänen suunsa on jatkuva papupata joka ei koskaan sulkeudu. Ei edes kun toiset yrittää nukkua.
Hänen kanssaan ei voi käydä normaalia keskustelua, vaan hän puhuu todella kovaäänisesti, ja jää jankkaamaan aina samaa asiaa kymmenessä eri muodossa, tai vaihtoehtoisesti hyppii asiasta toiseen levottomasti käsiä heilutellen.
Jos esimerkiksi kaupan kassa kysyy haluatko kuitin, saattaa hän sanoa ei, ja alkaa vielä perustelemaan ihan ihme syillä miksi hän ei sitä kuittia ota.
Tapahtumissa ja sukujuhlissa ei osaa lukea toisten elekieltä ja ns.pakottaa keskustelua eteenpäin väkisin, vaikka toinen osapuoli olisi selkeästi vaivaantunut.
Toisin sanoen suu ei siis koskaan sulkeudu, ja puheessa ei yleensä ole mitään pointtia, samaa asiaa jankataan jatkuvasti.
On sanottu nätisti ja pahasti, mutta hän ei näe asiassa ongelmaa.
Onko mitään keinoa saada asiaan helpotusta? Lähinnä inhottaa, koska monet ihmiset katsoo kieroon ja ärsyyntyvät, kun eivät tätä äitini käytöstä ymmärrä.
Kommentit (6)
Vierailija kirjoitti:
Tuli pimeää, pitää laittaa valot.
Mitä hyödyt tällaisesta? Osuuko omaan nilkkaan?
Ap: olet varmasti oikeassa.
Vierailija kirjoitti:
Ei kuulosta ADHD:lta.
Minä taas olen jotenkin aina ymmärtänyt että liikapuhuminen ja ylipäätänsä hyperaktiivinen olemus sosiaalisissa tilanteissa olisi osa oireista, ainakin lapsilla joilla on tutkittu adhd:ta?
En tosin tiedä sen enempää. Hän kyllä on jatkuvasti tekemässä jotain, nukkuu tosi vähän ja ei osaa esimerkiksi istua rauhassa paikoillaan ja katsoa telkkaria. Mielenkiinnon kohteet vaihtuu sekunneissa.
-Ap
Jep, jep