Nalkuttaminen parisuhteessa tarkoittaa sitä, että asettaa itsensä toisen ihmisen yläpuolelle jo kohtelee puolisoa alentuvasti

Vierailija kirjoitti:

Miksi helvetissä ihmiset ovat parisuhteissa jos se on näin jumalattoman vaikeaa? Eikö olisi paljon mukavampaa yksin?

Siksi kun se yleensä on mukavaa, paitsi näille "en tehnyt mitään ja se ä^mä nalkutti mulle" tyypeille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huoh, aika moni täällä tuntuu puolustelevan nalkuttamista ja samalla puhuu vuotovaikuttamisesta.

Nalkuttaminen on huonoa vuorovaikuttamista. Silloin ei puhuta oikeista asioista. Omaa tapaa myös monet tuntuvat pitävän oikeana. Sekin kielii huonosta vuorovaikutuksesta tai kompromissi kyvystä.

Nalkuttajia on myös tosin miehissä. Ei siis ole mielestäni sukupuolisidonnaista.

Tosin kaikki ei ole nalkuttamista, mikä nalkuttamiseksi leimataan. Nalkuttajaksi nimittely on kautta aikojen ollut keino kontrolloida naisten käytöstä. Kuten näkyy sinunkin kommentissasi, kun ilmoitat "nalkuttajia on myös tosin miehissä".

Nyt putosin logiikastasi...

Jos sanoin, että nalkuttajia on molemmissa sukupuolissa, niin vahvistan käsitystä naisten käytöksen kontrolloinnista?

Sanoin vain, että nalkuttaminen on huonoa vuorovaikuttamista ja sitä tekee molemmat sukupuolet. Se on totta, että nalkuttajaksi nimittelyä käytetään ikään kuin "aseena", mutta se on yhtälailla heikkoa vuorovaikuttamista.

Kyse on siis molemmin puolin tunteiden tunnistamisen ongelmista ja huonosta vuorovaikutuksesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huoh, aika moni täällä tuntuu puolustelevan nalkuttamista ja samalla puhuu vuotovaikuttamisesta.

Nalkuttaminen on huonoa vuorovaikuttamista. Silloin ei puhuta oikeista asioista. Omaa tapaa myös monet tuntuvat pitävän oikeana. Sekin kielii huonosta vuorovaikutuksesta tai kompromissi kyvystä.

Nalkuttajia on myös tosin miehissä. Ei siis ole mielestäni sukupuolisidonnaista.

Tosin kaikki ei ole nalkuttamista, mikä nalkuttamiseksi leimataan. Nalkuttajaksi nimittely on kautta aikojen ollut keino kontrolloida naisten käytöstä. Kuten näkyy sinunkin kommentissasi, kun ilmoitat "nalkuttajia on myös tosin miehissä".

Nyt putosin logiikastasi...

Jos sanoin, että nalkuttajia on molemmissa sukupuolissa, niin vahvistan käsitystä naisten käytöksen kontrolloinnista?

Sanoin vain, että nalkuttaminen on huonoa vuorovaikuttamista ja sitä tekee molemmat sukupuolet. Se on totta, että nalkuttajaksi nimittelyä käytetään ikään kuin "aseena", mutta se on yhtälailla heikkoa vuorovaikuttamista.

Kyse on siis molemmin puolin tunteiden tunnistamisen ongelmista ja huonosta vuorovaikutuksesta.

Eikö sinulla ole mitään kykyä analysoida käytöstäsi? Kun huomautat erikseen että nalkuttajia on miehissäKIN, vahvistat oletusta että nalkuttaja on aina nainen ja sinä tunnet tarvetta erikseen alleviivata, että yllätyksellisesti nalkuttaja voikin olla mies.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsen roolissa oleva puoliso on äärettömän raskas.

Olet itse määritellyt hänet lapsen asemaan. Jos puolisosi tekee oma-aloitteisesti asioita ja onnistuu tekemissään asioissa niin koeta kannustaa häntä äläkkä vähättele hänen tekemisiään. Puolison saadessa loputtomasti negatiivista palautetta ja arvostelua, hänestä tulee lopulta passiivinen ihminen ja sinä joudut ottamaan vastuun.

Eli aikuista pitää kannustaa niin kuin lasta?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huoh, aika moni täällä tuntuu puolustelevan nalkuttamista ja samalla puhuu vuotovaikuttamisesta.

Nalkuttaminen on huonoa vuorovaikuttamista. Silloin ei puhuta oikeista asioista. Omaa tapaa myös monet tuntuvat pitävän oikeana. Sekin kielii huonosta vuorovaikutuksesta tai kompromissi kyvystä.

Nalkuttajia on myös tosin miehissä. Ei siis ole mielestäni sukupuolisidonnaista.

Tosin kaikki ei ole nalkuttamista, mikä nalkuttamiseksi leimataan. Nalkuttajaksi nimittely on kautta aikojen ollut keino kontrolloida naisten käytöstä. Kuten näkyy sinunkin kommentissasi, kun ilmoitat "nalkuttajia on myös tosin miehissä".

Nyt putosin logiikastasi...

Jos sanoin, että nalkuttajia on molemmissa sukupuolissa, niin vahvistan käsitystä naisten käytöksen kontrolloinnista?

Sanoin vain, että nalkuttaminen on huonoa vuorovaikuttamista ja sitä tekee molemmat sukupuolet. Se on totta, että nalkuttajaksi nimittelyä käytetään ikään kuin "aseena", mutta se on yhtälailla heikkoa vuorovaikuttamista.

Kyse on siis molemmin puolin tunteiden tunnistamisen ongelmista ja huonosta vuorovaikutuksesta.

Eikö sinulla ole mitään kykyä analysoida käytöstäsi? Kun huomautat erikseen että nalkuttajia on miehissäKIN, vahvistat oletusta että nalkuttaja on aina nainen ja sinä tunnet tarvetta erikseen alleviivata, että yllätyksellisesti nalkuttaja voikin olla mies.

Ymmärrän pointtisi, mutta näitkö sinä sen, että tässä ketjussa keskusteltiin niin, että nalkuttaja olisi aina nainen. :)

Robotteja kotiin, löytyy imurointiin, lattianpesuun ja jopa hitaaseen ikkunanpesuun. Voi ainakin omat vuoronsa teettää, jos toinen katsoo niitä ylen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huoh, aika moni täällä tuntuu puolustelevan nalkuttamista ja samalla puhuu vuotovaikuttamisesta.

Nalkuttaminen on huonoa vuorovaikuttamista. Silloin ei puhuta oikeista asioista. Omaa tapaa myös monet tuntuvat pitävän oikeana. Sekin kielii huonosta vuorovaikutuksesta tai kompromissi kyvystä.

Nalkuttajia on myös tosin miehissä. Ei siis ole mielestäni sukupuolisidonnaista.

Tosin kaikki ei ole nalkuttamista, mikä nalkuttamiseksi leimataan. Nalkuttajaksi nimittely on kautta aikojen ollut keino kontrolloida naisten käytöstä. Kuten näkyy sinunkin kommentissasi, kun ilmoitat "nalkuttajia on myös tosin miehissä".

Nyt putosin logiikastasi...

Jos sanoin, että nalkuttajia on molemmissa sukupuolissa, niin vahvistan käsitystä naisten käytöksen kontrolloinnista?

Sanoin vain, että nalkuttaminen on huonoa vuorovaikuttamista ja sitä tekee molemmat sukupuolet. Se on totta, että nalkuttajaksi nimittelyä käytetään ikään kuin "aseena", mutta se on yhtälailla heikkoa vuorovaikuttamista.

Kyse on siis molemmin puolin tunteiden tunnistamisen ongelmista ja huonosta vuorovaikutuksesta.

Eikö sinulla ole mitään kykyä analysoida käytöstäsi? Kun huomautat erikseen että nalkuttajia on miehissäKIN, vahvistat oletusta että nalkuttaja on aina nainen ja sinä tunnet tarvetta erikseen alleviivata, että yllätyksellisesti nalkuttaja voikin olla mies.

Ymmärrän pointtisi, mutta näitkö sinä sen, että tässä ketjussa keskusteltiin niin, että nalkuttaja olisi aina nainen. :)

Joten päättelit ettei haittaa vaikka sinäkin vahvistat stereotypioita?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsen roolissa oleva puoliso on äärettömän raskas.

Olet itse määritellyt hänet lapsen asemaan. Jos puolisosi tekee oma-aloitteisesti asioita ja onnistuu tekemissään asioissa niin koeta kannustaa häntä äläkkä vähättele hänen tekemisiään. Puolison saadessa loputtomasti negatiivista palautetta ja arvostelua, hänestä tulee lopulta passiivinen ihminen ja sinä joudut ottamaan vastuun.

Minulla ei ole lapsen roolissa olevaa puolisoa. En sellaista katselisi päivääkään. Aikuinen mies osaa tehdä kotihommia siinä missä nainenkin. Kykenee niitä jopa ihan itse opettelemaan.

Kykenee opettelemaan, mutta ei välttämättä sillä laadulla, joka puolisolle sopii.

Meillä mies tekee sujuvasti ruokaa, mutta siivoaminen, tiskaaminen ja pyykinpesu on hänelle lähes ylivoimaista. Kyllä hän pystyy niihin, jos on pakko, mutta aikaa menee tuhottomasti ja samalla hän huokailee, miten työlästä ja hidasta homma on.

Pyykinpesu tapahtuisi hänen johdollaan todennäköisesti niin, että vaatteita käytettäisiin niin kauan kuin niitä kaapissa on, sitten hirveä vuori kerralla pesukoneeseen, kuivausrumpuun ja rummusta suoraan päälle. Tiskaaminen samoin: Kaikki astiat ensin käyttöön, sitten kun ne loppuu ja tiskiallas rönsyilee, alkaisi monen tunnin tiskausoperaatio, joka tietenkin vahvistaa ajatusta siitä, että tiskaaminen on valtavan hidas ja työläs homma, jota pitää vältellä viimeiseen saakka.

Nalkuttaminen on merkki siitä että akka on sekoamassa. Mikä ei ole ihme kun suomalaisista ãmmistä puhutaan. Sehän on trendi.

Seuraavaksi se alkaa juosta terapiassa, mikä vasta trendikästä onkin, ja sekoaa vielä enemmän!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsen roolissa oleva puoliso on äärettömän raskas.

Olet itse määritellyt hänet lapsen asemaan. Jos puolisosi tekee oma-aloitteisesti asioita ja onnistuu tekemissään asioissa niin koeta kannustaa häntä äläkkä vähättele hänen tekemisiään. Puolison saadessa loputtomasti negatiivista palautetta ja arvostelua, hänestä tulee lopulta passiivinen ihminen ja sinä joudut ottamaan vastuun.

Minulla ei ole lapsen roolissa olevaa puolisoa. En sellaista katselisi päivääkään. Aikuinen mies osaa tehdä kotihommia siinä missä nainenkin. Kykenee niitä jopa ihan itse opettelemaan.

Kykenee opettelemaan, mutta ei välttämättä sillä laadulla, joka puolisolle sopii.

Meillä mies tekee sujuvasti ruokaa, mutta siivoaminen, tiskaaminen ja pyykinpesu on hänelle lähes ylivoimaista. Kyllä hän pystyy niihin, jos on pakko, mutta aikaa menee tuhottomasti ja samalla hän huokailee, miten työlästä ja hidasta homma on.

Pyykinpesu tapahtuisi hänen johdollaan todennäköisesti niin, että vaatteita käytettäisiin niin kauan kuin niitä kaapissa on, sitten hirveä vuori kerralla pesukoneeseen, kuivausrumpuun ja rummusta suoraan päälle. Tiskaaminen samoin: Kaikki astiat ensin käyttöön, sitten kun ne loppuu ja tiskiallas rönsyilee, alkaisi monen tunnin tiskausoperaatio, joka tietenkin vahvistaa ajatusta siitä, että tiskaaminen on valtavan hidas ja työläs homma, jota pitää vältellä viimeiseen saakka.

Oletteko oikeasti niin köyhiä ettette tiskonetta pysty hankkimaan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsen roolissa oleva puoliso on äärettömän raskas.

Olet itse määritellyt hänet lapsen asemaan. Jos puolisosi tekee oma-aloitteisesti asioita ja onnistuu tekemissään asioissa niin koeta kannustaa häntä äläkkä vähättele hänen tekemisiään. Puolison saadessa loputtomasti negatiivista palautetta ja arvostelua, hänestä tulee lopulta passiivinen ihminen ja sinä joudut ottamaan vastuun.

Minulla ei ole lapsen roolissa olevaa puolisoa. En sellaista katselisi päivääkään. Aikuinen mies osaa tehdä kotihommia siinä missä nainenkin. Kykenee niitä jopa ihan itse opettelemaan.

Kykenee opettelemaan, mutta ei välttämättä sillä laadulla, joka puolisolle sopii.

Meillä mies tekee sujuvasti ruokaa, mutta siivoaminen, tiskaaminen ja pyykinpesu on hänelle lähes ylivoimaista. Kyllä hän pystyy niihin, jos on pakko, mutta aikaa menee tuhottomasti ja samalla hän huokailee, miten työlästä ja hidasta homma on.

Pyykinpesu tapahtuisi hänen johdollaan todennäköisesti niin, että vaatteita käytettäisiin niin kauan kuin niitä kaapissa on, sitten hirveä vuori kerralla pesukoneeseen, kuivausrumpuun ja rummusta suoraan päälle. Tiskaaminen samoin: Kaikki astiat ensin käyttöön, sitten kun ne loppuu ja tiskiallas rönsyilee, alkaisi monen tunnin tiskausoperaatio, joka tietenkin vahvistaa ajatusta siitä, että tiskaaminen on valtavan hidas ja työläs homma, jota pitää vältellä viimeiseen saakka.

Oletteko oikeasti niin köyhiä ettette tiskonetta pysty hankkimaan?

Luin uudelleen ton mun viestin, niin tajusin, et siitähän ymmärtää, ettei meillä olis tiskikonetta. Siis on, mutta jos sitä ei tyhjennä eikä täytä, niin tiskialtaaseen kertyy kaikki astiat. Piti siis kirjoittaa tiskien laitto, mut kirjoitin ajatuksissani tiskaaminen.

Suominaisen kommunikointi on 95% nalkuttamista tai sitten mökötystä