Lue keskustelun säännöt.
Kerrotko ammattisi leikkipaikan äideille, kerrostalonaapureille ym. puolitutuille?
Kommentit (37)
No en. Miksi kertoisin? Äärimmäisen harvoin on kukaan edes kysynyt sitä eli eipä juuri kiinnosta muita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei se mikään salaisuus ole, mutta puolituttujen kanssa tulee keskusteltua useimmiten sellaisia asioita jotka meitä yhdistävät. Esim. lapsen harrastuksessa muiden vanhempien kanssa, keskustelu kulkee paljon sen teeman ympärillä.
Kerron jos joku sitä kysyy. En kyllä millään keksi kuinka se olisi salassapidettävää tietoa ellei kyse ole alasta jolla työnantaja on erikseen ohjeistanut olemaan kertomatta.
Tiettyjä ammatteja ei kannata ainakaan kertoa, muuten on koko ajan avunpyytelijöitä ovella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Enpä juuri. Mulla on niin harvinainen ammatti, enkä aina jaksa alkaa siitä kertomaan. ( Teen tekoraajoja ihmisille).
Käsityötä parhaimmillaan, mutta aiheuttaa jossain yök tunteita.
Olen jo kauan, kauan sitten oppinut elämästä sen, että itseni on paljon helpompi elää mitä vähemmin ihmiset tietävät minusta ja asioistani. Tämä koskee myös läheisiäni.
Kyse on siis omasta hyvinvoinnista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi kertoisin tai olisin kertomatta? Eli jos kysytään niin miksi en kertoisi jos ei kysytä eikä muutenkaan tule puheeksi niin tuntuisi oudolta sitä ottaa mihinkään liittymättä esiin.
Jotkut kertovat heti ensimmäisellä tapaamiskerralla ammattinsa. Mistä sellainen voi johtua? Siis juuri joku leikkipaikan äiti tms.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen valehdellut naapureille olevani poliisi.
Vierailija kirjoitti:
Olen valehdellut naapureille olevani poliisi.
Miksi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kerron jos joku kysyy. Muutoin en. Olen viimeiset 3 vuotta ollut kotona hoitamassa kahta lastamme. Yllättävän monelle tulee "yllätyksenä" tieto, että olen ihan koulutettu ja ns pätevän uran tehnyt ihminen, ennen kotiäitiyttä :D palaan työelämään, kun nuorinkin täyttää 3v ja menee päiväkotiin. On ollut kyllä vapauttavaa elää näin, ettei tartte jutella omasta työstään tai tekemisistään :)
N36
Vierailija kirjoitti:
Jotkut kertovat heti ensimmäisellä tapaamiskerralla ammattinsa. Mistä sellainen voi johtua? Siis juuri joku leikkipaikan äiti tms.
On lapset ja työ, muttei juurikaan muuta elämää sillä hetkellä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ellei kysytä. Silloinkin sanon todennäköisesti yleisluontoisesti olevani "it-alalla", ja toivon että keskustelu loppuu siihen. En puhu työasioista edes kavereideni kanssa. Yleisesti ottaen puiseva aihepiiri.
Vierailija kirjoitti:
Enpä juuri. Mulla on niin harvinainen ammatti, enkä aina jaksa alkaa siitä kertomaan. ( Teen tekoraajoja ihmisille).
Käsityötä parhaimmillaan, mutta aiheuttaa jossain yök tunteita.
Hieno ammatti! Tosi surullista, että joillain on noin lapsellisia reaktioita. :(
Vierailija kirjoitti:
Kerron jos joku kysyy. Muutoin en. Olen viimeiset 3 vuotta ollut kotona hoitamassa kahta lastamme. Yllättävän monelle tulee "yllätyksenä" tieto, että olen ihan koulutettu ja ns pätevän uran tehnyt ihminen, ennen kotiäitiyttä :D palaan työelämään, kun nuorinkin täyttää 3v ja menee päiväkotiin. On ollut kyllä vapauttavaa elää näin, ettei tartte jutella omasta työstään tai tekemisistään :)
N36
Näytöt kenties paljon ikäistöso nuoremmalta, ja ihmiset hämmästyy miten noin nuori on ehtinyt luoda uraa ennen lapsia :D
Ei tarvitse, kävelen aina kaljatölkki kädessä.
Sanon että toimistotöissä. On totta, eikä kerro sitä, että osaan hoitaa tietokoneita ja puhelimia. Vaikenen kuin muuri, kun joku valittaa kone- ja puhelinongelmista.
Ei tuu kerrottua. Ei kyllä edes kaikki läheiset taida tietää mitä teen työkseni. :D Jos on muita asioita mistä puhua, niin eihän se puheeksi tule.
No mitähän siinä ois salattavaakaan.