Miksi vanhoja lehtiä voi digikirjastossa verkossa lukea aina vain vuoteen 1939 asti?

Digitalisointi on hidasta ja mutakin digitalisoitavaa on kuin lehdet. Nyt ollaan päästy noin pitkälle.

Ennen alkuräjähdystä ei ollut mitään.

Onhan täällä lehtiä 1700-luvun lopulta alkaen:

https://digi.kansalliskirjasto.fi/search?formats=NEWSPAPER

Älä lässytä ap,  mikrofilmeinä on luettavissa kaikkia lehtiä aina 1800 luvulta alkaen ainakin.

Ap on muka olevainaan joku agitaattori, joka suoltaa p#skaa palstalle.

Kansalliskirjastossa ja Kansallisarkistossa on  kaikki mahdolliset niin maakunnalliset kuin muutkin lehdet saatavina luettaviksi filmiltä paikan päällä.

Ja digiarkostoja tehdään koko ajan lisää, ota pösilö selvä asioista, ennekun heittelet tänne aivopierujasi.

Tulit taas toiselta foorumilta, pärstääsi pärisyttämään.

Vierailija kirjoitti:

Ennen alkuräjähdystä ei ollut mitään.

Ennen värifilmien tuloa koko maailma oli mustavalkoinen ja ennen valokuvauksen keksimistä ihmiset vain piirsivät ja maalasivat kuvia.

Mä tarkoitin siis eteenpäin, haluaisin lukea varsinkin 1940-1945 vuoden lehtiä. Tiedän että vanhempia on.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ennen alkuräjähdystä ei ollut mitään.

Ennen värifilmien tuloa koko maailma oli mustavalkoinen ja ennen valokuvauksen keksimistä ihmiset vain piirsivät ja maalasivat kuvia.

Niin ja ennen pyörän keksimistä kaikki oli kanttista.

Tarjonnan laajuus perustuu Kansalliskirjaston ja Kopioston väliseen sopimukseen lehtien käyttöoikeuksista.

Uudempiin lehtiin ei ole oikeutta. 

Koska Kansalliskirjasto on digitoinut vasta vuosien 1771-1939 kaikki lehdet. Eli edelleen on digitoimatta vuosien 1940-2015 lehdet, jotta nämäkin 80 vuoden lehdet  saataisiin digitoitua niin Kansalliskirjasto tarvitsisi lisää määrärahoja ja poliitikot eivät ole olleet kovinkaan kiinnostuneita kulttuuriperinnön digitoimisesta, jos haluaa että myös uudempia lehtiä saataisiin digitoitua niin kannattaa olla yhteydessä kansanedustajiin jotta he myöntäisivät lisää määrärahoja digitointiin.

Kansalliskirjasto aloitti lehtien digitoinnin vuosituhannen vaihteessa eli nykyisellä vauhdilla tulee kestämään vielä parikymmentä vuotta että kaikki lehdet on digitoitu.

Digitoinnin lisäksi Kansalliskirjasto joutuu maksamaan Kopiostolle "suojelurahaa" vanhojen lehtien esillä pitämisestä internetissä ja tämä perustuu tekijänoikeuslaissa olevaan melko mafiamaiseen sopimuslisenssijärjestelmään joka antaa tekijänoikeusjärjestö Kopiostolle oikeuden määrätä vanhojen sanomalehtien oikeuksista. Kopiosto siis saa tehdä bisnestä vanhojen sanomalehtien tekijänoikeuksilla joiden kirjoittajista osa on kuollut jo aikoja sitten.

Kaikki ruotsinkieliset lehdet on jo vuosilta 1940-1949 digitoitu ja niitä voi lukea tuolta "Vanhat lehdet" -palvelusta koska suomenruotsalaisten säätiöiden avulla ne on digitoitu ohi jonon.

Myös lähes kaikki vuosien 1980-1999 ruotsinkieliset lehdet on jo digitoitu, nekin ruotsinkielisten säätiöiden tuella: https://yle.fi/uutiset/3-12288390

Kansalliskirjasto omaan rauhalliseen tahtiinsa on joitakin suomenkielisiäkin lehtiä digitoitunut 1940-luvulta mutta niitä ei voi internetistä lukea, jos haluaa lukea digitoituja 1940-luvun lehtiä niin pitää mennä käyttämään vapaakappaletyöasemaa: https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/asiointi/tyoskentely-kirjastossa#va…

toivoisin kyllä että digitointiin myönnettäisiin enemmän tukea. kulttuurirahoja löytyy kyllä kaikelle turhuudelle kuten kansallisopperalle tai teatterilla jotka pyörivät täysin tukien varassa eikä ketään edes kiinnosta ne. digitoinnilla sentään tuotaisiin kansakunnan muisti esille.