Mietin masennuslääkkeen lopettamista

Olen edelleen masentunut. Oikeastaan tunnen suurempaa toivottomuutta kuin koskaan, koska nyt tiedän että asiat eivät muutu. Aina tulee pettymys, aina lyödään ovi kiinni, kukaan ei halua minua töihin tai ystäväksi. Siksi olen alkanut miettiä, että miksi edes syön lääkkeitä. Niihin uppoaa rahaa ja niillä luodaan toimintakykyä, joka menee hukkaan kun en yrityksistä huolimatta saa mahdollisuuksia, sitten taas masentaa. Tekeekö kenellekään sitten mitään eroa, jos vaan makaisinkin sängyssä enkä lähtisi kotoa minnekään koska ahdistus on liian suuri. Elämä olisi tasaisempaa, kun ei tulisi niitä nousuja ja laskuja, kun mielialan kohotessa toiveikkaasti lähtee yrittämään jotain josta ei tulekaan mitään. Ihan hullua yrittää parantua, kun minulla ei selvästi ole paikkaa terveiden maailmassa.